Lauran Art Journal matka – väriräjähdys

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja saatu yhteistyössä Vihkokaupan kanssa. Mainos: alkoholimusteet ostettu Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Olen jo jonkin aikaa halunnut päästä testailemaan alkoholimusteita, joten löytäessäni niitä Suomalaisen Kirjakaupan hyllyltä, oli minun luonnollisestikin pakko tarttua muutamaan silmiäni miellyttäviin väreihin. Ostin samaan aikaan myös ihan näille musteille tarkoitettua paperia, mutta en voinut vastustaa kiusausta ja kokeilla miten Dingbats Pro -muistikirjani kestäisi näiden musteiden parissa tämänkertaisen Art Journal työni kanssa.

Suojasin alkuun sivun laittamalla muutaman kopiopaperin sivun taakse ja kiinnittämällä sen washiteipillä paikoilleen. Teippasin myös viereisen sivun kautta aukeaman keskiosan, jotta mahdollisimman vähän väriä pääsisi valumaan sidonnan kautta muille sivuille. Tämän jälkeen lähdin tiputtelemaan värejä vuoron perään sivun vasemmasta reunasta, pitäen sivua kuitenkin koko ajan pystyasennossa. Jo tässä vaiheessa huomasin, että paperi imaisee erittäin tehokkaasti musteen sisäänsä, ja sille on ihan syynsä, minkä takia alkoholimusteita kannattaa käyttää vain sellaiselle alustalle, jolle ne on tarkoitettu. Alla on kuva (kolmas) siitä, miten reippaasti muste vuosi sivun toiselle puolelle, ja olisi varmaan tullut viereisellekin, mikäli en olisi suojannut etukäteen sivuja. Tätä voi kuitenkin onneksi käyttää myöhemmin toisen työn taustana!

Kun olin lisännyt mielestäni tarpeeksi värejä ja muste oli kuivunut, nappasin muutaman Uni Poscan maalitussin, joilla lähdin summa mutikassa vetämään viivoja ja kiekuroita sivun reunoista aloittaen. Tämä oli sopivan mieltä tyhjentävää puuhaa, sillä satuin istumaan koko tämän vaiheen ajan puhelimessa. Oli yllättävän rentouttavaa vain antaa käden mennä mihin halusi, ilman sen suurempia analysointeja, millainen kuvio sieltä lopulta paljastuisikaan.

Seuraavaksi halusin lisätä muutaman supersöpön tarran sivun reunoihin. Jouduin kuitenkin aluksi hieman trimmaamaan valkoisia reunoja, jotta kuvat istuisivat hieman paremmin tehdyn taustan päälle. Nappasin ihan perus sakset tätä varten, mutta jos olisin jaksanut siistiä tarroja hieman tarkemmin, olisin varmaan askarteluveitsellä poistanut reunat. Tarrat näyttivät kuitenkin hieman katoavan väriräjähdyksen taa, joten päätin lisätä valkoisella Poscan tussilla rajat – hieman sinne päin viivoja vedellen – molempien ympärille.

Sivu tarvitsi mielestäni kuitenkin jotain lisäksi, joten päätin lisätä muutama päivä sitten lukeneeni lainauksen ”Making bad art is better than making no art. Go make something.” (Vapaasti suomennettuna: Huonon taiteen tekeminen on parempi kuin taiteen tekemättä jättäminen. Mene tekemään jotain.) Tämä puhutteli minua, sillä olen edelleen ollut todella epävarma omasta tekemisestäni, vaikka ne olisivatkin lopulta silmääni miellyttäneet. Tämä oli siis minulle oiva muistutus! Kirjoitin tekstin käsin ja rajasin sen vielä valkoisella, jotta se pomppaisi kivasti esiin.

Mielestäni tästä tuli yllättävää kyllä todella kiva, vaikka musteet imeytyivätkin saman tien paperiin. Ensi kerralla näitä käyttäessäni pitäydyn ostamassani paperissa. Ehkä niistä saadaan johonkin tulevaan työhön jotain kivoja efektejä siitä huolimatta. Synkän lumettomuuden keskellä tämä väriräjähdys piristää kyllä kummasti mieltä!

Aikaisemmat Art Journal matka -sarjan postaukset pääset lukemaan täältä. Ihanaa alkanutta vuotta jokaiselle ja ryhmän puolella nähdään!

– Laura S.

Inspiraationa vuodenajat – Katja

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Yritin mietiskellä tätä ylläpidon teemahaastetta pariltakin eri kannalta. Olin pitkään sitä mieltä, että en pidä mistään muista vuodenajoista kuin syksystä. Nyt kun noita käveltyjä kilometrejä niin sanoakseni on kertynyt lisää, niin olen huomannut rakastavani kaikkia niitä yhtälailla. Tarvittiin vain pari Helsingin lumetonta talvea, että tajusin rakastavani jopa talvea kaikkine kylmine pakkaspäivineen. Luonto monimuotoisuudessaan on ollut todella suuri voimavara ja inspiroinut näin myös moniin aukeamiin. Niin luonnoskirjan kuin kalenterinkin.

Siksi päätin lähestyä haastetta toisella tavalla ja mietin mistä asioista pidän jokaisessa vuodenajassa. Vastaus oli yllättävän helppo. Kaupungissa asuessa olen oppinut nauttimaan niistä pienistä hiljaisuuden hetkistä, joita on yleensä vain silloin kun suurin osa ihmisistä nukkuu tai koomaa aamukahvin äärellä. Se pieni hetki, kun aurinko kipuaa hieman horisontin yläpuolelle. Tiedätkö, kun auringon säteet maalaa maiseman epätodellisen kauniiksi. Värit ovat hetken aikaa kirkkaammat kuin koskaan. Riippuen ajasta ja paikasta, se hetki on uskomattomimpia asioita kauneudessaan. Johtuneeko tämän hetken pohtiminen siitä, että olen tätä kirjoittaessani pohjoisessa ja auringon säteitä ei juurikaan nyt näy. Siitä en tiedä, mutta sen tiedän, että kun aurinko tammikuussa nousee ja heijastuu puhtaan valkoisista hangista kirkkaana. Se hetki on se minkä haluan yrittää tallettaa sivuille.

Koska yleisestikin minulle luontainen tapa lähestyä asioita on ottaa kynä käteen ja luonnostella jotain paperille. Niinpä tämä kuva saa nyt kunnian olla ensimmäinen sivu minun 2022 bullet / art journalissani. Mikä sitä paitsi sopisi paremmin bujon aloitussivuksi kuin puiden välistä kurkistelevat auringon säteet.

Kuva oli helppo toteuttaa parilla värillä, koska halusin päähuomion pysyvän auringonsäteissä. Kulmaan halusin lisätä pienen yksityiskohdan ikään kuin merkitsemään uudenvuoden alkua.

Aiemmat vuodenaika haasteiden toteutukset löydät täältä.

Ihanaa ja inspiroivaa tammikuuta kaikille.

Katja