Villikasvit Aura notebook Elements -vihkossa

Moikka muruset! Maailmassa on lukematon määrä erilaisia kasvioppaita. Niissä on paljon tietoa, mutta aivan liian paljon kasveja. Suunnittelin itselleni oman pienen tietopaketin niistä luonnonkasveista, joita kasvaa omalla kotipihallani. No, on vihossa mustikka ja puolukka, joita pihalla ei kasva, mutta niitä on helppo löytää lähimaastosta. Vihkona on Aura notebook Elements A6 -setin Earth-vihko. Vihko valikoitui nimensä vuoksi, koska kovin maanläheistähän tämä villikasvien kanssa kaveeraaminen on.

Sain vihkoon asiaa kolmestatoista eri kasvista. Viimeinen aukeama on pysynyt tyhjänä eli yksi näppärä tietopläjäys mahtuisi vielä! Ehkä sitten myöhemmin… Olkoon tyhjänä toistaiseksi.

Rakensin vihkoa omista lähtökohdistani ja tarpeistani. Tarkoituksenani on kerätä ja hyödyntää helposti kerättävissä olevia luonnonkasveja, joilla on terveysvaikutteita. Kaikilla niillä näyttää olevan useita hyviä ominaisuuksia, mutta myös haittoja. Suoranaisia vaarojakin joillakin kasveilla on, joten on hyvä ymmärtää niiden vaikutuksista vähän enemmän kuin että ne sisältävät jotain vitamiinia.

Vihossa olevat kasvit: kuusi, nokkonen, voikukka, piharatamo, siankärsämö, maitohorsma, pihlaja, koivu, apilat, vadelma, mustikka, puolukka ja paju. Suurinta osaa edellä mainituista kasveista voidaan käyttää sisäisesti mm. ruoanlaitossa tai teeaineksena. Osa taas on tarkoitettu ulkoiseen käyttöön esim. hauteena tai kylpynä.

Etsin tietoa eri lähteistä ja referoin itselleni tärkeimmät kynällä vihkoon. Tilaa ei A6-kokoisessa vihossa ole paljon, joten pakkohan sitä oli karsia. Poimin ylös oikeastaan vain sellaisen tiedon, jonka voin käytännössä hyödyntää. Tällä tavoin sain rakennettua omien tarpeiden pohjalta löytyvää, helposti ymmärrettävää asiaa.

Koristeluun käytin itse kasveja, jotka kuivatin ja laminoin, leimaamista, leikattuja kuvia, tulosteita netistä, vähän washiteippiä ja jopa vanhan postikortin, koska siinä oli voikukka varsin somasti.

Vihon pieni koko aiheutti alussa vaikeuksia. Tila tuntui loppuvan väkisin kesken, pisteväli ei ollut paras mahdollinen omalle käsialalle. Osa pisteistä ei näkynyt kunnolla, mutta siitä selvisi piirtämällä lyijykynällä apuviivoja. Ajoittain ongelmia oli myös tekstin saamisessa näkyviin. Kynät, joita käytin ovat Gelly Roll Moonlight, Pilotin Maica ja tietenkin Zigin Clean Color Real Brush. Vihkosta tuli eräänlainen hakuteos, jonka tietoja on tarkoitus täsmentää seuraavassa vihossa reseptien ja muiden ohjeiden avulla. Ensi keväänä ja kesänä niille tiedoille tulee toivottavasti olemaan runsaasti käyttöä!

-Leena

Perfektionismi vs bullet journal

Aura Monochrome Slim saatu kaupallisessa yhteistyössä / Ainoa

Huomaan jatkuvasti, miten tyylini on pysynyt jo pidempään tosi samanlaisena ja olen selvästi löytänyt oman juttuni, mitä tulee rengaskalentereihin. Päätoiminen kalenteri on minulla ollut jo useamman vuoden samaa merkkiä, ja vaikka teen erilaisia aukeamia, on tapani täyttää sivut kuitenkin todella samankaltainen viikosta toiseen. Color Crushini saakin vaihtelunsa eri teemoista, eikä niinkään mistään suuresta tyylimuutoksesta. Kalenterien kanssa puuhailu on kuitenkin tosi elävä ja alati kehittyvä harrastus, minkä olen huomannut tällä kertaa täysin toisista kansista.

Olen heittänyt lusikkani täysin uuteen soppaan, eli bullet journalien maailmaan. Viime viikon torstaipostauksessa jo vilautinkin vähän kirjoille omistamaani niin sanottua reading journalia, eli eräänlaista lukupäiväkirjaa, jota olen ruvennut rakentamaan mustavalkoiseen Auraani.

En koskaan olisi osannut ajatella, millainen bullet journal -tyyli itseltäni löytyy. Jotenkin pääni sisällä ajatukset bujosta ja tämän reading journalin tulevista sivuista olivat ihan erilaiset, mitä lopulta päädyin tekemään. Ajattelin jatkuvasti, että bujo ei vaan yksinkertaisesti voi olla minua varten, sillä infernaalinen perfektionismini on estänyt sen tekemisen tähän asti. Olen jotenkin kuvitellut, että haluan bujoni olevan millintarkka ja jotenkin Pinterest-unelma. Toisin kuitenkin kävi, kun lähdin lopulta sitä tekemään – yhtäkkiä käsistäni löytyi leimoja, sivellintusseja ja annoin vaan palaa. Bujosta tulikin yllättävän vapauttava kokemus, ja aion ehdottomasti kokeilla kaikkea muutakin aiemmin ”pelkäämääni” sen sivuille. Edes virheet ja muut eivät ole haitanneet, ja sivujen repimisen sijaan olen vaan antanut niiden olla, tai keksinyt jonkin vaihtoehtoisen ratkaisun niitä parantamaan.

Onko teillä ollut vapauttavia kalenterikokemuksia?

– Milja