Esittelyssä – Tää on mun elämä, PRKL

Postaus toteutettu yhteistyössä Muutospalvelu HI5:n kanssa, tuote saatu.

Helou helou helou! Tänä perjantaina täällä blogissa vähän perkeleitä! Tai no yksi, Tää on mun elämä, PRKL -tehtäväkirjan esittelyn muodossa nimittäin. Kyseessä on tehtäväkirja, jota täyttämällä on tavoite hahmottaa omaa elämäänsä selkeämmin, ja löytää keinoja päästä lähemmäs omia unelmiaan. Tuote on ehkä luotu työelämän näkökulmasta, mutta se sopii mielestäni erittäin hyvin myös elämän tarkastelemiseen kokonaisuutena. Tai mikä ikinä onkaan elämässä se asia joka mielessä tehtäviä haluaa lähestyä. Ensimmäiset kirjasen sivut sisältävät itsetutkistelua, omien vahvuuksien kirjaamista, sekä sen pohtimista mitä voisi kehittää. Kysymykset on pilkottu omaan makuuni mukavan pieniksi paloiksi, ja silti otsikot antavat hieman tilaa tulkinnalle. Ja vaikka sivu kerrallaan saakin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, ei asioiden ylös kirjaaminen ole kumminkaan millään lailla läpihuutojuttu. Jos tekemiseen paneutuu ajatuksella, saa vastauksien kanssa tehdä kunnolla aivotyötä – ja kokea kenties ahaa-elämyksiä.

Kirja on kierresidottu, ja sen kannet ovat taipuisat mutta jämptin oloiset. Ja aivan ihanan sileät! Kirja koostuu eri teemaisista osioista. Niissä pääsee pureskelamaan muunmuassa omaa arkeaan, mistä pitää, mitä voisi opetella – ja myös sille mikä v*tuttaa on omat sivunsa! Pääsee siis luvan kanssa pohtimisen ja unelmoinnin lisäksi myös purkamaan ärsytyksen aiheet oikein omille siihen omistetuille sivuilleen.

Kirjan visuaalinen ilme ilahduttaa omaa pikku sydäntäni suuresti mustavalkoisuudellaan ja selkeydellään. Aukeamilta löytyy oikealta puolelta tehtävä, ja vasemmanpuoliset sivut on varattu muistiinpanoille suloisella ”Mun tärkeät ajatukset ja oivallukset”-otsikolla. Kuvitukset ja tekstit ovat ihanan simppeleitä, ja se antaa tilaa toteuttaa tehtäviä monin tavoin. Perinteinen kirjoittaminen toimii aina, mutta sen lisäksi nämä sivut saivat itselläni ainakin aikaan ideoita myös muista erilaisista tavoista täyttää kirjaa. Sivuja voisi värittää, niille passaisi tarrat, teipit, lehtileikkeet, musteella tuputtelut… Etenkin lehtileikkeiden käyttö houkuttelee itseäni – lehtien sivuilta itselle resonoivien sanojen ja kuvienkin bongailu voisi toimia hyvin esimerkiksi sivulla, jossa mietitään millaista oma arki juuri nyt on. Mikä lehtien sivuilta, teksteissä ja kuvissa näyttää, kuulostaa ja tuntuu omalta arjelta juuri nyt?

Kun sain tämän kirjasen hyppysiini, tein siitä avaus-liven ryhmään, ja sieltä se on edelleen katsottavissa. Tuo videomuotoinen selaus ja ensifiilistely antaa vielä laajemman kuvan sisällöstä. Mikäli tämä postaus herätti kiinnostuksen niin kannattaa kurkata! Itse olen tämän kirjan kanssa päässyt käymään läpi tunteita ja ajatuksia todella laidasta laitaan, ilosta ja ihastuksesta vaikeuksiin vastata kysymyksiin. Koen siis että tuote on tehnyt tehtävänsä, se on haastanut ajattelemaan asioita eri tavalla ja paneutumaan yhteen palaseen kerrallaan. Ehkäpä vielä löydän sisältäni tämän kanssa uuden unelman jota tavoitella?

-Inka

Inspiraationa vuodenajat – Laura

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja on saatu Vihkokaupasta.

Heipä hei! Tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon haastesarjan pariin, jossa inspiroidutaan vuodenajoista. Lähdin tarkastelemaan tätä haastetta muutamalta eri kantilta, mutta silti mieleeni iskostui jatkuvasti kuva neljään osaan jaetusta ympyrästä, jossa jokaisella vuodenajalla olisi oma sarakkeensa. Tätä lähdinkin aluksi toteuttamaan Art Journaliini, mutta tuijottaessani rajattua aluetta, lähdinkin toteuttamaan haastetta hieman eri tavalla.

Halusin edelleen sisällyttää kuvaan kaikki vuodenajat, mutta toteutuksessa lähdin ajattelemaan Mother Earth- eli luontoäitityylistä naishahmoa, jonka hulmuavien hiusten kautta olisi nämä nähtävissä. Alkuperäiseen suunnitelmaani kuului lisäksi vielä kukkapanta, joka jäi lopulta tekemättä. Käytin väreinä työhön ainoastaan HIMI Silky Crayon pastellikyniä, jotka olen ostanut Suomen Taidetarvikkeelta.

Nämä pastellikynät ovat ihanan pigmenttisiä ja toimivat kätevästi veden kanssa laveerattuina. Tätä tekniikkaa käytinkin koko työtä tehdessäni. Selkeimmät kynän vedot jäivät näkyviin kivasti, mutta siveltimellä ja vedellä leikitellessä sai vielä uutta ulottuvuutta ja väriä leviämään.

Aluksi tarkoitukseni oli rajata vuodenajat selkeästi erikseen, mutta pitkään tuijoteltuani tätä näkymää, päädyin lopulta värjäämään rajat ja blendaamaan värien rajat vielä uudemman kerran. Tykästyin erityisesti siihen, miltä syksyn oranssi ja talven sininen näyttivät, kun tekemäni kiehkurat erottuivat varsin nätisti niskasta lähtien.

Olin onnistunut saamaan väriä hieman ympäriinsä aukeamaa ja minusta myös tuntui, että halusin tehdä valkoiselle taustalle jotain. Tuttu ja turvallinen musta tarrautui siis käteen ja lähdin värittämään tätä tyhjää tilaa, aikomuksenani laveerata tämäkin väri veden kanssa. Olin tähän mennessä myös lisännyt kasvoihin muutaman yksityiskohdan ihan perus mustalla Micron 0.1 kuitukynällä.

Mustan levittämisen jälkeen korjailin vielä hiusten ja ihon reunoja. En ole vieläkään ihan varma, haluanko jatkaa tähän työhön jotain, vai onko se valmis. Itselläni on paha tapa jatkaa välillä liian pitkälle, jonka takia jätin tämän suosiolla tähän tilaan. Aina voin myöhemmin palata tämän pariin, jos muutaman viikon tai kuukauden jälkeen näyttää ja tuntuu siltä, että siitä puuttuisi jotain.

Mutta tällaista tällä kertaa! Ootko sä viime aikoina inspiroitunut jollain tavalla vuodenajoista?

– Laura