Searching for "bujoilu"

Taas kärryillä elämästäni

Siisti koulupöytä houkuttelee. Otan tuolin alleni ja kaivan lukollisesta laatikosta pienen päiväkirjani: ”Rakas kukkis! En ole kirjotanut sinulle pitkään aikaan.” Uppouduin kertomaan tapahtumista läheisimmälle ystävälleni, päiväkirjalle. Aika pysähtyi. Ja sitten se vieri, ja kieri, läpi murrosiän vuoristoradat ja heitti huolella kaikki kiepit opiskelijan ihmissuhdeviidakossa. Lopulta minä putosin kelkasta asemalle vuonna 2013. Isoja asioita tapahtui elämässäni yhtenä vyörynä. Vaikka suurin osa niistä olikin positiivisia, olivat ne jälkeenpäin ajatellen kuitenkin minulle liian suuria asioita samalla kertaa. Elämä jatkui vuosi toisensa jälkeen, mutta minä olin jäänyt kyydistä. Aloin kaivata ystävääni, päiväkirjaa, jonne vuodattaa tuntemuksia ja tapahtumia. Harvoin olin jaksanut kaivaa sen esille harmitellakseni, ettei se ollut ollenkaan ajan tasalla. Toisin sanoen päiväkirjan täyttäminen oli jäänyt, koska oli vaikea hypätä elämän ehkä isompien asioiden yli niin kylmästi.

Syksyllä 2017 ajoin autolla ja kuulin pätkän radiolähetyksessä bullet journalista.”Se on kuin kalenteri, päiväkirja, muistilaput – yksissä kansissa.” Päiväkirja! Ja kalenteri! Ja itse tekeminen! Ne kolahtivat minuun. Laitoin kotona Googlen laulamaan – siitä tulikin seireenin laulua, jonka pauloissa olen ehkä lopun elämääni! Olin löytänyt itelleni uuden elämän bujoilun avulla. Google oli tuonut minut myös Kalenterimanian ovelle. Kurkistelin ensin ikkunoista, mutten uskaltautunut painamaan ovikelloa. Istuin terassille bujoilemaan.

Pikkuhiljaa aloin kiinnostua muustakin kuin värikynillä piirtelystä. Löysin tieni Teippitarhaan, josta mukaani tarttui washiteippejä ja sivellintusseja. Samaan aikaan aloin kiinnostua harrastukseen liittyvästä tuunailemisesta ja etsin Facebookista vihkotuunareita, tuloksetta. Sitten tajusin katsoa selkäni taakse. Siinä oli ovi, jossa luki: ”Kalenterimania, kalenterituunauksesta kiinnostuneet. Huom. Tervetuloa myös bujoilijat!” Aa! Siis minä! Nousin reippain mielin kainalossani bujo ja kymmenkunta sivellintussia ja soitin ovikelloa!

– ”Tervetuloa!! <3 <3 Heidi Swapp, EC, HP mini tai personal, miitti, kittejä, katteja, yksisarviset ja laiskiainen..”

– ”Joo, laiskiainen, moi vaan kaikki! -ööh, en kyllä ymmärrä mitä kieltä täällä puhutaan..”

Vaikka aluksi puuttui yhteinen kieli, tunsin tulleeni kotiin. Täällä oli niitä, jotka kirjoittivat kirjeitä ja halusivat niillä ilahduttaa toisia, juuri niin kuin minäkin! Täällä oli niitä, jotka myös bujoilivat ja kirjoittivat päiväkirjaa, ja mikä parasta paljon paljon askartelemisesta, kädentaidoista ja taiteesta kiinnostuneita, suurisydämisiä ihmisiä!

”Voi että ootte kaikki ihania!!<3 Olen kiitollinen, että tulitte elämääni!”

Nyt elämääni ja bujoiluuni kuuluu niin kitit ja katit kuin livet ja lovetkin. Pikkuhiljaa olen päässyt perille myös maniaperheen yhteisestä kielestä ja tuunailuni meinaa lähteä vähän manian puolelle.

Avaan uuden ystäväni, bujon, otan puhtaan sivun ja annan tunteideni ohjata: ”Rakas päiväkirja, en oo kirjottanu taas pitkään aikaan mutta: Oon taas kärryillä elämästäni ja se on laiffii! <3”

Rakkaudella Sarkku

Kauan kaivattu työpöytä

Voitteko kuvitella: kahdeksan vuotta haaveilin omasta työpöydästä. Milloin eivät rahat riittäneet ja milloin oli tilasta kiinni, etten sellaista saanut. Nyt, monen vuoden hartaan odotuksen jälkeen minulla on vihdoin oma työpöytä. Sellainen, jonka äärestä en meinaa edes malttaa lähteä pois!

Pöytä on Ikean Hemnes-mallistoa ja se on mielestäni lähes täydellinen. Pitkään yritin metsästää vanhaa valkoista klaffilipastoa kuitenkaan siinä onnistumatta. Ja syy ei ollut tarjonnan puutteessa, vaan joko hinnassa tai pöydän mallissa. Suurin osa tarjolla olevista pöydistä nimittäin oli metrin leveitä ja niin iso pöytä ei vain mitenkään olisi tähän makuuhuoneen koloon mahtunut. En myöskään halunnut klaffilipastoa, jossa on alla laatikot, sillä ne ovat mielestäni hieman epäkäytännölliset.

Työpöydän ylätasolle olen koonnut kaikki vaaleat ja hempeän romanttiset kalenterini. Vasemmalla olevan laatikoston vierestä löytyy Mambin Happy Memory Keeping Rustic, jota olen ajatellut käyttää memory keepingiin, eli päiväkirjamaiseen muistojen keräämiseen. Heidin Korttipajan valikoimaa Mambin memory keeping -kalentereista voit käydä kurkaamassa täältä. Mintunvihreä classic-kokoinen Happy Planner sisältää vain muistiinpanosivuja ja se on minulla opiskelukäytössä. Seuraavana rivissä on Suvilta saatu ihana Webster’s Pagesin Color Crush Traveler’s Notebook värissä patent petal pink, mutta sille en ole vielä keksinyt järkevää käyttötarkoitusta. Klemmarikellarissa näytti olevan ainakin yksi A5-kokoinen samaa väriä oleva rengaskalenteri. Keskeltä löytyy hopeinen Ajaston Planner -muistikirja sekä kolme kappaletta Kustannusosakeyhtiö Otavan muistikirjoja, jotka on saatu yhteistyönä. Oikeassa reunassa on vielä aivan ihana Carpe Diemin Mint Vintage Floral kalenteri personal-koossa, jonka ostin Kalenterimanian kirppikseltä, sekä Happy Planner Mini Sweat, smile, repeat fitness-kalenteri, jonka sain ihanalta Janitalta.

Vasemmalla olevan laatikoston ostin joskus Bauhausista ja maalasin valkoiseksi. Se sisältää erilaisia tarvikkeita, kuten saksia ja liimaa sekä kohojauheita korttiaskarteluun. Sen yläpuolella olevaan läpinäkyvään Palaset-laatikostoon olen laittanut kaikki washiteippini. Laatikostoa saa esimerkiksi Suomalaisesta Kirjakaupasta. Oikeassa reunassa oleva Mujin laatikosto sisältää lähes kaikki useimmin käyttämäni kynät, eli Pigma Micronit, Mildlinerit ja sivellintussit.

Työpöydän alla olevaan kaappiin olen laittanut laatikoita ja ne sisältävät muun muassa tarroja, die cutseja, journaling-kortteja, leimasimia ja leimamusteita. Kaikki tarvikkeet on jaoteltu kätevästi pieniin laatikoihin tai läpinäkyviin uudelleensuljettaviin pusseihin, joista ne saa helposti esille ja taas takaisin piiloon. Kaappiin olen myös laittanut tummat ja kirkkaat kalenterini sekä kalenterien lisäsivut.

Uusi työpöytäni on ihana ja kooltaan täydellinen. Sen ääressä mahdun tekemään töitä tietokoneella, ja myös opiskelukirjat voi helposti levittää pöydälle. Työpöydän ääressä tekee mieli viettää aikaa, kun ylähylly on niin kauniisti koristeltu. Kaunis ympäristö myös auttaa minua jaksamaan ikävämpienkin koulujuttujen kanssa. Kuka olisi uskonut, että työpöytä voisi helpottaa elämääni näin paljon! Jos haluat nähdä tarkemmin, mitä työpöytäni pitää sisällään, voit käydä kurkkaamassa Kalenterimanian facebook-ryhmään tekemäni livevideon.

Blogissa työpisteensä ovat esitelleet ainakin Birgit, Inka, Milja ja Omziin. Lisäksi Kalenterimanian YouTube-kanavalta löytyy muutama työtilaesittely ja ryhmän puolella hakusanoilla työpiste, työtila ja työpöytä löytyy videoita sekä keskusteluja aiheesta ja löytyypä vielä Työtilat-kuvakansiokin.

Millainen on sinun unelmiesi työpöytä?

– Sini