Kansiosta jotain hienompaa

Löysin joku aika sitten kaksi A5-kokoista kansiota kierrätyskeskuksen ilmaispuolelta. Pitkään pohdin mitä niistä tulee. Eri käyttötavat kiehtoivat, mutta aluksi mikään ei tuntunut luontevalta. Tajusin suosikkireseptieni olevan pitkin nettiä joten joudun aina googlaamaan niitä uudelleen. Päätin tulostaa ne ja laittaa talteen kansioon.

A5-koko kansiossa on siitä kätevä ettei se ole liian iso keittiön pöydällä, mutta ei myöskään mukana kannettavaksi, jos sellaisen haluaisi esimeriksi kalenteriksi muuntaa. Tämän postauksen vaihekuvat on otettu kun lähdin muokkaamaan toista kansiota mieleisekseni.

Ensimmäinen ongelma tuli heti alkuunsa: Miten saada ulkoasusta miellyttävämpi? Pitääkö minun hankkia ensin parempi liima? Muovikansiin kun ei paperiliima oikein tartu. Lopulta päätin käyttää mustaa washiteippiä hyödyksi. Se on suosikkiteippini tällaisissa jutuissa, koska siihen tarttuu valkoinen geelikynä ja se on yksiväristä. Se myös sopii kaiken kanssa yhteen. Mustan teippini olen ostanut Suomalaisesta kirjakaupasta ja itseasiassa nyt on jo kolmas rulla menossa, koska sitä menee käytössäni niin paljon.
Minulla on paljon erilaisia koristekartonkeja, joista valitsin parhaat. Leikkasin paloista hieman kantta pienemmät, koska valitsemani kartonki oli melko jykevää ja taittaminen olisi hankalaa.

Vedin ensin kartongin yhteen reunaan teipit ennen kuin laitoin paperin kanteen kiinni. Pyrkimykseni oli saada kannen kaikkiin neljään reunaan suunnilleen saman kokoinen musta raja, koska haluan kaiken olevan siistiä. Kiinnitin kartonkipalat kunnolla ennen kuin aloin siistiä reunoja. Musta teippi on sellainen, että sen voi kivasti taittaa myös kannen sisäpuolelle. Sisäpuolelle voi myös lopuksi esimerkiksi liimata jonkin kivan paperin.

Myös kansion selkä tuli huolitella. Reseptikirjassa selkämys oli kirkkaan sininen, mallikappaleessa siinä luki puhelinluettelo. En halunnut sellaista selkämystä, vaan oman näköiseni. Myös selkään vedin teippiä pitkittäin, jotta siitä tulisi mahdollisimman siisti.

Sitten on vain haluamansa huolittelut, koristelut ja muut. Reseptikansion kanteen vedin mustalla teipillä pohjan, johon kirjoitin reseptikirja. Sisälle tein välilehdet eri kategorioille ja aloitin tulostamisen.

Jos rengasplanneri kiinnostaa, mutta ei ole rahaa pistää kalliisiin kansiin, tämä on äärimmäisen halpa ja helppo tapa tehdä juuri mieluisensa. Myös insertit voi tulostaa helposti itse, koska normaalilla kahden reiän rei’ittimellä rei’itys onnistuu helposti, kun taas kuusirenkaisessa plannerissa on sen kuusi rengasta ja niitä joutuu usein erikseen kohdentamaan. Tämä jos mikä on kivaa ja helppoa!

Terkuin,

Aleksi

Mixed magic

Luomisen tuskaa ja muita kipuja. Olen ollut jo pidemmän aikaa hukassa paikallaan junnaavan tyylini kanssa, vaikka samaan aikaan mieli tahtoo tehdä koko ajan jotain. Viikkoja jatkunut harmaus ja tihkusade saavat mielen väkisin synkkenemään ja inspiraation katoamaan kaiken suhteen. Olin todella pitkään kiinni kiteissä ja puhuin ryhmässä aina niiden puolesta ja tunnun tietävän niistä vähän liikaakin. Muistan monen jäsenen sanoneenkin, että mun aukeamat on selvästi tunnistettavissa, mutta haluanko sen olevan niin. Haluanko olla yhden tyylin ihminen. Kalenteri jäi aukeaman koristelun jälkeen koskemattomana odottamaan seuraavaa viikkoa. Tuntui, että ainoa mielenkiinto oli itse tekemisessä.

Osallistuin pitkästä aikaa ryhmässä käynnissä olevaan Happy mail -vaihtoon toiveissa hieman synkemmät tarrat, tilasin Klemmarikellarista papereita sekä Mixed media– vihkon Traveler’s notebookin väliin. Kaivoin varastoista ne pitkään käyttämättä olleet bohotarrat ja yhdistelin niitä tuttuihin lemppareihin.

Mixed media -vihko on saanut mut innostumaan ja inspiroitumaan kaikesta uudelleen. Olen selannut Pinterestiä ahkerasti, katsellut Youtube -videoita ja imenyt loputtomasti ideoita sisääni. Olen vihdoin sisäistänyt eri tyylejä tehdä. Leimat, musteet ja paperit ovat viimein löytäneet paikkansa tuunauksessa. Tarrat ja teipit uusia käyttömahdollisuuksia. Olen kerrostanut, repinyt, leikannut ja liimannut. Sekoittanut foileja, yrittänyt unohtaa sen takaraivossa huutavan pirun joka jaksaa muistuttaa, jos joku tarra tai teippi on vinossa.

Haaveilen maaleista ja erilaisista materiaaleista, joita aiemmin en olisi voinut kuvitellakaan käyttäväni. Edelleenkään en tiedä puolienkaan haluamieni asioiden nimiä tai sitä millä hakusanoilla niitä etsiä, mutta etsimällä opimme.

Joskus siitä tutusta ja turvallisesta ulos hyppääminen itselleen hieman harmaalle alueelle voi herättää inspiraation uudelleen. Se vaatii rohkeutta, hermoja ja loputonta yrittämistä, mutta usein lopulta se myös palkitsee tekijäänsä.

xoxo Nanna