Kalenterimania

Gellipainanta on minulle itsellenikin vielä varsin uusi tekniikka, enkä sen kaikkia saloja vielä hallitse. En kuitenkaan ole rynnännyt katsomaan ja etsimään kaikkea tietoa mitä netistä löytyy. Olen halunnut rauhassa kokeilla ja opetella itse. Olen testannut gellipainantaa nyt vasta kolme kertaa ja mieli tekisi tehdä koko ajan lisää. Aikaa ei vain aina ole, koska tämä on hieman sotkuista puuhaa. Ainakin minulla.

Tämä on tekniikka, jota varten tarvitsee tiettyjä työvälineitä. Tarvitset siis gellilevyn eli geelimäisen levyn, jonka avulla kuvat siirtyvät paperille ja sen lisäksi telan, jolla levittää vesiliukoinen maali levylle ohueksi kerrokseksi.

Halusin tätä postausta varten kokeilla jotain hieman uutta mitä en ole viellä gellipainannassa käyttänyt nimittäin leikekuvia. Muotona minulla oli kuitenkin tuttu ja turvallinen kuusikulmio. Niiden lisäksi kokeilin kakkupaperia ja kuplamuovia. Akryylimaalien väreiksi valitsin ihania pastellisia sävyjä, koska kevään lähestyessä ne aina alkavat houkuttelemaan eniten. Revin myös valmiiksi kirjasta sivuja, jotta saan nopeasti painettua kuvat niihin. Olen kirjaston poistohyllystä napannut muutaman kirjan juuri askartelua varten.

Gellipainannassa on hyvä muistaa, että se mitä teet ensimmäisenä gellilevylle jääkin itseasiassa päälimmäisenä näkyviin.

Asettelin ensin kuusikulmiot gellilevylle, jotta niiden peittämät alueet jäisivät kokonaan tyhjiksi. Akryylimaalit levitin ihan summamutikassa, koska en halunnut mitään selkeitä alueita yhdellä värillä. Mielestäni tämä tekniikka toimi todella hyvin, koska värit sopivat hyvin yhteen muodostaen kivan eläväisen pinnan. Akryylimaali lähtee kuivumaan melko nopeasti varsinkin ohuena kerroksena, siksi täytyy olla jo valmis idea mitä tekee seuraavaksi. Itse lähdin poistamaan levyltä maalia kuplamuovin ja kakkupaperin avulla. Yksinkertaisesti vain painamalla sen maaliin. Kakkupaperi oli hieman haastava käyttää, sillä ensimmäisellä yrityksellä se nappasi kaiken maalin altaan pois. Muilla yrityksillä se onnistui paremmin, mutta ei kuitenkaan aivan niin miten olin ajatellut. Se oli hyvin haastava painaa gellilevylle pitsireunuksen takia. Kuplamuovilla maalin pois ottaminen oli paljon helpompaa ja samaa muovin palasta pystyi käyttämään pitkään. Osa märästä maalista saattoi siirtyä kuplamuovin mukana toiseen kohtaan, mutta itseäni se ei haitannut.

Lopputuloksista tuli nättejä ja tietysti joka kerralla erilaisia. Oman hauskan lisänsä tuo, kun käytän kirjansivuja paperina. Tällöin osa tekstistä jää aina jollain tavalla näkyviin. Paperina voi toki käyttää mitä haluaa.

~ Laura

p.s. Kalenterimanian YouTube -kanavalle ilmestyy klo 12 video, kun tein tässä postauksessa näkyvät sivut.

Tutustuin kalenteriaskarteluun ja bujoiluun viisi vuotta sitten, kun olin justiinsa aloittanut opiskelut ja rahaa ei ollut oikein ylimääräistä kaikkiin ihaniin askartelujuttuihin, joita näki niin Kalenterimanian Facebook-ryhmässä kuin muuallakin netissä. Silti mulla oli kova palo päästä tekemään ihania koristeltuja aukeamia, joten täytyi ryhtyä luovaksi!

Silmiini osui kasa paperinkeräykseen menossa olevia värikkäitä ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia. Niistä löytyi nopeasti iso kasa ihania kuvia koristeeksi kalenterin sivuille. Huomasin mainoksia selatessa myös, että monissa lehtisissä oli ihania värejä ja kivoja kuvioita, joita aloin leikkaamaan talteen washiteipin kaltaisiksi suikaleiksi ja erilaisiksi palluroiksi ja muiksi muodoiksi kuvien taustoiksi.

Mainoslehtisten kuvavalikoima alkoi nopeasti tuntua hyvin rajalliselta, joten aloin miettiä mistä muualta saisi edullisesti hauskaa piristystä kalenteriin. Aloin kysellä paikallisesta roskalavaryhmästä aikakauslehtiä sekä huonokuntoisia lastenkirjoja. Näiden avulla kuvakokoelma alkoi kasvaa valtavasti. Suosikeiksi nousi vanhat Barbie-kirjakerhon kirjat ja askarteluun ja hyvinvointiin liittyvät lehdet. Näistä leikekuvia ja bujoaukeamia on syntynyt valtava määrä ja loppua ei näy, vaikka oma taloudellinen tilanne on tästä planneroinnin aloittamisesta muuttunut kovasti. Ehkä tästäkin on tullut oma keräilykohteensa ja kuvia täytyy olla saatavilla joka aiheesta ennen kuin lopetan niiden etsimisen, jos se edes on mahdollista.

Kuvat lajittelen aina käyttötarkoitustensa mukaan eri kansioihin. On taustaksi sopivia kuvia, koristeeksi käyviä kuvia ja washiteipin tapaan käytettäviä kuoseja. Kaikki omissa kansioissaan. Näin yleensä löytää etsimänsä ja kuvia tulee välillä käytettyäkin, eikä kokoelma kasva aivan liian suurta vauhtia.

Leikekuvien leikkaamisesta on myös syntynyt kiva rauhoittava harrastus. On niin rentouttavaa vain leikata kuvia ääriviivojen mukaan ja kuunnella hyvää musiikkia tai kivaa podcastia ja olla ajattelematta yhtään mitään muuta. Täydellinen tapa nollata aivoja ja kerryttää ilmaista materiaalia luovia hetkiä varten. Joskus saatan jopa sortua ostamaan jonkin lehden ihan vain nättien kuvien takia, jotta pääsen leikkaamaan ja liimaamaan niitä bujon sivuille.

Sinin vinkit lehtileikkeiden hyödyntämiseen plannerissa:

1. Katso asioita uusin silmin. Luova inspiraatio voi löytyä yllättävästä paikasta
2. Kysele rohkeasti esimerkiksi roskalavaryhmistä materiaalia, joka muuten joutaisi roskikseen.
3. Kirjastojen poistohyllyistä löytyy usein hyvää materiaalia edullisesti tai jopa ilmaiseksi
4. Lajittele lehtileikkeet käyttötarkoitusten, aiheiden tai värien mukaan, jotta niitä on hamstraamisen lisäksi helppo käyttää.

-Sini

Gellipainantaa kirjansivuille

Lehtileikkeiden käyttö kalenteriaskartelussa