Kalenterimania

Kahvipaketti; lajitellaan muovinkeräykseen. En ole lähes kymmeneen vuoteen hävittänyt kahvipakkausta sekajätteenä tai muovinkeräykseen. Kahvin pakkausmateriaali tuntuu niin kestävältä ja laadukkaalta, että olen kerännyt ja välittänyt niitä kahvikassien tekijöille. Nyt olikin minun vuoroni tarttua tuohon niin arkiseen materiaaliin ja tehdä siitä jotain. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Ensimmäisen tuunaukseni vessapaperin pahvirullasta löydät täältä.

Miran Traveler’s notebook ”aivopesu” alkaa vihdoin viimein tuottamaan tulosta minussa ja kahvipakkausmuovista syntyi traveler’s notebook tyyliset kannet. Tarvitsin kaksi tyhjää kahvipakettia, jotka avasin varovasti pakkauksen takana olevaa liimasaumaa pitkin pohjaa myöten. Pyyhin pinnat huolellisesti, ettei kahvin purut tai rasva vaikeuta materiaalin työstämistä. Suoristin vielä molemmat ”arkit” silitysraudan avulla pienimmällä lämpötilalla ja leivinpaperin alla. Silittäminen ei ole välttämätöntä, mutta koin sen helpottavan hahmottamista.

Ompelin kuviopuolet vastakkain lyhyet sivut yhteen suoralla ompeleella ja käänsin ympäri eli kuviopuolen näkyviin. Leikkasin pitkät sivut mahdollisimman suoriksi metalliviivoittimen ja katkoteräveitsen avulla. Tavallinen viivoitin ja sakset käyvät myös yhtä hyvin.

Löysin kangasvarastostani paksua huopaa, josta leikkasin kansien kokoisen palan vahvikkeeksi. Leikkaamaani kangaspalaa jouduin trimmailemaan pienemmäksi muutamaan kertaan. Toisaalta helpompi ottaa pois kuin lisätä. Ujutin huopapalan sivusta yhteen ommeltujen arkkien väliin ja käytin metalliklipsuja pitämään osat napakasti paikoillaan.

Seuraavaksi oli ompelukoneen aika laulaa. Alun perin olin suunnitellut ompelevani vain suoran ompeleen kansien reunaan, mutta huopakuidut pilkottivat reunoilta, joten päädyin huolittelemaan reunat siksak ompeleella. Viime vuosina olen myös oppinut, että kannattaa aloittaa vähemmän näkyvästä kohdasta/ takapuolelta. Jos materiaali tai väline ei toimikaan haluamallasi tavalla, se ei ole ”julkisivulla” muistuttamassa mahdollisesta epäonnistuneesta kokeilusta.

Lopuksi tein reiät ja metallisilmukat muutama vuosi sitten Lidlistä hankkimillani reikä- ja silmuspihdeillä. Pujotin vanhasta talvitakista irroittamani osittain hapertuneen paksun kuminauhan silmukoista ja sidoin solmun. Lävistin vielä selkämyksen keskelle reiän, johon sain ujutettua kansien sulkemiseen käytettävän kuminauhalenkin.

Kahvipakettikansista tulikin mukavan jämäkät, mutta pehmeät ja varmasti kestävät. Ne taipuvat miellyttävästi, eikä paksu kuminauha väännä kansia suhteettoman paljon. Nähtäväksi jää millaista sisältöä nämä kannet sisällensä saavat. Ehkä se selviää jo seuraavassa Tuunaa tyhjästä -blogipostauksesta maaliskuussa.

Oletko käyttänyt kahvia tai sen pakkausmateriaalia askarteluissa/ tuunauksissa? Mitä, miten ja mihin? Olisi kiva lukea kokemuksistasi ryhmän puolella ja saada ehdotuksia maaliskuun kierrätysaskartelumateriaaliksi.

Terkuin Aliisa

Tammikuun viimeisenä sunnuntaina kävin ystäväni kanssa taitelija Sivi Valiman järjestämässä taideworkshopissa. Workshop järjestettiin Helsingin Pasilassa, Sivin taidehuoneella. Tämä oli ensimmäinen hänen järjestämänsä workshop. Päivä alkoi sillä että Sivi kertoi hieman kurssin sisällöstä ja millaisia töitä hän itse on tehnyt.

Tämän kerran teemana oli päästä irti omista peloistaan, unohtaa ennakkoluulot ja tavoite aloittaa tekeminen ns. puhtaalta pöydältä ja saada rohkeutta itsensä ilmaisemiseen.

Tämän kerran välineinä oli akvarellivärit ja musteet sekä niiden käyttö töissä. Saimme vapaat kädet itse aiheiden kanssa, mutta pääsääntöisesti maalasimme akvarelliväreillä taustan ja teimme siihen päälle musteita ja maalitusseja käyttäen jokainen erilaisia kuvioita. Kokeiltiin myös marmorointitekniikalla tehdä postikortteja. Korteista tuli hienoja, vaikkakin tekniikassa on omalla kohdalla vielä hiomista. Töitä tehdessä Sivi kertoi meille erilaisista tekniikoista ja mitä apuvälineitä erilaisissa töissä voi käyttää. Itse pidin paljon siitä että saimme paljon vinkkejä erilaisiin tekniikoihin ja Sivi opasti meitä aina jos tarvitsimme apua töiden teossa tai kaipasimme lisää ideoita. Geelilakatut kynnet ei myöskään ollut paras vaihtoehto tähän hommaan sillä marmorointiin tarkoitetut maalit ei lähteneet geelatuista kynsistä pois. Kynsiteknikolla oli oma hommansa saada kynnet puhtaaksi.

Workshop kesti noin viisi tuntia ja siihen sisältyi taiteen tekemisen lisäksi pieni välipalatauko ja puolen tunnin ohjattu loppurentoutus. Odotan innolla tulevia workshoppeja. Tulevaisuudessa erilaisia teemoja workshopeissa on mm. oma kuva, akryylimaalaus, sekatekniikat, elävä malli ja taideterapia. Myös drink and draw olisi tarkoitus järjestää. Workshopeissa myös keskitytään yleisesti oman persoonan ja tyylin löytämiseen ja kehittämiseen. Tapahtumiin on tulossa myös mahdollisesti vierailevia taiteilijoita kertomaan ja opettamaan omista taiteenaloistaan.

Kokonaisuudessaan tapahtuma oli erittäin kattava ja todella rentouttava kokemus. Parasta oli päästä jakamaan omia tuntemuksia esimerkiksi omista ”esteistä” taiteen parissa ja saada neuvoja kuinka niistä päästä eroon. Oli myös ilo huomata ettei ole tälläisten asioiden kanssa yksin vaan kaikenlaisilla taiteilijoilla on välillä samankaltaisia ajatuksia ja esteitä. Tämän kertainen workshop antoi intoa ja rohkeutta lähteä tekemään taidetta rohkeammin ja kokeilemaan erilaisia tyylejä ja tekniikoita. Ehkä oma tyyli alkaa pikku hiljaa kehittymään ja löytyy se oma tyyli tehdä taidetta.

-Jenni