Viime vuoden puolella ryhmässä näkyi tämä Sannin super inspiroiva video, jossa oli tehty pieni kirjanen käyttäen vaatteiden hintalapputageja. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken oma #the100dayprojectini, mutta innostuin ideasta niin paljon, että rupesin keräämään valmiiksi talteen itselleni näitä lappusia. Iso pino onkin odotellut jo pidemmän aikaa kaapissani sitä hetkeä, kun saisin jostain motivaatiopuuskan ja aloittaisin tämän uuden projektin.
En ole koskaan sitonut vihkoa enkä kirjaa, enkä muutenkaan ole mikään iso DIY-ihminen, mutta lähdin ihan yksinkertaisista asioista liikkeelle tämän mini junk journalin kanssa. Niinpä kaivoin jesarin kaapista ja lähdin sillä kiinnittämään hintalappuja toisiinsa. Muutaman erehdyksen jälkeen huomasin, että oli fiksuinta jättää selkeä, millin pari leveä väli aina lappujen väliin, jotta sivut mahtuvat kunnolla kääntymään. Näin jälkiviisaana, olisin toki voinut hoitaa tämän teippisidonnan samalla tavalla kuin alkuperäisessäkin videossa oli tehty. En vain silloin jostain syystä millään löytänyt ohjevideota, vaikka nyt tätä kirjoittaessa se löytyi aivan liian helposti. Ehkä seuraavaa projektia varten sitten?
Omat hintalappuni ovat lähes yksinomaan lasten vaatteista ja unipussista, ja osa on varsin paksua ja kovaakin pahvia. Tämän takia sivumäärä on varsin maltillinen. Muutama hieman eri tavalla ylös tai alas aukeava lappu oli luonnollisesti pakko ottaa vihkoseen mukaan. Halusin tämän ensimmäisen olevan myös matalan kynnyksen tekele: harjoittelen edelleen tätä osaa askartelumaailmasta. Minit ovat kuitenkin tulleet selkeästi isoksi osaksi omaa tekemistäni, joten tämä tuntui todella nopeasti omalta jutulta.
Aluksi minulla oli pelkkä naru tämän ympärillä, jolla sidoin vihkon kasaan. Löysin kuitenkin kuvassa näkyvän, ulkoiluhousujeni mukana tulleen varanapin, jonka päätin hyödyntää suljentamekanismiksi. Nämä tuppaavat pyörimään pienessä muovipussissaan aina iät ja ajat kaappien perukoilla, joten mieluummin hyödynnän heti tämän silläkin uhalla, että nappini katoaa seuraavan puolen vuoden sisällä. Selkämystä aion vielä parannella ja samalla varmistaa, että naru – joka on muuten myös hintalapusta – pysyy varmasti hyvin menossa mukana.
Luonnollisesti halusin päästä välittömästi tämän tehtyäni myös koristelemaan ensimmäisiä sivuja. Koska hintalaput ovat lähtökohtaisesti pahvia ja murrettuja värejä, aion pitää sitä kantavana teemana ja inspiraationa koko projektin ajan. Haluan myös yrittää hyödyntää mahdollisimman paljon pientä silppua ja irtotarroja, mitä löytyy erinäisistä kirjekuorista ja pusseista. Minulla on myös paljon erinäisistä vaihdoista tulleita juttuja, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kalenterin väliin, joten toivottavasti ne löytävät nyt tiensä tänne junkkiksen puolelle.
Junk journalini on aivan lapsenkengissään vielä, mutta olen pitkästä aikaa taas erittäin innostunut jostain ja toivon, että aikaa ja inspiraatiota riittää enemmänkin tämän kanssa touhuamiseen. Tulen varmasti ryhmän puolella päivittelemään omaa edistymistäni ja kenties tämä saattaa vilahtaa myös meidän Instagramin reelseissä.
Ihanan aurinkoista viikon alkua jokaiselle! – Laura S.
