Searching for "personal planner"

Plan With Milja – Inspiraationa lempiväri

Huomenta kanssamanialaiset!

Tänään kurkataan tarkemmin mun kalenterituunaustapoihin Plan With Me -postauksen parissa. Haasteena koristelutavoille oli tällä kertaa oma lempiväri, joka mulla sattuu vaihtelemaan vähintään kerran kuukaudessa. Siitä huolimatta, että olen viimeaikoina haikaillut kaiken keltaisen perään, päätin valita yhdet ikisuosikkiväreistäni. Sinistä ja violettia yhdistettynä pieneen määrään hopeaan – erittäin toimiva värikombo, jota löytyy myös mm. hiuksistani. Niin paljon siitä tykkään. Kalenterina toimii kultainen personal-kokoinen Color Crushini.

Aloitan kalenterinlaittoni aina keittämällä itselleni kupin teetä, tänään vuorossa Milky Oolong. Tee on erittäin olennainen osa prosessia, sillä se tekee yleensä kaikesta parempaa. Tämän jälkeen on hyvä ottaa koristeltava kalenteri esille – tuunaan joko työpöytäni ääressä, tai äärimmäisen epäergonomisessa asennossa sohvani nurkassa planneria sylissäpitäen – tänään valitsin työpöydän kuvien ottamista helpottaakseni. Teen jälkeen ensimmäinen osa tuunaustani on 99% ajasta washit, joita kerään kasan viereeni ja päätän niiden avulla väriteeman. Nyt väriteeman ollessa jo valmiiksi valittu, ovat teipit luonnollisesti sitä mukailevia. Sitten vaan sivut irti plannerista ja teippejä laittelemaan!

 

Washi-överit on aina hyvä tehdä, joten valitsin viikkosivuilleni viittä eri teippiä; kahta ohutta glitter-teippiä, laser-foilattua hopeaista, valkopohjaista violettipilkukasta ja hopeaa foil-teippiä. Pilkkuteipin piilotin suurimmaksi osaksi hopean foilin alle, sillä halusin vain yksiriviset pilkut näkyviin. Rei’itin seuraavaksi sivujen reiät takaisin näkyviin ja valitsin sopivat tarrat. Käytän useimmiten printtaamiani tarroja ”pohjana”, mutta nyt huomasin omistavani hyvän valmiin viikkosetin tätä aukeamaa varten. Tarrasetti on ihan Kalenterimaniaan liittymiseni alkuajoilta, ja se on ollut hukkuneena jonnekin tavarakasojeni syövereihin tulostimen otettua taloudessani vallan. Selkeästi se on odottanut hyvää hetkeä päästä käyttöön, ja tänään on juuri se päivä.

 

Tykkään koristella sivuni tosi täyteen ja käytän suurimmaksi osaksi tarroja koristellessani. Mun oli myös jostain syystä pakko ostaa päivätyt sivut erikseen, vaikka omistin päiväämättömät ennestään – haluan että päivämäärät ovat olemassa, mutta päädyn 90% ajasta peittämään ne kokonaan. Tämä kerta ei ollut poikkeus tämän omituisen traditioni ylläpitämisessä, ja lätkin tarroja runsaalla kädellä sivuilleni.

 

Tadaa! Aseteltuani tovin jos toisenkin setin tarroja sivuille, ovat ne silti liian tyhjät omaan makuuni. Haluan myös merkitä mahdollisimman monet menoistani erillisillä tarroilla, sillä tarrat ovat mahtava keksintö ja niitä ei vaan voi koskaan olla liikaa. Omia lempparitarrojani ovat MAMBIn yksilöt, sillä niistä löytyy monia funktionaalisia tarroja ja muitakin kivoja kavereita. Olen myös viimeaikoina ihastunut Priman tarjontaan, joten hyödynsin tällä erää kummankin merkin tarroja.

 

Hommasin myös vihdoin akryylileimasimia varten palikoita, joten halusin poikkeuksellisesti leimata päivämäärät. Leimaaminen ei ole niin usein nähty ilmiö plannerissani, ja päivämäärätkin merkkaan useimmiten tarroin. Mulla kuitenkin oli päätynyt varastooni Heidi Swappin päivämääräleimasin, joten leimaaminen voitti tänään.

Huomasin tässä vaiheessa myös, että olin skipannut perjantailta kokonaan päivämääräleiman ja tuollaisen pienen tähtitarran, koska ilmeisesti perjantai on turha päivä muistettavaksi mikäli seuraavana aamuna pitää mennä töihin. Siispä kaivoin leimasimen ja tarra-arkin uudestaan esille ja lisäsin puuttuvan viikonpäivän somasti torstain ja lauantain väliin ennen kynämerkintöjen tekemistä. Käytän Micronin mustia liner-tusseja tällä hetkellä kaikkiin kirjoitettaviin merkintöihin, sillä tykkään mustan tussin jäljestä ja näitä kyniä saa kaupoista usein tosi halvalla.

Lisäsin vielä muutamat tarrat sivuille merkintöjen kirjoittamisen yhteydessä, ja näitä saattaa viikolla tulla lisää. Merkintöjä kirjoittelen lisää niiden kerääntyessä, sillä harvemmin mulla on hirveesti menoja merkkailtavaksi ennen viikon alkamista. Kalenteri elää siis hyvin vahvasti kanssani, ja se tässä harrastuksessa onkin kivaa. Ei tarvitse tulla kerralla valmista, vaan voi palata jälkeenpäin lisäämään tarvittavat jutut oikeille päiville. Nyt sivut tuntuivat kuitenkin niin valmiilta, että nakkasin ne takaisin Color Crushini väliin. Teemukin tyhjyys ilmoitti myös hyvän ajan lopettaa tarraöverien tekeminen.

 

Aukeamasta tuli omiin silmiini varsin jees, tällaisena humanoidina tykkään älyttömän paljon kaikista galaksiaiheisista jutuista. Avaruus on pop, ja galaksit, planeetat sekä supernovat ovat superkauniita. Plussaa niiden tähän haasteeseen sopivasta värimaailmasta.

 

Toivottavasti teistä oli kivaa seurata tuunaustani, eikä maalitahrainen työpöytäni aiheuttanut ainakaan pahoja traumoja. Löytyykö sieltä muitakin, joiden lempiväreihin kuuluu sininen ja violetti?

 

-Milja

DIY: 6-rengassysteemin irrottaminen + Filodori

Lupasin joskus viime vuoden puolella tehdä ohjeet 6-rengassysteemin irrottamiseen/vaihtamiseen ja vihdoin asia tuli ajankohtaiseksi taas itsellenikin, kun Filofaxilta tuli uusi ihana Domino Soft pastelliväreissä. Tiesin heti sen nähtyäni, että haluan tehdä siitä ”TN”:n eli tässä tapauksessa tietysti Filodorin.

Olen vaihtanut ja irrottanut muutamiakin 6-rengassysteemejä ja periaate niissä on aina ollut sama: näkyvillä niiteillä selkämykseen kiinnitetty systeemi. On olemassa myös sellaisia, joissa niitit eivät näy, mutta näistä minulla ei ole kokemusta. Jossain olen nähnyt videon, jossa käytetään systeemin irrottamiseen porakonetta, mutta itse en sellaiseen tohdi ryhtyä. Yleensä Filofaxin plannereissa on tällainen ns. siistimpi kiinnitystapa, kun taas halpaversioissa niitit ovat näkyvissä.

Tähän projektiin tarvitset:
– plannerin 6-rengassysteemillä, jossa on näkyvät niitit
– ruuvimeisselin
– erilaisia pihtejä (pyöröpäiset ja lattapihdit)

Filodorin tekemiseen tarvitaan lisäksi:
– nahkapaska
– kynä
– sakset
– kuminauhaa (ohutta ja paksua)
– vihkoja/inserttejä

Aloita niitin irrottaminen, työntämällä pieni lattapäinen ruuvimeisseli liikkuvan niitin alle ja nostele niitin reunoja ylöspäin. Kun olet saanut jonkin verran työskentelytilaa, ota pyöröpäiset pihdit ja jatka samaan malliin. Kun niitin reunat ovat sen verran koholla, että saat niistä lattapihdeillä kiinni, puristele niitin reunoja. Tarkoituksena on tehdä niitistä solakampi niin, että se mahtuu tulemaan reiästä ulos.

Filofaxissa niitti oli melko jämäkkää ainesta ja sen taivuttelemiseen meni jonkin aikaa. Halpaversioissa niitit ovat yleensä alumiinia, joka taipuu helpommin. Älä luovuta. Käytä sinun käteesi sopivinta työkalua ja ole kärsivällinen. Minulta meni molempien niittien irrottamiseen n. 15 minuuttia. Kun niitti on paineltu suoraksi, ala varovasti painella rengassysteemin alta, jotta saat systeemin sujautettua niitistä irti.

Voilà, valmis! Nyt voit laittaa tilalle isomman/pienemmän systeemin tai tehdä planneristasi dorin.

Halusin tehdä Domino Softista Filodorin, koska minulla ei varsinaisesti ole käyttöä personal-kokoiselle rengassysteemiplannerille. Domino Softissa oli kiinnityskuminauha valmiina, joten minun tarvitsi vain lisätä yksi kuminauha inserteille. Tein nahkapaskalla toiset reiät jo olemassa olevien reikien yläpuolelle, sopivasti vähän insertin reunojen alapuolelle, jotta saisin lisättyä kuminauhan helposti. Käytin paksuhkoa kuminauhaa (Ø 2mm) noin 40-45 cm ja solmin sen kohtalaisen tiukaksi. Sitten vielä kokeilin, että vihko istuu napakasti kiinni.

Inserttejä varten käytin ohuempaa kuminauhaa (Ø 1mm) noin 35 cm ja solmin senkin napakaksi. Viisi inserttiä riittänee nyt aluksi ja huomasin, että tähän mahtuisi vähän leveämpikin insertti tai vaihtoehtoisesti tuplamäärä inserttejä.

Tästä tuli kiva ja kunhan keksin tälle vielä käyttöä, niin annan nimen, teen charmin ja personoin muutenkin minun näköisekseni.

Filofax Domino Soft on nimensä mukaisesti pehmeä ja taipuu sopivasti. Molemmissa sisäkansissa on tasku ja takakannessa kynänpidike. Väri on kauniin mintunvihreä (duck egg), materiaalina PU ja koko personal.

 

Teksti ja kuvat Tuuli Heino-Carpenter