Bullet Journal 101 – Sisällysluettelon hyödyt ja ketjuttaminen

Heipä hei! Olisi taas aika vinkkailla teille hyödyllisiä bullet journal työkaluja. Tänään aiheena onkin index eli suomalaisittain sisällysluettelo, jonka lisäksi puhutaan hieman ketjuttamisesta.

Sisällysluettelo on alkuperäisen bullet journal menetelmän yksi kulmakiviä: tämän avulla löydät yhdellä vilkaisulla sivun (tai sivut), jolta hakemasi asia löytyy. Sisällysluettelo sijoittuu yleensä heti muistikirjan alkuun, mutta mikään ei estä sinua tekemästä muutamia sivuja ensin ja näiden jälkeen indexin, kunhan vain tiedät mistä sen nopeasti löytää. Voit esimerkiksi hyödyntää erilaisia klemmareita / kirjanmerkkejä tätä varten.

Yksinkertaisuudessaan sisällysluettelossa on sivunumerot juoksevassa numerojärjestyksessä ja mitä kyseisten sivujen sisältä löytyy. Tämä tapa mahdollistaa kätevästi indexin laajentamisen sitä mukaan, kun rakennat bujoasi eteenpäin. Toinen vaihtoehto on, että kirjoitat ensimmäisenä otsikon, jonka jälkeen lisäät sivunumerot. Esimerkiksi: Lukulista: 8–10, 29, 37–38. Tämä tapa mahdollistaa sen, että sisällysluettelo varmastikin mahtuu esimerkiksi sille varatulle yhdelle sivulle, mikäli tykkäät koota paljon oheismateriaalia bullet journalisi väliin (esimerkiksi erilaiset listat ja seurannat).

Tapoja tehdä bujoa on yhtä monta kuin on tekijäänsäkin. Jotkut laskevat uuden bullet journalin aloittaessaan tarkasti jokaisen sivun funktion ja kuinka monta aukeamaa mikäkin osio tarkalleen tarvitsee. Mikäli syystä tai toisesta jokin varattu tila ei täyty, jää muistikirjan keskelle joskus turhia tyhjiä sivuja. Jos kuitenkin tykkäät tehdä sen suuremmin sivujen ja aukeamien asetteluja miettimättä ja turhaa tilaa keskelle muistikirjaa jättämättä, kuitenkin hyödyntäen sisällysluetteloa, ketjuttaminen on ehdottomasti sinua varten.

Ketjuttamisessa merkitset normaalisti sisällysluetteloon esimerkiksi minun tapauksessani ”sivu 39 luetut kirjat”. En halunnut ottaa turhia paineita lukutahdistani tänä vuonna, joten jätin tätä aukeamaa varten ainoastaan 2 sivua tilaa. Lukutahtini oli kuitenkin mukava ja lista täyttyi nopeasti. Sen sijaan, että olisin laittanut sisällysluetteloon merkinnän ”sivu 132-133 luetut kirjat”, merkitsin lukuseurantani sivunumeron perään merkinnän ”->132”. Tästä tiedän, että kyseinen aukeama jatkuu sivulla 132. Mikäli tämä aukeama tulee täyttymään, aion merkitä jatkon sekä ensimmäiselle täyttyneelle aukeamalle, että toiselle, jotta tiedän molempia kurkatessani mistä lista jatkuu.

Pienenä lisänä sisällysluettelon ja ketjuttamisen käyttöön aion kuitenkin tuoda esille tämän hetken käytetyn metodini: useat erilaiset kalenterikoruklemmarit. Olen itse erittäin laiska ylläpitämään kunnon indexiä, mutta en myöskään jaksa selata koko muistikirjaa läpi löytääkseni haluamani, vaikka tiedän jotenkin mistä sivulta mitäkin löytyy. Olenkin asetellut nämä klemmarit merkkaamaan itselleni ne eniten käytetyt aukeamat. Tapa ei välttämättä toimi jokaisella, mutta minulle itselleni tästä on tullut nopeasti indexin aktiivisen käytön korvaava tapa.

Mikä on sulla se toimivin tapa tietää mitä miltäkin sivulta löytyy? Vai etsitkö sitä edelleen? Tule ryhmän puolelle juttelemaan asiasta! Toivottavasti sulla on ihana viikko! (P.S. Aikaisemmat bullet journal 101 vinkkipostaukset löydät täältä.)

– Laura

Päiväkirjan kirjoittamisesta

Kirjoititko lapsena päiväkirjaa? Oletko suunnitellut uudestaan kirjoittamisen aloittamista? Tekee mieli kirjoittaa, mutta mistä? 

Aloita kevyesti ja  yhdellä rivillä, yhdellä virkkeellä, vaikka päivän säätilasta. Ei ole pakko, mutta se voikin olla yllättävän kivaa ja kiinnostavaa, saa kirjoittaa! Kirjoita itsellesi, ei muille. Mitä teit, missä kävit, mitä ajattelit? Mitä luit, minkä elokuvan tai sarjan katsoit? Mitä hauskaa kissasi tai lapsesi teki? Mitä muistit? Mitä kuulit, näit, haistoit? Mitä yllättävää näit?

Kun olet kirjoittanut jonkin aikaa, saatat huomata, että  tekee mieli kirjoittaa enemmän ja erilaisista asioista, joskus myös vaikeista. Kun aloitat, et välttämättä tiedä, mistä aiot kirjoittaa. Ajatukset selkiytyvät. Muisti ja muistot ovat ihmeellisiä. Jostain muistin jokin aika sitten Jan Garbarekin ja The Hilliard Ensemblen levyn Officium (1994) ja siihen liittyvän tilanteen: 

”Eräänlainen munkkien kuoro. Seesteinen. Sitä ollaan ilmeisesti kuunneltu uutenavuotena  1994 L:n luona. Olen etsinyt tätä levyä. Meitä oli 4 tyttöä. Oli hyvä seura ja ruoka. Perunavalkosipulikohokas oli kai liian kauan uunissa, siitä tuli perunalätsäkäs. Vodka jäätyi pakastimessa. Käytiin Senaatintorilla katsomassa ilotulitusta. En viihtynyt ruuhkassa.”

Toivottavasti voit kirjoittaa rauhassa ilman pelottavaa ajatusta ei-toivotuista lukijoista. Kirjoitat itsellesi. Käsialan ei tarvitse olla täydellistä, ei elämäkään ole. Vedä sotkun yli viiva tai liimaa tarra tai kuva sen päälle.

Koronakeväällä 2020 aloin kirjoittaa enemmän, pitkästä aikaa. Kirjoitin usein heti työpäivän jälkeen, istuin vähän aikaa sohvalla ja kirjoitin. Joskus kirjoitan heti aamulla, jos unen tunnelma on ollut muistettava ja voimakas. Toisinaan otan päiväkirjan mukaan, jos tiedän, että on aikaa tai innostusta kirjoittaa työmatkalla tai iltapäivällä vaikka kahvilassa.

Kirjoita sinulle parhaiten sopivana aikana ja sopivassa paikassa.

Tämän tekstin luonnoksen kirjoitin keskustan kahvilassa, työpäivän jälkeen, käsin päiväkirjaan, joka sattui olemaan mukana. Istuin pyöreässä isossa pöydässä, jonka keskellä on puu. Pöydän toisella puolella istui kaksi lukioikäistä tyttöä tekemässä läksyjä. Pöytä oli sopivan  iso, he saivat olla omassa rauhassaan ja minä omassani. Pöydissä oli kynttilöitä, läppäri-ihmisiä, kirjan lukijoita. Ihana puheensorina taustalla.

Aloita. Valitse kiva vihko tai muistikirja. Vai kirjoitatko sittenkin tabletilla tai läppärillä? 

Hyviä kirjoitustuokioita.

~ Tuulikki