Aina etsiessäni uutta kalenteria, edellytän siltä vähintään tilaa muistiinpanoille, tarroille ja washiteipille. Viimeksi mukaan tarttui Burden Student Planner, jossa ihastuin kuukausittain toistuviin neljään trackeriin eli siis laatikoihin, joihin voi laittaa jonkin asian, vaikka herkkulakon tai 8 tunnin yöunet, jonka toteutumista haluat seurata. Vieressä on sitten päivien numerot, joista voit ympyröidä, rastittaa tai värittää onnistuneet tai epäonnistuneet päivät seuraamasi asian kannalta. Samoin kalenterin lopussa on kuukausittaiset trackerit taloudelle, opiskelulle, vapaa-ajalle ja kahdelle itse valittavalle osa-alueelle. Ajattelin heti, että hei, tässä olisi kiva lisä kalenteriini!
Nimenomaan olisi. Taaperoarjen ja AMK:n pyörteissä unohdan päivittää näitä trackereitä. Joinain kuukausina en ole edes muistanut miettiä, mikä olisi trackerissä seurattava asia, ja joskus taas trackerit vain jäävät merkkaukseltaan kesken, vaikka haaste olisikin ainakin joinain päivinä onnistunut.
Trackerit ovat jo pitkään kiehtoneet minua, ehkä johtuen hieman suorittajamaisesta persoonastani. Jopa siinä määrin, että ennen lasta ja opiskelua, yritin aloittaa useita trackereitä sisältävän bullet journalin pistevihkoon, mutta projekti olikin liian kokonaisvaltainen minulle ja palasin valmiskalentereiden pariin varsin nopeasti.
Kaikesta huolimatta kalenteriharrastus on säilynyt tärkeänä läpi elämänmuutosten ja siitä olen iloinen. Ehkä joskus, kun arki hidastuu, aikaa kalenterillekin löytyy taas enemmän.
En ole shoppailija. Joskus on tullut ostettua kirjoja, joita en ole lukenut. Vaatteissakin teen toisinaan heräteostoksia. Verkosta en osta juuri muuta kuin verkkokursseja.
Sen sijaan olen jemmaaja. Jemmaan lehtiä, kaikenlaisia papereita ja muistiinpanoja. Jemmaan kirjastosta poistolehtiä, apteekeista ja kaupoista asiakaslehtiä ja mainoksia, ulkomaanmatkoilta tuotuja lehtiä, mökkimatkan ABC-pysähdykseltä paikallisen kunnan tai matkailuyrityksen mainoksen.
Jemmasin muutama vuosi sitten työpaikan kaapista korttipohjia, joissa oli vanha logo. Ne piti heittää roskiin, mutten raaskinut. Siitä alkoi korttientekovimma.
Aloin hyödyntää kaikkea keräämääni, ja samaan aikaan posti lähetti jos jonkinlaisia mainoksia kotiin. Jäin koukkuun sopivien kuvien metsästämiseen ja repimiseen. Repimisestä syntyvät rosoiset reunat tuntuivat omimmalta tyyliltä.
Pidin korteista näyttelyn omassa lähikirjastossani ja tein koko ajan lisää. Jossain kohtaa aika ja energia loppuivat.
Korteista kalenteriin
Tämän vuoden alussa olin vähän huonossa hapessa. Parantaakseni omaa jaksamistani aloin kevyesti koristella uutta kalenteriani samaan tapaan kuin olin tehnyt kortteja. Laitoin myös voimalauseita, joita olin lehdistä leikannut.
Bujoilua harrastava ystäväni kutsui minut Kalenterimanian Facebook-ryhmään. Olin ihan suu auki, että mitä ihmettä?? Näinkö niitä kalentereita tuunataan? En ollut tiennyt mitään tarroista ja teipeistä, puhumattakaan mistään muusta.
Sain paljon ideoita ryhmästä, ja aloin lisätä koristelua. Tyyli on muuttunut kollaasimaiseksi. En edelleenkään ole ostanut tarroja tai teippejä – tallessa on lukemattomia muovitaskullisia kuvia, värejä, muotoja ja tekstejä, ja kerään jatkuvasti lisää.
Värimaailmoja
Kalenterina minulla on kierreselkäinen Burde. Koristeissa minulle tärkeintä on kauneus ja värit. Yritän pitää yhden aukeaman värimaailman jollain tavalla yhtenäisenä. Tietenkin myös kuvien teemat ovat tärkeitä: käytän kuvia, joiden sisältämiä asioita haluan luoda arkeeni lisää.
Sama pätee myös teksteihin. Niiden kautta muistutan itseäni asioista, jotka haluan pitää mielessä, vaikka arki yrittää painaa ne unholaan.
Tuunaan kalenteriani etukäteen sitä mukaa kun sopivia kuvia ja tekstejä tulee eteen. Tämä vuosi on paria pientä kohtaa lukuun ottamatta valmis. Tuunaukset eivät siis niinkään kerro tapahtumista, vaan tuovat arkeeni kauneutta ja iloa. Joitakin tapahtumia olen ennakoinut tuunatessa, kuten loman alkamisen tai hektisen syyskuun, jolloin tarvitaan rauhoittavia voimalauseita.
Teen joka kuukaudesta etukäteen omaan blogiini blogipostauksen, jossa kerron sekä tuunauksista että tulevan kuukauden tärkeimmistä tapahtumista tai asioista. Olen laittanut kuukausipostauksia Kalenterimanian Facebook-ryhmän Blogit-osioon.
Fiiliskortteja ja kollaasitöitä
Kalenterin ja ”tavallisten” korttien lisäksi olen tehnyt ”fiiliskortteja”, joista teen toisinaan blogipostauksia. Tarkoituksena on pysähtyä miettimään, millä fiiliksillä nyt juuri on, ja haluaako ottaa sen fiiliksen mukaansa esimerkiksi alkavaan työviikkoon, vai mieluummin jonkun muun.
Pari kirjoitusalustaa olen tehnyt kollaasitekniikalla ja laminoinut. Ja aiemmin tein ”elämänpuun” ja erään toisen paperikollaasin, joka oli mukana kahden taiteilijaystäväni kanssa pitämässämme näyttelyssä.
Elämänpuun latvus
Kollaaseja aion tehdä lisääkin sopivassa välissä. Ensi vuoden kalenteriksi olen hankkinut Maaret Kallion Lujasti lempeä -kalenterin, koska ihastuin sen teksteihin. Ihan kauheasti siinä ei ole tuunaustilaa, joten into saattaa purkautua uusina kollaasitöinä.
Kerro, minkälaisia ajatuksia minun tuunailutyylini herätti!
