Huopakuu kalenterin kanteen

Eräs maanantaiaamu heräilin ja kävin läpi Instagramin uusia kuvia. Feedilläni vilahti kuva simppeleistä kansista, joissa oli upea kuu koristeena. Sillä hetkellä tiesin, että tämä on taas kerran menoa, kuu on saatava traveler`s notebookini kanteen. Olin miettinyt kansieni tuunausta jo pitkään. Aluksi mietin niiden maalaamista, mutta nyt päähäni pälkähti ajatus huopakuun liimaamisesta kanteen.

Tuumasta toimeen ja ryhmästä kyselemään, että mites kiinnitys kannattaisi toteuttaa. ”Liimaspraylla”, sanoi useampikin jäsen, anteeksi millä? Niin siis spraypullon muodossa myytävä liima, ahaa. Täysin uusi juttu minulle. Onneksi sitä myydään ihan askartelukaupoissa, esimerkiksi PikkuLeppiksen valikoimista löytyy. Itse kuitenkin hätähousuna kipitin Turun keskustaan erääseen liikkeeseen hakemaan niin huopaa, kuin liimankin.

Kotona luin liimapurkin ohjeet, piirsin vapaalla kädellä kuun huopaan ja leikkasin sen irti. Vähän hienosäätöä ja olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Varsinaisen liimaamisen suoritin parvekkeella, koska tyttärenikin oli kotona enkä halunnut hänen jäävän mahdollisen liimasumun alle. Suojasin parvekkeen sanomalehdellä, ja suihkutin liiman huopaan. Kuu kiinni kanteen, painelin sen varovasti siihen ja jätin kuivumaan puoleksi tunniksi. Done and done!

Olen todella huono diy-juttujen kanssa, mutta tällaisia simppelejä juttuja minäkin osaan. Ainakin edes jollain tasolla.

-Mira

Bujoilua Emman silmin

Olen ollut pienestä pitäen taiteellinen ja kiinnostunut askartelusta. Taide ja käsillä tekeminen, ylipäätään paperille luominen tuo minulle mielen virkeyttä ja on tapa purkaa tunteita. Se on minulle myös välttämätön osa elämääni ja tärkeää myös mielenterveyteni kannalta. Se on tapa millä merkata tunteiden ja kipuilujen vaihtelu ja näin ollen iso osa hoitojani. Tärkeä ja rakas harrastus siis kyseessä. 

Olen kirjoittanut päiväkirjaa, johon olen enemmän ja vähemmän liimaillut tarroja ja piirrellyt jo ala-asteikäisestä asti. Joten tietenkin näin aikuisena yhdeksi suureksi harrastukseksi ja henkireiäksi on muodostunut bujoilu. Olenkin hyödyttänyt taiteellisuuttani bullet journalissa, ja tavoitteenani olisi tulevaisuudessa tehdä yhä enemmän asioita itse bujoon ja muihin kalentereihin. Ehkä jopa tehdä itse tarroja! 

Koitan vähentää siis radikaalisti tarroja, washeja ja sun muuta bujoilussa. Tämä tuleekin olemaan minulle hulluna tarra- ja washi-ihmisenä vaikeaa, mutta yritys on kova! Olen haastanutkin itseni tarrattomaan ja washittomaan toukokuuhun. Saan ainoastaan käyttää kyniä, mustetta ja vesivärejä toukokuussa bujossani.

Oletko valmis? Minä olen, enkä malta odottaa että pääsen hommiin ja luomaan ideani bujoni kansien väliin! 

-Emma