Oot niin ihana -vauvakirjan tuunailuvinkkejä

Helou helou helou! Täällä kirjoittelee Inka, aiheena vauvakirjan tuunaus. Vielä tarkemmin sanottuna Oot niin ihana -vauvakirjan tuunaus. Kuten jo aiemminkin olen postauksissani melko selväksi tehnyt, oli tämän täyttämään pääseminen yksi niistä asioista joita itse vauvan jälkeen eniten odotin raskausaikana! Odotuksesta olisi toki voinut kirjoittaa jo ennen syntymääkin, mutta koin itse parhaaksi odottaa ensin käärön syliin – etten ikäänkuin kiirehtisi asioiden edelle. Mutta tässäkin on tapoja niin monta kuin tekijöitäkin!

Ja niin on kaikki vauvakirjatkin aina juuri omanlaisiaan, täynnä täyttäjän näköisiä merkintöjä ja juuri täytettävien tietojen kohteen kallisarvoisia merkkipaaluja. Oot niin ihana -vauvakirjassa tekijänsä näköisyys vielä korostuu, kun valmiita kysymyksiä ei sivuilta löydy. Se on yksi lempi ominaisuuksistani tässä albumissa, mutta samalla se loi hieman tyhjän sivun kammoa ennen alkuun pääsemistä. Ajattelinkin jakaa nyt omat vinkkini jotka ovat toimineet täyttämisessä apuna.

  • Kirjoitin varsinkin alkuun kaiken ylös puhelimeen, ja tarkoitan todella KAIKEN. Tätä kirjoittaessani on bebe puolivuotias, ja voi pojat – en todellakaan enää edes nyt muistaisi että ketäs täällä ensimmäisinä vieraina kävikään tai koska meillä oli ensimmäinen täysien unien yö. Tai juuri mitään muutakaan ensimmäisiltä kuukausilta! Joten, kirjaa ylös kaikki minkä edes hieman epäilet haluavasi muistaa myöhemmikin.
  • Jos päästä suoraan kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mikään ei estä kirjoittamasta itse sivuille ensin tueksi kysymyksiä tai pikkuotsikoita! Itse tein erilliselle paperille ensin hieman listaa, mitkä asiat haluan muistaa sisällyttää sivuille.
  • Jos haluat täyttää vauvakirjaa myös valokuvin, tilaa kuvia säännöllisesti. Itse ainakin on tullut napsittua lapsesta noin 7 miljoonaa kuvaa, ja vaikka niitä kuinka karsii ja valikoi joukosta parhaita, riittää niitä silti tilattavaksi asti runsaalla kädellä. Sen lisäksi että pitkän aikavälin kuvien tilaus maksaa kerralla enemmän, on ison satsin taltiointi aina työläämpää kuin hillitymmän kuvamäärän. Nimimerkillä pitäisi-viime-satsi-lajitella-vauvakirjaan-ja-valokuvakansioon….
  • Nauti täyttelyhetkestä! Aina ei toki ole mahdollista, mutta olen itse pyrkinyt rauhoittamaan vauvakirjan täyttelyt omiksi pikku hetkiksi, jolloin voin keskittyä vain fiilistelemään vauvatuunailua. Selata valokuvia, miettiä mitä laittaisi minnekin, liimata tarroja, kirjoittaa uusimpia opittuja taitoja ylös… ja vähän ehkä samalla itkeä että kenen luvalla tuo oma raato kasvaa niin silmissä!

Loppuun listaan vielä vinkkejä tarvikkeista joita vauvakirjan täyttämisessä voi hyödyntää, jos haluaa hieman (tai vähän enemmänkin) tuunata sivuja tekstien lisäksi!

  • Valokuvat. Eri kokoisina ja muotoisina, kuvista voi myös leikata esimerkiksi halutun ihmisen irti taustasta!
  • Tarrat, myös kirjain- ja numerotarrat vaikkapa otsikointiin ja päivämäärien korostamiseen.
  • Erilaiset kynät. Tussit, yliviivauskynät, puuvärit…
  • (Washi)teipit
  • Dymo
  • Vauvan painetut käden-/jalanjäljet
  • Vauvan/lapsen taideteokset
  • Eriliset muovitasku joiden sisällä saa lisättyä mukaan vaikka mitä aarteita
  • Postikortit
  • Post it -laput
  • Leikekuvat
  • Lehtileikkeet

Listaa voisi varmasti vieläkin jatkaa, ja aika näyttää mitä kaikkea oman vauvakirjani kansien sisältä löytyykään vuosien päästä. Toivottavasti tärkeimpänä roppakaupalla rakkauta ja muistoja, joiden pariin palata itse ja joskus vielä kirjan päätähden kanssa yhdessä!

-Inka

Kalenteri ADD-ihmisen arjen apuna ja tukena

Ehkä parhaiten AD(H)D ihmisen päänsisäistä toimintaa kuvaa lause: ”100 eri televisiokanavaa yhtä aikaa päällä”. Eli päänsisäinen kaaos, joka ei välttämättä näy ulospäin. Kauan selvisin pelkillä muistilapuilla ja sillä, että kirjoitan puhelimeen kaiken ylös. Jossain vaiheessa se ei enää riittänyt, mutta kalenterin käyttökään ei jäänyt tavaksi. Jokin ei toiminut, aina tuntui, että tarvitsen siihen jotain lisää, mutta sitä ei ole, alkoi ahdistamaan ja käyttö jäi.

Sain kuulla Bujosta eli bullet journalista ja silloin tuntui että löytyi vastaus siihen mitä juuri minä tarvitsen. Siihen kuului kaikki se, mitä kaipasin. Kaikki samoissa kansissa, täydellistä. Sinne sai dumpata _IHAN KAIKEN_ ja se toimi, loistavasti. Kuitenkin se jäi, siirryin taas peruskalentereihin todetakseni, että ne ei vaan mulla toimi. Kalenterin käyttö jäi, ja taas elin hetken aikaa kaaoksen vallassa lippulappujen ja puhelimen muistion varassa, joka lisäsi ahdistusta, ja tuossa vaiheessa edes ADD lääkitys ei auta, kun pelkästään mielessä on 101 asiaa ja loput 3265 eri muistilapuilla ja puhelimen muistiossa. Tn eli traveler`s notebook ei toiminut, vaikka sama periaate on mun nykyisessä paksukaisessa, se ei vaan ollut mun juttu, haikailin silti taas bujon perään. 

Bujo toimi hetken aikaa, mutta tajusin että mulla ei aina ole aikaa tehdä alusta asti uutta viikkoa, niin paljon kun bujoa rakastan, piti keksiä uusi vaihtoehto. Ja nyt se on löytynyt. Samoissa kansissa niin TO-DO-vihko, kalenteri ja muistilehtiö, täydellistä. Valmiit viikkopohjat, joita ei tarvitse alusta asti tehdä itse, Se kaipaamani vihko TO-DO-asioille, (noita listoja, kun tarvitsen elämääni, olisin hukassa ilman niitä), lisänä lehtiö, johon voin pikaisesti kirjottaa kaiken ylös ja siirtää oikeaan paikkaan. 

Nyt en peittele mitään. Koko karu totuus julki. 

Tässä yksi hyvä esimerkki vanhasta viikosta kuinka kaikki pitää kirjoittaa ylös. Normaalisti ihmisen ei tarvitse kirjoittaa ylös sitä, kuinka muistaa viedä roskat, tai pestä kahvinkeitin. Minun pitää, mun pitää kirjoittaa, joka pieninkin asia, muuten ei onnistu, vaikka mullakin on lääkitys. 

Myöskin TO-DO-vihkoon dumppaan joka ikisen asian mikä ei kuulu mihinkään, mutta haluan sen päästäni johonkin kuormittamasta aivojani. 

Ja läväytän tähän näyttökuvana sen mikä mulla pitää olla, mitä normaalit ihmiset ei edes tarvitse, listan siitä mitä pitää tehdä ennen kouluun lähtöä, ja mitä pakata reppuun mukaan. Olisin todella hukassa, jos en joka aamu saisi käydä kohta kohdalta listaa läpi ja sen jälkeen laittaa suoritetuksi asian minkä olen tehnyt, muuten aamuista ei tulis yhtään mitään. Tämä ollut niin kauan kuin muistan. Tässäkään en kaunistele mitään, vaan läväytän karussa kokonaisuudessaan listani kaikkien nähtäville, en kaunistele sitä mikä mulle on avuksi ja tarpeen arjessa. 

MUTTA nyt vihdoin saanut kalenterin käytön tavaksi, ja kuinka paljon elämäni on helpottunut, stressi ja ahdistus miljoonasta eri muistettavan asian takia pään sisällä on helpottunut, ja tiedän että unohtelut mennyt minimiin. Mikä ihana tunne, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! 

<3: Henna-Riikka