Olen niitä ihmisiä jotka säästävät elokuva ja -keikkaliput. Kellarivarastosta löytyy laatikko, joka pitää sisällään elokuvalippuja 2000-luvun alusta lähtien. Ennen kaikki liput, kirjeet ja kortit olivat sullottuna samaan puiseen laatikkoon, jonka isäni on tehnyt peruskoulun puukäsityötunnilla. Laatikko on ollut jo vuosia niin täynnä, ettei kantta saa auki. Lopulta liput ja kortit päätyivät lojumaan vähän joka paikkaan.
Saatoin jo ehtiä Kalenterimanian Facebook-ryhmään harmittelemaan kuinka menin myymään standard kokoisen traveler’s notebookini, kun siitä olisin saanut kannet lippulappusille. Olin jo tilaamassa uutta netistä, kunnes muistin kärryssä tyhjillään seisovan personal kokoisen kikki.K zipper rengasplannerin. Lontoosta raahamastani zipperistä saisin varmasti rakennettua lipuille kodin.
Laatikoita penkomalla löysin plannerin mukana tulleet muovitaskut joihin sain sujautettua liput talteen ja pari isompaa lippua rei’itin suoraan renkaisiin kiinni.
Välilehtiä kyselin jo Kalenterimanian kirppis-ryhmässä ja etsin niitä myös netistä huonoin tuloksin. Onneksi posti toi viime viikolla Papergang kuukausiboksin. Paketissa tulleesta paperiarkista leikkasin oikean kokoiset välilehdet, länttäsin muutaman tarran ja laminoin. Muutamassa minuutissa syntyi silmää miellyttävät DIY-välilehdet ja rahaa säästyi.
Elokuvaliput olen jo pitkään säilyttänyt standard kokoisessa Traveler’s Notebookin muovitasku-insetissä, joka myöskin on lojunut laatikossa pöyrimässä. Rei’ittämällä muovitaskun sain sen sopimaan personal plannerin sisään. Hieman isohan se on ja vetoketjua kiinni lattaessa joutuu hieman ajatustyötä tekemään, mutta ajaa kuitenkin edelleen asiansa.
En hyvään toviin keksinyt mistä kirjoittaisin tänä maanantaina. Pohdin mistä en olisi jo ehtinyt Kalenterimania-vuosieni aika kirjoittaa? Olen kirjoittanut haastepostauksia, plan with Inka-postauksia, ajatuksia kalenterimanian vaikutuksista elämääni, diy-postauksia.. Olen jopa haastatellut parempaa puoliskoani harrastuksen tiimoilta – kahdesti! Jäin jumiin miettimään sitä, että mitä uutta ja ennennäkemätöntä keksisin, kunnes hyväksyin sen että tähän väliin en uudelleen keksittyä pyörää taitaisi hatustani taikoa. Joten jospa keskittyisinkin siihen, mitä kaikkea on tapahtunut näiden vuosien aikana, ja mitä kaikkea olen ehtinyt kokeilemaan harrastusmielessä?
Kaivoin ennen tämän postauksen napputelemisen aloitusta esiin ensiesittäytymiseni täällä blogissa, syyskuulta 2016. 2016, herraisä sentään. Melkolailla on ehtinyt tapahtua sitten tuon postauksen, mutta useat tuolloin kirjoittamani faktat pitävät myös yhä paikkansa. Saman katon alla asuu edelleen sama mies sekä 3 käärmettä, katto vain on vaihtunut omakotitalon harjakatoksi ja asukkaita on ilmaantunut lisää yhden liskon ja koiran verran. Suosikkijuttujen listalla keikkuvat edelleen samoina vuoteen 2016 verraten Kalenterimania (daa), pokémonit ja kaalilaatikko. Mitä virkkaamiseen taas tulee, en taida edes tietää missä virkkuukoukkuni tällä hetkellä on..
Tuon postauksen kuvissa näkyvä kalenteri on edelleen olemassa, vaikkakaan ei enää allekirjoittaneen omistuksessa. Perhepiirissä tuo vaaleanpunainen kiinanihme pysyi kumminkin, kun se muutti äitini luo muistaakseni 2017 alkuvuodesta. Kalenterin lisäksi kuvissa huomiota kiinnitti korvanlehtien venytyksien ja poskieni koko – korviksien halkaisijasta on nimittäin lähtenyt yli sentti pois, poskista ei valitettavasti voi sanoa samaa.. Mutta samaksi hörhöksi tunnistan kyllä tuonkin Inkan kuin sen joka kurkkii peilistä tänäpäivänä, ja hymyily kalentereiden parissa irtoaa ihan samaan tapaan – jollei jopa hieman leveämmin – katsokaa vaikka!
Mikä sitten onkaan tilanne tällä hetkellä kalenterirepertuaarissani? Tällä hetkellä on käytössä kolmen kopla opuksia, kaksi kalenterikäytössä ja yksi art journalina. Ainoalta yhteistyössä saatu Aura on käytössäbullet journalina, ja art journalia toteutan Kalenterimanian alkuhuumassa Ikeasta ostettuun tyhjä-sivuiseen vihkoon. Perinteisin kolmesta kalenteri-asiastani on Tigerista ostetut rengaskannet, ja niiden sisään kätkettynä on Vihkokaupalta ostetut kotimaiset StellaPapersin viikkosivut. Art Journal on tällä hetkellä ehkä se, joka inspiroi ja kutsuu pariinsa kaikista eniten, vaikka hyvin tasavertaisen ihania ovat kyllä kaikki kolme kaunokaistani. Vaikkakaan art journal ei kyllä päälle päin ole kovin komia – vielä!
Paljon on mahtunut matkaan kalenterimaanikkona, ja toivottavasti vielä paljon enemmän tulee mahtumaan. Melkeinhän tässä tulee tippa linssiin kun pohtii kaikkea mitä on tapahtunut tämän upean yhteisön parissa, ja millaisia kohtaamisia toisten harrastajien kanssa on saanut kokea. Rakkautta ja kalenterimaniaa!
