Searching for "memory planner"

Puolisona planner-tyttö

Osa ryhmäläisistä varmaan jo tietääkin, että myös vaimoni on vannoutunut kalenterin tuunaaja. Oikeastaan hänen jalanjäljissään minäkin löysin koko harrastuksen. Kun meillä askarrellaan, peittyy ruokapöytä kalentereiden, tarrojen ja washiteippien alle. Välillä ruokapöytää saa etsiä tarrojen seasta, kun haluaisi käyttää sitä syömiseen. Tämän viikkoisessa maanantai -postauksessa vastaamme vaimoni kanssa teidän esittämiin kysymyksiin yhdessä harrastamiseen liittyen.

Käytättekö samaa kalenterisysteemiä vai onko toisella jokin mieltymys mitä et itse voi ymmärtää?

Nanna: Lilyllä on todellinen pakkomielle Erin Condrenin planneriin vaikka se maksaakin mielestäni kohtuuttoman paljon. Itselläni on käytössä Happy Planner Classic joka on ostettu Heidin Korttipajasta ja A6-kokoinen pre-planner.
Lily: Erin Condren Life Planner, Paper House – Harry Potter (memory keeping planner) ja Jibun Techo B6 (pre-planner).

Onko teillä yhteiset tarrat ja teipit?

Nanna: Ei. Käytetään molemmat tuunaukseen pääsääntöisesti viikkokittejä, joten niiden on vaikea olla yhteisiä. Jotain washiteippejä ollaan ostettu yhteiseen käyttöö, mutta yleisesti molemmilla on omat tarvikkeet.
Lily: Ei mitään mahdollisuutta käyttää tarroja yhdessä, koska muutoin saisin ostaa mm. ne kaikki ja tuo yksi vaan ”vähän lainaisi” niitä kaikkia.

Lainaatteko toistenne tarroja ja teippejä?

Nanna: Uskoisin, että minä käyn useammin vieraissa Lilyn tarra- ja washi -varastolla. Harvemmin hän kuitenkaan suostuu mitään lainaamaan.
Lily: Kyllä sitä välillä riennetään toistemme avuksi, kun sopivaa tarraa tai washia ei löydy. On toisaalta kätevää, kun samasta osoitteesta löytyy melkoinen valikoima planner-kamaa.

Tuleeko toisen tarvikkeista kiistaa?

Nanna: Kun tarvikkeet on omia ei niistä tarvitse kiistellä.
Lily: Muru, voisitko jo ostaa oman askarteluveitsen? En jaksa etsiä sitä enää keittiön kaaoksen keskeltä, kun tarve iskee…

Kirpaiseeko, kun vaimo käyttänyt just sitä sun lempiwashia aivan turhan hövelisti vaikka sitä on vielä 5km jäljellä?

Nanna: Juuri pari päivää sitten sain tiukan ohjeistuksen olla tuhlaamatta lainaamaani teippiä.
Lily: Se oli ihan uusi! Kyllä syö naista ja paljon!

Ärsyttääkö toisen aikaansaavuus ja hienot aukeamat, kun itse oot kaks viikkoa jäljessä etkä tiedä monesko päivä edes on?

Nanna: Tämä kysymys naurattaa edelleen ja osuu mun kohdallani turhankin oikeaan. Harvemmin enää olen jäljessä kalenterini kanssa, mutta en siltikään koskaan tiedä mikä päivä on tai mitä milloinkin tapahtuu.
Lily: Ei ärsytä. Olen aina – todellakin AINA – plannerini kanssa ajantasalla. Toisen hyvät ideat lähinnä vain antavat kivasti vinkkejä.

Mitä on sellaiset tuunaukseen tarvittavat jutut mitä ette voi sietää toisella vai onko sellaisia?

Nanna: Ei nyt tule mitään mieleen, mutta hämmästelen edelleen miten paljon tarroja toisella voi olla.
Lily: Vaikea nimetä mitään erikseen, mutta kyllä sitä huomaa monesti ihmettelevänsä, miksi ihmeessä toinen tekee näin ja näin jonkun jutun. Lisäksi Nannalla on ilmennyt viime aikoina suurta washi-kateutta. (Ps. Niitä tarroja ei ole paljon… niitä on TARPEEKSI.)

Teettekö koskaan toistenne kalentereihin aukeamia?

Nanna: Tästä ollaan keskusteltu useasti, mutta toteuttamaan ei olla koskaan päädytty. Minä voisin antaa jonkun tuunata aukeaman kalenteriini mutten usko, että Lily suostuu antamaan omaansa.
Lily: Antaisitteko jonkun toisen kirjoittaa päiväkirjaanne? No niin, sitähän minäkin! Mutta itse voisin silti tehdä Nannalle aukeaman…

Kopioitteko ideoita toisiltanne?

Nanna: Enemmän varmasti minä kopioin tai ammennan tyyliini ideoita toisen aukeamista.

Saatteko samoja ideoita?

Nanna: Oma tyylini käyttää ja täyttää kalenteria on pitkälti lähtöisin Lilyn tyylistä. Tilataan tarroja samoista kaupoista, joten väkisinkin tulee ostettua samoja viikkokittejä. Esimerkiksi hääpäiväviikko tehtiin molemmat samaa kittiä käyttäen. Oli hauska nähdä, miten erilaisen aukeaman toinen sai aikaan, vaikka pohjana oli sama viikkokitti.

Tuleeko teillä riitoja siitä kumman aukeama on hienompi?

Nanna: Ei oikeastaan. Välillä saattaa harmittaa, ettei ole itse keksinyt käyttää jotain tarraa tai washia samalla tavalla kuin toinen. Enemmänkin toisen tyylistä ammentaa vain ideoita omaansa.

Onko toinen harrastanut ensin ja saanut toisen mukaan?

Lily: Hurahdin itse plannereihin 2015 ja edelleen korvissa kaikuu Nannan sanat ”miten kukaan voi käyttää noin paljon aikaa yhden kalenterin koristelemiseen?”. Muistuttelen tuosta aina vähän väliä virnuillen, kun Nanna käyttää nykyisin ihan yhtälailla aikaa samaiseen hommaan. Ei tarvinnut pahemmin innostaa mukaan, kiinnostus heräsi ihan itsekseen ja tässä ollaan.

Miten yhteinen harrastus on vaikuttanut suhteeseenne?

On kivaa, kun on joku, jonka kanssa tehdä yhdessä planneriä. Sellainen yhteinen harrastus. Siinä on samalla koko ajan vieressä joku, jolta voi kysyä neuvoa ja ideoita (tai tarraa tai washia lainaan). Negatiivisiakin vaikutuksia toki löytyy.

Oletteko huomanneet toisissanne jotain itseänne ärsyttävää planneriin liittyvää? Entä jotain herttaista?

Nanna: Lily, joka oksentaa jo kuullessaan sanan ”romantiikka”, on paljastunut planner- romantikoksi. Sen planneristä löytyy aina kaikki meidän kuukausi- ja vuosipäivät sun muut.
Lily: Ärsyttäviäkin puolia on tosiaan ilmennyt. Sen jälkeen, kun Nanna hurahti tähän touhuun mukaan täysillä, niin sen huomio on kiintynyt vähän liialtikin muualle, eikä se aina näe tai kuule mitään, mitä sille sanoo, kun se juttelee internetin ihmemaailmassa muiden planner ihmisten kanssa.

Aiemmin puolisoidensa ajatuksia meille on avannut ylläpidon ihanat Eija ja Inka.

xoxo Nanna & Lily

Hybridplanner

Hybridplanner on bullet journalin ja rengasplannerin rakkauslapsi, missä yhdistyy molempien parhaat puolet. Tässä postauksessa katsotaan, miten Susannan täydellinen hybridi syntyi, ja lopuksi pohditaan vähän sitäkin, tuliko tästä nyt maailman paras kalenteri vai ei.

Vuoden verran olin ennättänyt käyttää bullet journalia, ja samalla hahmottui mielessä, millainen olisi täydellinen kalenterisysteemi just mulle. Kaipasin erityisesti mahdollisuutta siirtää ja järjestellä sivuja, välilehtiä sekä erillistä kalenteriosiota mitä sekalaiset sivut eivät katkaise. Halusin ison kalenterin, minne mahtuu koko elämä. Käytin luokattoman paljon aikaa kansien etsimiseen, erilaisten sivujen ja ratkaisujen pohtimiseen ja pienten yksityiskohtien hiomiseen.

Täydelliset kannet löytyivät aivan sattumalta Vihkokaupasta. Carpe Diem Marigold -kansien lämmin keltainen sävy miellytti syksyistä mieltä, vaikka keltainen noin muuten on minulle TODELLA poikkeuksellinen valinta. Kaveriksi isolle kalenterille tarvitsin mukana kulkevan pienemmän kalenterin, jota maailmalla kutsutaan nimellä sidekick. Tähän valikoitui Nuunan s-kokoinen Milkyway, myöskin Vihkokaupasta.

Sidekick toimii minulla enemmän bujomaisena, hyvin yksinkertaisena muistikirjana, jonka alussa on kuukausiaukeamat. Merkkaan menot ja tärkeät asiat päivän mittaan, ja kerran viikossa synkronoin kalenterit (jos muistan). Yleensä en koristele sidekickiä millään tavoin.

En löytänyt mistään hyvännäköisiä (=mustia) välilehtiä, joten tein ne itse kartongista. Välilehtien kuvat olen leikannut Cameolla vinyylikalvosta. Tein tabit valmiiksi välilehtiin, mutten ole niihin aivan tyytyväinen. Nyt viimein sain hankittua We R Memory Keepersin tab punchin Heidin Korttipajalta, ja aion ensi vuodelle vaihtaa kaikki tabit parempiin.

Hybridini on rakennettu niin, että alussa on välilehdin aihealueisiin eroteltuna tyhjiä pistesivuja, eli tämä on se niin sanottu bujo-osuus. Bujon puolella on ensimmäisenä koko vuoden kuukausisivut, minne merkkaan tärkeimmät asiat ja suunnittelen kuukautta lyhyesti. Välilehtiä on kuusi: monthly, money, level 10 life, Stepford wife stuff (kröhöm…), health ja weeklies. Periaatteessa jokaisen välilehden takana on jotain mikä pitäisi muistaa viikoittain huomioida, ja jaottelu on kyllä oikeasti auttanut siihen, että asiat eivät unohdu. Pistesivut Sinikara Stationery.

Kalenteripuolella käytössäni oli alkuun Carpe Diemin horisontaalit viikkoaukeamat. Kipuilin paljon valmiiden sivujen kanssa, horisontaali tuntui oudolta eikä viikko hahmottunut vilkaisulla. Erityisesti aukeamassa häiritsi se, että sivut eivät ole toistensa peilikuva, joten oli mahdotonta tehdä yhtenäistä koristelua.

Muutaman kuukauden jälkeen hankin Sinikara Stationerylta viikkosivut, joissa on vertikaalinen asettelu. Sivut ovat täydelliset, niissä ei ole mitään turhaa ja mustavalkoisuus hivelee mieltä. Koko vuoden olen tuskaillut oman tyylin löytämisen kanssa – toisten tarraöverit ja lahjakas koristelu aiheuttaa välillä ajatuksia, että minäkin haluan tuollaista.

Lukuisten kokeilujen jälkeen totesin kuitenkin, että joissain (hyvin harvoissa) tapauksissa vajarit on parempi kuin överit – tarvitsen kalenteriltani selkeyttä, en väri-iloittelua. Kalenteriaskartelu ei ehkä sinänsä olekaan mun juttu, vaan olen hurahtanut kalenterimaailmaan koska rakastan ajankäytön organisoimista. Tämän hetkiset viikkoaukeamani ovatkin lähes täysin ilman teippejä ja tarroja.

Hybridi on nyt ollut käytössä minulla vajaan vuoden. En ole vieläkään saanut sitä sillä tavalla ”valmiiksi” kuin olin ajatellut. Olen tehnyt siihen paljon ”turhia” sivuja, jotka olen unohtanut samantien kun ne valmistuivat. Kalenterin ja sidekickin synkkaaminen unohtuu välillä, ja sidekickin organisointi oikeasti toimivaksi on jäänyt puolitiehen. Carpe Diemin large-kokoiset kannet ovat SUURET, ja hybridi on niin painava, ettei sitä voisi ikinä kuljettaa mukana. Myöskin koen ongelmaksi ajatuksen, että kantaisin mukana kalenteria, joka pitää sisällään niin paljon henkilökohtaisia asioita. Tällä hetkellä pohdin, siirtyisinkö takaisin pelkän bujon käyttöön – etenkin kun minulla nyt on tuo ihana WeR tab punch jonka avulla voisi kätevästi paikata välilehtien puutetta :).

Kaiken kaikkiaan tykkään kyllä hybridistäni kovasti, ja sen teko on opettanut minulle paljon itsestäni ja siitä miten hahmotan aikaa ja tekemisiä. Koska olen käyttänyt niin paljon aikaa toteutuksen pohtimiseen ja kokeiluihin, olen oppinut toimivia tapoja saada järjestystä kaaokseen, ja millä tavoin planneri voi auttaa selkeyttämään elämää ja tavoitteita.

Ihanaa syksyä maniaperhe <3

Susanna