Art journalia Nellin kanssa

Mietin pitkään minkälaisen postauksen teen, pohdinta kävi art journalin ja traveler’s notebookin välillä. Art journal on kuitenkin enemmän lähellä sydäntä, joten se tuntui luontevammalta. Tein siis aukeaman Dylusions creative journaliin.

Pidän Tim Holtzin tuotteista ja saan niistä inspiraatiota, joten aukeama oli helppo aloittaa Idea-Ology Collage -paperilla ja decoupage-lakalla.

Lisäsin reunoille kahta erisävyistä akryylimaalia tuputtamalla ja sotkemalla, oikeastaan välittämättä minne sitä menee ja kuinka paljon.

Käytän art journalissa aina paljon sapluunoita, joten ne pääsivät tähänkin työhön. Ruskealla akryylilla tein roiske- ja kahvikupin pohjan kuviot ja harmaalla akryylillä nuolia. Sävyt olivat samat, joita tuputtelin jo pohjalle, koska tuntui etten halunnut työstä kovin räiskyvän värikästä.

Sitten iski stoppi, miten jatkan? Kirja oli työpöydällä auki viikon eikä inspiraatio enää vaan löytänyt mun luo. Mutta sehän on art journalin paras puoli; tee vain silloin kun tuntuu siltä. Laitoin kirjan kiinni odottamaan parempia päiviä.

Selailin Kalenterimanian Facebook-ryhmää etsien inspiraatiota jatkaa samalla, kun art journal keräsi pölyä. Sitten muistin ylläpidon Miran tehneen tosi hienon aukeaman, jossa oli mustekala. Päätin kaivaa vesivärit jostain kaapin perältä ja tehdä niillä itse ison mustekala- die cutsin.

Silmien maalaus epäonnistui pahasti ja meinasin jo heittää koko merenelävän roskiin, kunnes muistin omistavani googly eyes -tarroja. Tajusin, ettei epäonnistumista tarvitse hävittää, vaan koittaa ottaa se huumorilla ja korostaa sitä. Niinpä työhön syntyi myös teksti.

Oikea sivu kaipasi myös jotain vielä, joten lisäsin Pepin Pressin tarrakirjasta suikaleita. Työ oli nyt valmis, sisältäen kaikki mahdolliset tunneskaalat tekeytyessään.

Askartelun iloa toivottaa Nelli

Ajatuksia inspiraatiosta

Viime vuonna tuunailin Happy Planneria. Loppuvuoteen mentäessä tuunaaminen oli rutinoitunutta ja jotenkin tasapaksua. En ehkä saanut planneroinnista niin isoa iloa, mitä olisin toivonut. En suoraan kokenut, ettei olisi inspistä, mutta homma oli tasaista puurtamista.

Samaan aikaan ryhmässä jylläsi isolla vaihteella traveler´s notebook -villitys. Yhtäkkiä se oli kaikkea sitä mitä tarvitsin. Syysmiitissä joku oli tuonut vaihtopöytään paketissa olevan Priman traveler´s notebookin ja jännittyneenä nappasin sen. Kotimatkalla katselin useamman kerran pakettia. Tunsin inspiraation kasvavan!

Kotona aloitin armottoman netin selaamisen. Katsoin yötä myöten videoita sisällöistä, ideoista ja diy-ohjeista. Ja päivät toteutin niitä. Tulostin kuumana tulostin kuvia, laminointikone paukkuen tein välilehtiä ja taskuja. Piirsin ja maalasin, tuunasin jotain päivittäin. Elin aivan kuin olisin ollut jossain tuunauskuplassa.

Sitten koitti marraskuu ja kouluhommien vuoksi jouduin laskemaan tn:n käsistäni. Jotenkin tuntui kaamealta katkaista hyvässä vauhdissa ollut tuunaaminen, mutta oli pakko hoitaa viimeinen näyttöarviointi valmiiksi. Valmistuin joulukuussa, mutta onkin ollut erittäin vaikea tarttua plannerointiin uudestaan. Tekemättömät viikot kummittelivat mielessä, jouluvalmistelut houkuttelivat enemmän ja lomalla olikin kaikkea muuta touhua. Tajusin olevani kuluneesta vuodesta myös todella väsynyt ja annoinkin sitten luvan kanssa planneroinnin olla.

Nyt vuoden vaihduttua, tn taas palailee mieleen. Se on ehdottomasti minulle hyvä kokonaisuus. Saan tehdä paljon itse, mutta tarvittaessa sekaan saa valmiimpaakin materiaalia. Yksiin kansiin mahtuu monta vihkoa ja niihin erilaista sisältöä. Opin nyt, ettei inspiraatio ole koko ajan samanlainen tila tai tunne. Se vaihtelee ja muuttuu, hakee paikkaansa ja elää mukana. Innolla odotan millainen tästä vuodesta tuunauksen parissa syntyy.

-Laura