Esittelyssä – Color A6, meri 2022 (Ajasto)

Postauksessa esitelty kalenteri on saatu yhteistyössä Ajastolta.

Sain Ajaston tämän vuoden uutuuksista esiteltäväkseni soman A6-kokoisen Color-kalenterin ihanassa merensinisessä sävyssä. Tänä vuonna A6-kokoista Coloria on saatavilla kahdessa värissä: meri ja persikka. Inkan tekemän esittelyn persikkaisesta vaihtoehdosta pääset lukemaan täältä!

Meri ei sanana ole ollenkaan tuulesta temmattu, vaan kuvastaa erinomaisesti ensimmäistä mielleyhtymää tästä käsiini saamastani kalenterista. Rauhaa huokuvat, murretun turkoosinsävyiset kannet tosiaan tuovat mieleensä ensimmäisenä meren. Kalenterin leatherette-kannet ovat miellyttävän tuntuiset ja pienen pehmeytensä vuoksi niitä tekee mieli silitellä. Kannessa on kätevä kullanvärinen kumilenkki sulkemista varten, ja kalenterista löytyy myös kirjanmerkki ja kynälenkki samaa sävyä. Hauska pieni yksityiskohta on, että kumilenkille on tehty kanteen valmiiksi kolot, jotta se ei ainakaan ikävästi aiheuttaisi painaumia kiristyessään.

On varmasti sanomattakin selvää, että näppärän kokonsa puolesta Color A6 soveltuu erinomaisesti mukana kulkevaksi kalenteriksi. Se oli minunkin ensimmäinen ajatukseni, kun sain sen käsiini. Niinpä päätin, että tämä kalenteri saa olla ensisijaisesti juoksevien menojen ja töissä tapahtuvien juttujen merkkaamista varten. Koristelen sen verran kuin ehdin ja jaksan, mutta lennosta tehtävät merkinnät ja kalenterin funktionaalisuus ovat silti pääosassa.

Kurkataanpa siis kalenterin sisään! Värimaailma jatkaa kivasti kannen omaa silmää kovinkin paljon miellyttävää merensinistä linjaa, ja turkoosi korostusväri toistuukin läpi kalenterin. Sillä on merkattu mm. pyhäpäivät ja kellonajat. Pidän tästä erityisen paljon, koska mielestäni perinteinen tapa merkata sunnuntai punaisella on joskus vähän turhan räikeä poikkeus kalenterin muuhun värimaailmaan nähden, vaikka toimii toki joissakin tapauksissa oikein hyvin.

Vuoden 2022 yleiskatsaus sekä tarkempi future log -tyyppinen näkymä aloittavat kalenterin Ajastolle tuttuun tapaan. Varsinainen vuoden 2022 alkaa sen jälkeen tammikuun kuukausinäkymällä. Olen aina ollut huono käyttämään kuukausinäkymiä, joten mielestäni Color A6 -kalenterin päiväruudut ovat juuri sopivan kokoiset. Yleensä kun ongelma tuntuu itselläni pikemminkin olevan, ettei minulla ole kuukausinäkymälle mitään järkevää kirjoitettavaa, joten kompaktit ruudut riittävät oikein hyvin pakollisten menojen ja muistettavien asioiden ylös pistämiseen. Hirveästi mitään koristeluja kuukausinäkymiin ei ehkä merkintöjen ohella mahdu, mutta ajatukseni on, että niitä voi halutessaan piristää vaikka muutamalla funktionaalisella tarralla.

Viikkonäkymä on kalenterissa koko aukeaman kokoinen. Jokaiselle päivälle on oma pystysarakkeensa, paitsi lauantai ja sunnuntai ovat allekkain. Lisäksi on mielestäni hauska yksityiskohta, että kellonajat on merkattu kummallakin sivulla vain ensimmäisen päiväsarakkeen kohdalle, kun monesti tämän tyyppisissä ratkaisuissa ne on merkattu erikseen jokaiselle päivälle. Viivat päivien kohdalla auttavat hahmottamaan hyvin, mikä kellonaika on menossa missäkin kohdassa. Koska töissä on usein paljon erilaisia tapaamisia ja muita aikataulusidonnaisia tapahtumia, tämän tyyppinen viikkonäkymä tuntuisi palvelevan niitä tarpeita oikein hyvin. Kun merkkaan suoraan jokaisen palaverin oikeaan kohtaan, näen yhdellä silmäyksellä millainen päiväni tai jopa koko viikkoni tulee olemaan. Koska olen kuitenkin melkoisen paatunut kalenterimaanikko, en voi ihan täysin jättää viikkoaukeamia ilman tarran tarraa tai edes pienoista washinpätkää, joten lisäilen tosiaan niitä satunnaisesti oman mieleni mukaan. Minua ja varmasti monia muitakin kiinnostava pieni yksityiskohta ovat myös kuunvaiheet, jotka on kivasti merkitty kalenteriviikoille. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun on pitänyt tarkistaa, että milloin se täysikuu nyt taas olikaan!

Varsinainen kalenteriosuus jatkuu vuoden 2023 ensimmäisen viikon loppuun. Tämän jälkeen kalenterista löytyvät vielä 2023 vuoden vuosinäkymä ja kuukausikohtaiset future logit sekä tuttuun tapaan myös liputuspäivät ja nimipäivät omina listoinaan. Lopussa on lisäksi runsaasti tyhjiä viivasivuja, jotka on helppo hyödyntää vaikka muistiinpanoille tai mille ikinä keksiikin.

Ainakin ensialkuun tämä pikkukalenteri vaikuttaa oikein käytännölliseltä ja lupaavalta nimenomaan omaa työtäni ja siihen liittyviä tarpeita ajatellen. Lisäksi, koska tykkään haastaa itseäni, koen, että tämä pieni koko ja rajallinen tila vain ruokkivat luovuuttani ja suorastaan kerjäävät minua keksimään uudenlaisia tapoja koristella ja tehdä kalenterista omannäköiseni.

-Carita

Onnistumiset – Laura H.

Heipparallaa kaikki! Tänään on mun vuoro osallistua ylläpidon haastesarjaan, jonka aiheena on onnistumiset. Jostain syystä tämän postauksen miettiminen ja kirjoittaminen on ollut mulle älyttömän hankalaa. En ole koskaan ollut sellainen, jonka on helppo ottaa kehuja vastaan tai todellakaan kehua itseään tai omia tekemisiään. Joskus harvoin tulee näytettyä jollekkin tutulle tai ystävälle, että hei kato kuinka siistin jutun tein. Se siitä. Ylenpalttiset kehut ja positiiviset palautteet saa mut vaan vaivaantumaan. Ja tässä sitä nyt ollaan kirjoittamassa omista onnistumisista. Mullahan lähti ajatukset laukalle tän postauksen kanssa ja rupesin miettimään niin vaikeita juttuja, että meinasi tää koko postaus jäädä kirjottamatta. Kysyin kuitenkin muulta ylläpidolta apua, että millaisista jutuista voisin kirjoittaa ja sainkin hyviä ehdotuksia. Tartuin niistä yhteen ja esittelen teille nyt onnistuneita aukeamia mun Art Journalista.

Tässä on ensimmäisiä aukeamia, joita tein mun Art Journaliin. Tämä oli samalla myös ensimmäinen osallistumiseni Kalenterimanian ryhmässä järjestettävään Art Journal -haasteeseen. Tykkään tästä edelleen kovasti. Aukeaman värit, tekstuurit ja kaikki on mielestäni sopusointuisasti yhdessä ja ne muodostavat kauniin kokonaisuuden. Askeleittain yhden asian lisääminen aukeamalle ilman tietoa tulevasta oli haastavaa, mutta omalla tavallaan myös mieltä kutkuttavaa. Vaikka olenkin ihminen joka haluaa yleensä tietää asiat etukäteen ja minulla pitää olla suht selkeä suunnitelma, tämä ei aiheuttanut minulle suurta ahdistusta.

Omalla tavallaan on hauskaa huomata, miten jotkut elementit jatkaa kulkuaan työstä toiseen. Ehkä hieman muuttumalla matkan varrella. Se on kyllä selkeä merkki omasta onnistumisesta ja omaa silmää miellyttävän tyylin löytämisestä. Itselläni on pitkän aikaa jo kulkenut kuusikulmiot erilaisissa muodoissa omissa töissä ja todennäköisesti tulee kulkemaan vielä kauan. Tähän aukeamaan lisäsin kuivatettuja kasveja onnistuneesti ja ne ovat edelleen pysyneet hyvänä ja ehjänä Art Journalini välissä. Muistaakseni kuivatin kasvit ihan talouspaperin välissä, kirjan sisällä. Sivulle kiinnitin ne suurella määrällä akryylilakkaa, jota sudin varovaisesti kasvien päälle.

Joskus taas inspiraatio voi lähteä, mitä pienimmästä asiasta. Tässä työssä inspiraation lähteenä olivat kaksi valas die cutsia, jotka olivat jossain setissä mukana. Niiden pohjalta lähdin suunnittelemaan aukeamaa ja siitä tuli osittain vahinkojen kautta mielestäni kaunis. Monet sanoisivat tässä kohtaa, että älä sano ”vahinko” vaan ota kunnia itsellesi. Mutta puhun totta vahingosta. En ollut suunnitellut laittavani liikaa vettä vesivärin kanssa ja joutuvani kuivaamaan työtä talouspaperilla, joka jätti vesiväriin aivan ihanan kuvion. Se teki pohjasta paljon elävämmän ja upeamman.

Onnistumisen ja tekemisen riemua teille kaikille!

~ Laura