Kalenterivuosi 2021 – Taru

Vuonna 2021 olen palannut kalentereiden osalta niin sanotusti juurilleni. Olen siis aloittanut vuonna 2016 bullet journalilla eli bujoilulla. Viime vuosina minulla on ollut käytössäni kuitenkin traveler’s notebook sekä A6-kokoinen Stalogy. Vuoden 2020 lopulla halusin palata takaisin bujoilun pariin, sillä olin aika hukassa koko kalenteriharrastuksen kanssa. Minulla oli jopa yli puolen vuoden tauko kaikista kalenterijutuista. Päädyin palaamaan suosikkimuistikirjani pariin eli A5 -kokoiseen Leuchtturmiin

Leuchtturmissa rakastan sen kauniin luonnollisen väristä paperia, jossa vesivärit liukuvat upeasti. Tykkään ohuista sivuista joista näkyy hieman läpi. Siitä tulee oma “efektinsä”. 

Tämä vuosi tuntuu kalentereiden osalta tosi selkeältä. Sen sijaan, että olen viime vuosina vähän etsinyt sitä omaa tyyliä ja vaihtanut aika useinkin muistikirjaa, nyt kaikki tuntuu taas varmalta. Niin sanottu kalenterirauha on siis löydetty. Tämän hetkinen bujoni on yli puolessa välissä, joten tänä vuonna on vielä luvassa toiseen muistikirjaan siirtyminen. Kuitenkin olen aika varma, että seuraava bujoni tulee olemaan oranssin värisessä Leuchtturmissa, jonka sain viime vuonna syntymäpäivälahjaksi. 

Vaikka olin pitkään sitä mieltä, että A6-koko on se mun juttu, nyt oon tajunnut että A5-koko antaa enemmän tilaa luovuudelle. Siihen mahtuu aivan eri tavalla piirtämään ja käyttämään eri materiaaleja. Aluksi kun siirryin A6-koosta A5-kokoon sivuni tuntuivat aika tyhjiltä, kun en ollut tottunut täyttämään niin suuria sivuja. Nyt kuitenkin kaikki sujuu loistavasti. 

Tänä vuonna minulla on myös ensimmäistä kertaa käytössä kunnollinen lukupäiväkirja. Luen aika paljon ja aikaisemmin minulla on ollut vain pieni vihko mihin olen listannut lukemiani kirjoja. Nyt nappasin hyllystäni yhden Leuchtturmin muistikirjan ja aloin täyttämään siihen erilaisia kirjoihin liittyviä listoja (luetut kirjat, mitä tahtoisin lukea, klassikoita, jne). Lukupäiväkirjassa minulla on myös kuukausittain yhteenveto luetuista kirjoista ja jokaisesta kirjasta lyhyt päiväkirjamainen merkintä, mitä mieltä olen kirjasta ollut. Tähän muistikirjaan tulee mahtumaan lukupäiväkirja vielä monta vuotta, joten voin jo kuvitella miten ihana muistikirja tästä tulee täytenä. 

Lisäksi harrastan myös art journalia, mutta tätä en ole osannut pitää vielä yhden luonnoskirjan sisällä. Näitä minulta siis löytyy lukuisia. Suosikkini on neliskanttisessa Suomalaisesta Kirjakaupasta ostetussa luonnoskirjassa. Se on sopivan pieni ja siinä on hyvä paperi mille maalailla ja toteuttaa niitä hassuja ja hulluja ideoita. 

Tiivistettynä mun kalenterivuosi näyttää hyvältä ja selkeältä. Tällä hetkellä en usko, että minulla tulee suuria muutoksia kalenterikentällä, mutta haaveilen ehkä salaa jonkun valmiskalenterin tuunaamisesta art journal -tyylillä. Saa nähdä ilmestyykö minulle jossain vaiheessa vuotta vielä tämmöinen? Ja onko se rengasplanner vaiko jokin “tavallinen kalenteri”? Sen vain aika näyttää. 

-Taru

Plan with Nanna – Bullet journalin aloitus

Leuchtturm1917 Bullet journal -muistikirja saatu yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa ja vesivärit saatu yhteistyössä Suomen Taidetarvikkeelta.

On aina pelottavaa pidellä käsissään uutta muistikirjaa tai kalenteria. Tyhjä sivu kammoksuttaa ja toisaalta sitä ei uskalla aloittaa, kun pelkää vain pilaavansa kaiken. Päivän postauksessa pääsette lukemaan ajatuksiani uuden bullet journalin aloituksesta.

Instagram on pullollaan upeita aukeamakuvia varmasti jokaiseen makuun ja mieltymykseen. Ryhmän ja blogin lisäksi se on itselleni luontevin paikka etsiä inspiraatiota. Välillä huomaan jääneeni selaamaan ryhmän albumeita tai instagram-syötettä tunneiksi. Mielessäni yhdistelen näkemääni kokonaisuuksiksi joista lopulta kerään yhtenäisen ajatuksen paperille. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole sellainen miksi sen päässä ajatteli. Näin tapahtui bujon ensimmäisen sivun kanssa, jonka lopulta heivasin roskiin. Ei auttanut muu kuin hengittää muutaman kerran sisään ja ulos, ja aloitettava alusta.

Aloitin ensin hahmottelemalla lyijykynällä haluamani kuvan ääriviivat paperille. Jatkoin työstämistä Derwent watercolour -värikynillä jotka ovat vesiliukoisia. Vesiliukoiset puuvärikynät ovat tällaiselle ei niin taidokkaalle harrastajalle pieneen työhön armollisemmat ja jälki on silti, kuin vesiväreillä tehty.

Kun piirros oli väritetty, lisäsin vesiväreillä vielä muutamia yksityiskohtia ja reunustin ’otsikon’ sopimaan Kuusateen postikortin kanssa. Täydensin sivua vielä teemaan sopivilla Kuusateen washiteipeillä. Lopputuloksesta tuli minun näköinen ja minua kuvaava.

Nyt, kun vesiväreillä maalaamisen intoon oltiin taas päästy, jatkoin sivujen täyttämistä vielä parin maalauskokeilun verran. Olen ihastunut tällaisiin eri muotojen sisälle tehtyihin maisemiin ja kuvaan yhdistettyyn teksteihin. Ei niistäkään täydellisiä tullut, mutta ei ole täydellinen niiden tekijäkään. Pienin askelin opettelen olemaan armollisempi itselleni ja hyväksymään omat vajavaisuudet taiteellisissa lahjoissani. Ei Picassokaan sivellin suussa syntynyt, vain tekemällä opimme.

xoxo Nanna