Mustan paperin mahdollisuudet

Tässä postauksessa käydään läpi vähän erilaisia tapoja käyttää mustaa paperia tai kartonkia askartelussa, teen kynätestin erilaisille tarjolla oleville mustaan paperiin sopiville kynille, näytän bujoidean, sekä linkkaan yhden upean kalenterikaupan josta saa mustia sivuja (lopussa on ”mutta”).

Kynätesti
Ohuet valkoiset kynät eivät toimi kovin hyvin ja monissa ei ole tarpeeksi vahvuutta, joten jos haluaa vahvat linjat, on parempi vahvistaa toinen kerros päälle. Kynät kalenterikäytössä vaativat aika paljon kärsivällisyyttä, koska viivat pitää vahvistaa useammalla vedolla tai pigmenttiä ei ole tarpeeksi ilman useamman vedon tekemistä. Nopeaan muistiinpanojen rustaamiseen kynistä ei siis oikein ole.
Koska kynillä pitää tehdä useampi veto, aivan pienimmille käsialoille kynien käyttö voi olla sotkuista.

Kynät myös kuivuvat nopeasti jos niitä ei hetkeen käytä, ja esimerkiksi värillisten Gelly Roll Moonlight -geelikynien öljyinen muste menee lyhyessä ajassa vetiseksi ja vaatii aika paljon ”kuivakäyttöä”, ennen kuin kynistä saa taas kunnollista jälkeä. Tein mustille kalenterisivuille aukeaman Gelly Rolleilla ja välillä väri levisi ihan miten sattuu. Muista antaa myös musteen kuivua rauhassa!

Parhain pigmentti on isoissa maalitusseissa (Pilot Pintor, Uni Posca), otsikointiin ja värittämiseen toimivat yllättävän hyvin myös liitutauluun tarkoitetut kynät (näitä saa mm. erivärisinä Suomalaisesta Kirjakaupasta, Granitista ja Søstrene Grenestä. Iso suositus muuten Pentelin Milky-kynille. Ohuinta jälkeä saa Sarasan valkoisella Clip-geelikynällä (0,5).

Askartelu ja bujoilu
Minkä kanssa sitä mustaa paperia sitten yhdistäisi? Esimerkiksi läpinäkyvät tarrat (varsinkin PET-teipit) ja ruskea kraft-paperi näyttävät upeilta mustalla paperilla. Vaikka ei olisi mustaa bujoa, mustaa paperia voi myös käyttää valkoisen bujon sivuilla, esimerkiksi tekemään liitutauluja tai upea mustavalkoinen aukeama! Myös monet washiteipit pääsevät oikeuksiinsa mustan paperin kanssa.

Muita ideoita:
Doodlehaaste: Puuvärit toimivat mustalla paperilla yllättävän hyvin. Itselläni oli käytössä Panduron vesiväripuukynät (ei ihan niin paljon pigmenttiä) ja Faber Castellin puuvärit (Black Edition, ilmeisesti vähän niinkuin tarkoitettukin toimimaan mustalla).
– Leimaaminen: Valkoinen muste on yllättävän pigmenttirikasta ja toimii hyvin. Muista antaa musteen kuivua!
– Akryylimaalit: Toimii hyvin. Tämän demonstroiminen olisi helpompaa jos osaisin maalata! Askartele kortteja. Ota kuitenkin huomioon paperin huokoisuus ja kuinka hyvin se imee nestettä. Vesivärit ja vesi ei toimi kovin hyvin.

Nyt on pakko saada musta bujo, mistä sellaisen löytää? Kokeile esimerkiksi näitä mustasivuisia kirjoja Vihkokaupasta! Oman pistesivuisen A6-vihkoni olen ostanut Lahen Kirjansitomosta. Siellä on tällä hetkellä vain Standard-kokoinen tarjolla, mutta myös sieltä saa pyytämällä kustomoitua palvelua, voit varmasti tilata sieltä millaisen pistesivuisen kirjan tai vihkon kuin tarvitset ja paperi on todella ihanaa!

Lights Planner Action -niminen amerikkalainen yksityinen yrittäjä julkaisee myös valmiita kalenterisivuja mustana. Aiemmin näitä sai tilattua myös Suomeen, enää en ole varma verouudistusten jälkeen. Bess on huipputyyppi, joten varmasti asiakaspalveluun yhteyttä ottamalla saa sumplittua lähetyksen myös tänne Peräpohjolaan!

Lisää bujoideoita mustille sivuille voi kaivaa vaikka Googlesta ja Pinterestistä! ”black paper bujo ideas” Toimii hyvin!

– Emmi

Kirjoittajan bujo

Harrastajakirjoittajana ja sanataideohjaajana halusin oman muistikirjan kirjoittamista varten. Niinpä aloitin viime vuonna kirjoittajan bujon.

Kotiutuuko listahirmu bujoiluun?

Rakastan listoja. Luulin, että bullet journal olisi aivan ehdottomasti ja täydellisesti minun juttuni. Yritelmäni laatia bujo kalenteriksi oli kumminkin niiiiiin sillisalaatti, ettei siitä tullut oikein mitään. Vähän budjettia, pikkuisen suunnittelua ja jokunen ruokalista, MUTTA. 

Joku esitteli päiväkirjabujon idean, ja siitä innostuin enemmän. Kun silloisessa työssäni tuurasin muita milloin missäkin, oli oikein kätevää laatia päiväkirjamaiset listat viikoksi kerrallaan. Vaan sekin jäi.

En suostu luopumaan erillisestä päiväkirjasta, enkä siedä ajatusta, että päivittäinen kirjoitustila on etukäteen säännelty. Pitää saada riipustaa vaikka kymmenen sivua, jos niikseen tulee, tai tyytyä kymmeneen sanaan, kun sydän on liian täynnä. 

Mutta kirjoittaminen! Koska ajattelen parhaiten kynä kädessä, ja joitakin juttuja olisi paras muistaa ajoissa, tuumin kokeilla, millainen kirjoittajan bujosta tulisi.

Mikä kirjoittajan bujo? 

Aloitin 2023 kirjoittamisjuttuihin oman muistikirjan, paksun ja herkän roosan Leuchtturmin bullet journalin. Työmatkani on melko pitkä, joten bujo kulkee usein mukana (tauolla runotyötä!) ja rähjääntyy reissussa. Kierreselkäistä en voi ajatellakaan.

Kynästäni tulee vain sanoja: piirtäminen on pakkopullaa. Koska kirjoittaminen on minulle kaikkein suotuisin ja turvallisin tapa ilmaista itseäni, uskallan kirjoittajan bujossani kokeilla edes vähän,  millaista on vetää kuukausinäkymän päivät vapaalla kädellä. Uskallan vähäsen kohdata ja käsitellä sitä häpeää, että visuaalisen maailman asukkina en ole visuaalinen ihminen. Itsellenihän sentään vain muistikirjaa muokkaan.

Aloin koota kirjoittajan bujoa omin neuvoin. Ei käynyt edes mielessä tutkailla, mitä väki harrastebujoihinsa ylimalkaan sisällyttää. 

Niinpä bujoiluni on vieläkin haparoivaa.  Teen jonkinlaisen kuukausinäkymän, jonka koristelen jotenkin kirjoittamiseen tai lukemiseen sopivasti. 

Listaan kiinnostavat kirjoituskilpailut ja tekstien palautuspäivät. Näkyypä kalenterissa nyttemmin silloin tällöin Kalenterimanian blogin jäsenpostauksen palautuspäiväkin.

Kun on kirjoittamispäivä, laadin työlistan tai merkitsen, mitä sain kyhätyksi. Kenties päiväsivulle tulee kumpikin: työsuunnitelman kohdat saavat eteensä tarran, kun olen tarttunut toimeen ja nakuttanut ne.

Omia kirjoitushaasteita

Marraskuussa 2023 asetin tavoitteeksi kirjoittaa joka päivä. Kirjoittaisin vaikka vain aamusivut tai päiväkirjaa, mutta jotain päivittäin. Jos runot tai tarinat etenisivät, aina parempi. 

Tyyli ja tapa hakusessa

Alkuvuodesta 2024 käytän Moleskinen muistikirjaa. Etsin tyyliäni edelleen.

Kirjoituskilpailun lisäksi kalenteriaukeamalle ovat ilmaantuneet runoillat. Koristelussa palvelevat enimmäkseen tarrat ja teipit, kuten aina. 

Mitä sinä seuraat harrastebujossasi? 

Aloitin uutena juttuna aamusivuseurannan. Aamusivuthan ovat kirjoittamisen opettajan Julie Cameronin idea. Tarkoitus on kirjoittaa kolme sivua tajunnanvirtaa mahdollisimman pian heti herättyä. Toisinaan jatkan koristelemalla vielä yhden sivun.

Vuorotyöläiselle homma on hieman haastava. Mietin, pitäisikö seurata sitä, kirjoittaako aamu- tai iltapäiväsivuja, ja miten vuorokaudenaika vaikuttaa. Muuttuuko tajunnanvirtaa sisältö enemmän sen mukaan, onko tapa säännöllinen, vai kirjoitusajan mukaan? Kunhan jonakin hetkenä päivittäin saisi tajunnanvirtapurskahduksen paperille, luovuus pysyisi auki.

Nyt olen alkanut kirjoittaa aamusivuja bujoon sen sijaan, että käyttäisin päiväkirjaa tai erillistä vihkoa. Niinpä meneillään oleva Moleskine ei riitä kuin ehkä kevääksi. 

Jokohan seuraavassa, kolmannessa kirjoittajan bujossani olisi selkiytynyt, yhtenäinen rakenne? 

Joitakin ideoita löysin tästä Writer’s notebook -blogikirjoituksesta.

Mitä sinä ehdottaisit kirjoittajan kesäbujoon?

Kirjoittamisen ja koristelun iloa sinulle edelleen! 
-Anna