Hitit ja hudit – Nanna

Postauksen kuvissa näkyvä leuchtturm1917 muistikirja saatu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.

Tämän kertaisessa torstaihaaste postaussarjassa olette päässeet kuulemaan ylläpidon hittejä ja huteja kalenteriharrastuksen tiimoilta. Ensin ajattelin, etten kyllä keksi mitään suoranaista hittiä tai hutia, mutta laajemmin asiaa tarkastellessani kyllähän niitä löytyi.

Tuossa muutama viikko sitten avasin tuntemuksiani harrastuksen tiimoilta jo Kalenterimanian facebook-ryhmässä. Viimeaikoina on tuntunut, ettei mikään oikein innosta tarpeeksi ja samaan aikaan kuitenkin kaikki. Suurin kompastuskivi itselläni tuntuu olevan tarve saada kaikki uutuudet heti. Jollain toisella joku on aina hienommin. Aina joku tekee itseä paremmin.

Hyllystä löytyy tarroja enemmän, kun on aikaa niitä käyttää. Happy Plannerin täyttäminen laahaa usemman kuukauden perässä ja Hobonichi weeks unohtuu pöydälle. Hyllyssä pölyttyy useampi kesken jäänyt bullet journal, rengasplanner ja traveler’s notebook ammottaa tyhjyyttä. Mikä on tarpeeksi ja mikä liikaa? Miten antaa itselle lupa ja hyväksyntä sille, että kalenteri saa jäädä kesken, jos siltä tuntuu? Rakastan tarroja ja, jos vain olisi mahdollista olla kirjoittamatta mitään itse, se sopisi minulle. Ehkä tässä onkin syy siihen, miksi niitä tarroja on kertynyt niin valtava määrä. Jokaiselle asialle on oltava oma tarransa ja, jos sitä ei ole, se täytyy ostaa.

Oma tyyli muokkautuu ja kehittyy vuosien saatossa. Mieltymykset vaihtuvat suuntaan, jos toiseen. On asioita, jotka pysyvät vuodesta toiseen mukana ja on juttuja, jotka ovat kulkevat matkassa vain hetken. Oman tyylin löytäminen on ollut pitkä prosessi, eikä se tunnu olevan ihan selvä vieläkään. Olen harrastukseni alkuajoista saakka käyttänyt tuunauksessa viikkokittejä ja ehkä tyylini tunnistaakin parhaiten niistä. Samaan aikaan, kun oman ’brändin’ löytäminen on hyvä asia, luo se myös paineita omaan tekemiseen. Tuttu ja turvallinen on aina helppo valinta, johon mielellään sortuu. Edelleen opettelen yhä enemmän kokeilemaan niitä itselleni vieraampia tyylejä ja tekniikoita toteuttaa tätä harrastusta. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle loikkaamisessa suurin apu on ollut viimeisimmät kaksi bullet journal yhteistyötä Suomalaisen kirjakaupan ja Ajaston kanssa. Uudet muistikirjat ovat vähän, kuin ’pakottaneet’ kokeilemaan jotain muuta, kun tarroilla leikkimistä.

xoxo Nanna

Tombowt kalenterikäytössä

Ryhmässä olijat ovat saattaneet huomata, että olen rakastunut Tombown tuotteisiin. Olin pari vuotta sitten heidän edustajanaan eräässä tapahtumassa esittelemässä tuotteita, ennen tapahtumaa toki pidin kynistä, mutta sen jälkeen kun perehdyin tuotteisiin kunnolla rakastuin täysin. Pääasiassa kalenterikäytössä minulla on Mono drawing pen, jonka kärki 01 on ideaali myös muistiinpanojen kirjoittamiseen (muitakin kokoja toki löytyy). Tykkään ylipäätään kovasti kuitukärjestä. Sen lisäksi vannon Tompan Maxi Power-kaksipuolisen teipin nimeen. Aiemmin käytin pelkästään Priman liimaa, mutta sen valmistus on lopetettu. Teippi on korvannut sen minun käytössäni. Liimoista haluan mainita Mono Aqua Liquid gluen. Siinä on kaksi kärkeä, joista toinen on kynämäinen joka helpottaa yksityiskohtien liimaamista.

Kynistä nostan ensimmäisenä esiin TwinTonet. Niissä on kaksi kärkeä – ohut ja tussimainen. Ohuella on helppo tehdä muistiinpanoja ja tussimaisella kärjellä teen usein esim tuplaotsikoita. Se sopii myös esimerkiksi alleviivaamiseen. Värivalikoma on laaja ja kynät kestäviä.

Ehkäpä tunnetuimmat Tombown kynät ovat kuitenkin ABT dual brushit, joihin itse törmäsin ensimmäistä kertaa tekstausharjoitusten yhteydessä. Myös dual brushit ovat kaksikärkisiä. Toinen pää on kynämäisempi soveltuen tarkkaan piirtämiseen tai värittämiseen ja toinen tussimainen sivellinkärki. Pidin siitä, että kynän sivellinkärki on taipuisa, sitä on jotenkin helpompi hallita ja se istuu käteeni paremmin, kuin kovakärkiset kynät. Itse en kuitenkaan tekstaa näillä enää, vaan käytän niitä muuten. ABT dual brushit ovat vesiliukoisia ja rakastan niitä paitsi muotoilun, myös sen ominaisuuden takia. Niillä voi värittää suoraan paperille ja levittää väriä sen jälkeen vesiväripensselillä. Toinen vaihtoehto on levittää väriä blending palettelle (myös esim akryylipalikka sopii tähän) ja siitä poimia väriä vesiväripensselillä. Tombown valikoimista löytyy heidän oma säiliösivellin, josta tykkään kovasti muotoilun takia. Minulla on myös mm. Priman säiliösiveltimiä, mutta poikkeuksetta otan aina Tombown siveltimen käteeni, koska se on pienempi. Tombowlta löytyy myös kirkas blending pen (N001) jolla voi esimeriksi tehdä omia värejä tai tekstata liukuvärimäisesti.

Uudempi tuttavuus minulle on ABT PRO:t jotka ovat alkoholipohjaisia. Eli sellaisenaan en lähtisi suoraan iskemään ihan joka kalenterin sivuille, sillä väri hulahtaa helposti läpi sivusta, kuin sivusta. Näiden ominaisuuksiin pääsin tutustumaan vähän aikaa sitten Tombown vaikuttajatapahtumassa. Kynissä on tuttuun tapaan kaksi kärkeä, mutta kova kärki ei ole perinteisen kynämäinen ja sen takia ne soveltuvat hyvin myös aiemmin mainittuun tekstaamiseen. Alkoholipohjaisuuden takia niillä voi tehdä myös esimeriksi upeita liukuväritaustoja tai värityksiä.

Näiden lisäksi haluan nostaa esiin Tombown äärettömän hyvän mustan pyyhekumin ja H-vahvuisen perinteisen lyijykynän. Käytän näitä paljon luonnosteluun, enkä oikeastaan halua edes muita pyyhekumeja edes käyttää. Lisäksi on vielä loppuun pakko mainita Tombown Fudenosuke-kynät. Ne on alunperin tarkoitettu kalligrafian tekoon, mutta tykkään käyttää niitä mm. alleviivauksessa ja korostuksien tekemisessä. Viivan koko vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kärjelle asetat painoa.

Kaiken kaikkiaan on pakko myöntää, että Tombowlta löytyy ns. jokaiselle jotakin. Niin tekstaajille, piirtäjille, kuin ihan meille perusaskartelijoillekin.