Hitit ja hudit – Terhi

Kukkuu! Tällä kertaa ylläpidon torstain kirjoituksissa keskitytään hitteihin ja huteihin. Lähestyin aihetta monelta kannalta todetakseni, että oma innostukseni kalenterien koristeluun kulkee aalloissa, eivätkä hitit ja hudit tee poikkeusta. Voisin siis mainita monia erilaisia materiaaleja, mutta päätin lopulta lähestyä tätä aihetta ruohonjuuritasolta. Sillä eilisen hitti voi olla huomisen huti ja sama käännös voisi tapahtua kohdallani myös toisinpäin.

Kalenteri vaakapäivillä on ehdoton huti. En ole oppinut, useista yrityksistä huolimatta, koristelemaan vaakapäivillä olevia viikkoaukeamia itseäni miellyttävällä tavalla. Aina välillä yritän koristella ja kokeilla kalenteria vaakapäivillä esimerkiksi bullet journalin kautta, mutten saa siitä kiinni. En saa mielestäni kalenterista kaikkea irti, jos viikkonäkymässä päivät ovat vaakatasossa. Näihin tilanteisiin olen saattanut joutua ostettuani vahingossa esimerkiksi Happy Plannerin, jossa päivät olivatkin totutusta viikkonäkymästä poikkeavat. Ja on myönnettävä, että näin on käynyt muutaman kerran. Samoin kokeileva matkani Heidi Swapp Memory Plannerin kanssa kesti vain muutamia kuukausia, koska ihanasta kalenterista huolimatta vaakapäivät eivät vain sopineet omaan tapaani koristella. Pääset kurkkaamaan videon muodossa, millaisen Heidi Swapp Memory Plannerin kanssa matkaani yritin tehdä. Videon löydät täältä.

Hitiksi haluan nostaa, hyvin yllättäen, kalenterin pystypäivillä. Ehkä kalenterimatkani ensimmäiset askeleet Demi-kalenterin ja Ajaston Wegan kanssa sekä Happy Planneriin tutustuminen ovat vahvistaneet käsitystäni täydellisestä viikkonäkymästä sekä luoneet mielikuvan, että pystypäivät ovat ”se juttu” omalla kohdallani. Hahmotan viikon paremmin tällaisen layoutin kautta ja koristelu on itselleni monin verroin mieluisampaa näin. Tällä hetkellä kalenterimatkallani mukana kulkee ihana Ajaston Project 365, joka vastaa omia tarpeitani paremmin kuin hyvin.

Ymmärrän, että tavat koristella ja käyttää kalenteria muuttuvat ajan saatossa, sillä erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat myös siihen, mitä kalenterilta tarvitsemme. Uskon silti, että teen omaa kalenterimatkaani vielä pitkään ”team pystypäivät” – otsikon alla. Ja mielelläni tätä matkaa kuljenkin sellaisen kalenterin kanssa, jota on ilo koristella.

-Terhi

Kollaasit kalenterissa

Olen viimein löytänyt uudelleen palon mun ihanaa Hobonichi weeksiä kohtaan ja sen kanssa oman mukavuusalueen ulkopuoelle loikkaaminen ei tunnu yhtään niin pelottavalta, kun aiemmin. Vastapainon löytäminen kahden kalenterin välillä ja tämän hetkinen tyyli tehdä Hobonichia tuntuvat hyvältä.

Tänään esittelen teille yhden tavan koristella täytesivu kalenteriin. Hobonichi weeksissä aukeaman oikea sivu on tarkoitettu muistiinpanoille, mutta omalla kohdallani harvoin sellaiseen käyttöön sille on tarvetta. Olenkin jo pitkään koristellut sivun muulla tavoin.

Olen ihaillut muiden tuunauksia joissa kerrostamalla eri materiaaleja ja tyylejä saadaan aikaan upeita kollaaseja. Aivan kuten monen muunkin asian suhteen, olin tässäkin asiassa pessimisti ja totesin etten kuitenkaan saa mitään yhtä hienoa aikaiseksi. Eihän mun tarvikaan saada. Vuosia tehneenä olen todennut, että parhaat tuotokset syntyvät silloin, kun omaa tekemistään vähiten miettii.

Aloitan aukeaman tekemisen aina reunawashin ja päivämäärätarrojen laittamisella. Washiteippi tarrojen alla peittää samalla Hobonichin omat valmiit viikonpäivät. Tällä tavalla saan raamin aukeamalle ja voin aloittaa oikean puoleisen sivun työstämisen. Ensimmäisenä aukeaman pohjaksi valitsin ruskeasävyisen kuviopaperin, jossa oli samaa maanläheisyyttä kuin viikonpäivissä. Kuukausitarran kaveriksi tarvitsin jotain saman sävyistä ja päädyin lehtikuvioiseen korttiin. Paperin reunat jäivät muutamista kohdista repsottamaan ikävästi, joten pelastin tilanteen MU Life Stylen siirtokuvilla. Olen viimeaikoina tykästynyt siirtokuviin ja niitä päätyi myös muualle aukeamaa pieninä koristeina. Siirtokuvat sulautuvat paperiin minkä vuoksi niitä on helppo kerrostaa eikä paperista tule yhtään sen paksumpi. Parasta siirtokuvissa ehdottomasti on ollut kuitenkin se, miten kauniisti tausta kuultaa niistä läpi.

Kun aukeaman niin sanonut pääelementit ovat valmiit jatkan työstämistä muiden tarrojen lisäämisellä. Halusin pitää aukeaman väripainon edelleen hyvin maanläheisenä, joten valitsin ruskean ja vihreän sävyisiä tarroja mustavalkoisen kaveriksi. Hillityt sävyt tasapainoittavat muutoin runsasta lopputulosta. Omaan silmään aukeamasta tuli sopivan vehreä näin kesäkuun alkuun, kun luonto jatkaa heräämistään.

xoxo Nanna