Searching for "mini"

Kun kaikki kiinnostaa

Vuosi 2023 on ollut minulle todellinen kalenterikaaoksen vuosi. Marraskuussa 2022 aloitin Hobonichi Weeksin ja se onkin ainoa kalenteri, joka on pysynyt mukana menossani, jossa vain muutos on pysyvää. Huvittavinta tässä lienee sekin, että inhosin Weeksiä vielä 2022 kesällä – vuoden 2022 Weeksiä käytin ehkä kolme viikkoa. Nykyisessä, vuoden 2023 Weeksissäni olen sen sijaan pysynyt vuoden joka ikisen viikon tähän saakka.

Muita kalentereita Weeksin ohella minulla onkin sitten ollut, vaikka muille jakaa. Weeksin lisäksi olen kokeillut tänä vuonna Hobonichilta A6 Techoa englanninkielisenä sekä A6 weekly supplementia eli ”supia”.

Näiden lisäksi olen testannut rengasplannereita neljässä eri koossa: mini, pocket, pocket+ ja personal. Tietysti olen ostanut jokaiselle nahkakannet – minikoossa jopa useammat.

Traveler’s Notebookista on ollut käytössä kaksi kokoa: passport ja standard. Olen kokeillut myös bujoa niin Zequenzin A7-kokoiseen paksuun muistikirjaan, kuin A6-kokoiseen Wonderlandiinkin. Mukana on pyörinyt myös Ajaston Note Mini, joka onkin söpö pieni kaveri.

Vuodelle 2024 ostin Hobonichilta supin, Weeksin ja Mega Sneaker Weeksin, Aura Estellen weeks avec –tyyppisen plannerin sekä Sterling Inkin passport-kokoisen plannerin.

En edes halua laskea, miten paljon rahaa olen tähän harrastukseen käyttänyt, ajasta puhumattakaan. Onneksi nyt, vuoden 2023 loppupuolella, sain myytyä pois niin Aura Estellen, Sterling Inkin kuin Mega Weeksinkin. Normaalin Weeksin lahjoitin kaverilleni, joka on vähintään yhtä sekaisin kalentereidensa kanssa kuin minäkin. Tällä hetkellä siis ensi vuoden plannereiden osalta jäljellä ovat Hobonichin A6 weekly supplement-kalenterina ja Wonderland222-muistikirja päiväkirjana / bujona. Tosin tietysti aloin heti katumaan Mega Weeksin myyntiä, joten saa nyt nähdä sitten…

Weekly Supplementiin mahtuu kaikki tarvittava

Yksi iso syy huomattavaan vaiheiluuni on ikuisuuskysymys: haluanko kaiken yksiin kansiin vai olisiko monta kirjaa sittenkin parempi? Toinen syy on, että kyllästyn nopeasti – heti, kun kalenteri on ns. valmis, eikä tuunattavaa ole, alkaa katseeni harhailla kirjahyllyssä pönöttäviin aarteisiin. Tällaisesta kalentereiden vaihdosta, tai ”planner hoppingista”, väistämättä kuitenkin seuraa se, että jossain vaiheessa informaatiota katoaa. Ja sehän on koko kalenteriharrastuksen antiteesi – kalenterin perimmäinen tarkoitus, kun ainakin itselläni on se, että se pitää minut ajan tasalla.

Weeksiin mahtuu journalointiakin, mutta se on tosi korkea

Mitä sitten olen oppinut kaikesta tästä sekoilusta? Ensinnäkin sen, että olen ensisijaisesti funktionaalinen kalenteroija. Kauniista aukeamista ei ole minulle mitään hyötyä, jos haluamani informaatio ei mahdu koristeiden joukkoon. Toiseksi en ole niin funktionaalinen, että haluaisin katsella pelkkää kynää ja paperia 365 päivää vuodessa – jonkin verran koristeita täytyy olla. Kolmanneksi en pidä tyhjistä sivuista tai tyhjästä tilasta, joten tulen toimeen paremmin pienempien kuin suurten kalentereiden kanssa. Neljänneksi – saan ihan minkä tahansa systeemin toimimaan, jos vaan haluan.

Matkalla Irlantiin minulla oli mukana neljä planneria…

Vuodelle 2024 tärkeimmät kriteerini – näin ajoissa, pari kuukautta ennen vuoden vaihtumista – ovat olleet paperin laatu, toiminnallisuus, kannettavuus ja koko sekä tuunattavuus. Sen vuoksi kalenterikamppailun voitti Hobonichi sup, joka on todella ohut ja pienikokoinen, mutta kokoonsa nähden varsinainen tilaihme. Eikä sekään tietysti haitannut, että tämä kalenteri maksoi kokonaiset 11 euroa (Suomessa saatavilla My Indie Co:sta ja Paperimurusta) ja että minulla oli sille sattumalta valmiina hienot Harry Potter –aiheiset kannet.

Päiväkirjaa, tai journalointia, supiin ei kuitenkaan mahdu. Sen vuoksi supin kaveriksi jäi Wonderland222 A6-kokoinen 192-sivuinen muistikirja, johon olen aiemmin tehnyt bujoa kesäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Tästä varmaan huomaatte, kuinka menestyksekkäitä bujokokeiluni ovat olleet… En ole ihan vielä tottunut Wonderlandiin journalin ominaisuudessa, mutta aion sinnikkäästi yrittää, vaikka Weeks vielä kummitteleekin takaraivossa.

Tuossa vaan osa vuoden 2023 plannereista

Entä miksi Weeks, jota olen uskollisesti käyttänyt marraskuun 2022 ja tämän päivän välillä jatkuvasti, hävisi supille? Korkeuden takia. Tykkään pienistä käsilaukuista, joten Weeksin korkeus muodostui joskus ongelmaksi. En halua reissatessani käyttää aikaa käsilaukun järjestelyyn, jotta kalenteri menee sinne juuri oikeassa kulmassa ja saan vetoketjun kiinni. Jos Weeks olisi olemassa A6-kokoisena, se olisi aivan täydellinen.

Toivon, että vuosi 2024 tuo minulle paitsi vähemmän kalenterisekoilua, myös enemmän säästyneitä pennosia, kun en ole jokaisen kalenterin kohdalla ostohousut jalassa. Tämän suhteen Instagram on todella petollinen paikka, mutta se onkin jo toisen postauksen aihe… Millä perustein sinä valitset kalenterisi?

-Hanna

Nuuna L – Ensi vuoden kalenterini

Hei,

miten kävikään minun vuoden 2024 kalenterivalinnalleni tänä vuonna?

Olin jo päättänyt, että ensi vuosikin mennään perinteisesti Happy Plannerilla, suurella todennäköisyydellä Minillä. Olin tykästynyt tähän jo vuosien saatossa ja toimi oikein hyvin tarpeisiini. Kuinka sitten kävi kesällä? Katselin vaivihkaa muiden postauksia muistikirjoista ja itse tehdyistä traveler’s notebookeista. Kaukaisesti kaipasin aikaa, jolloin tein Lettua (Leuchtturm1917), mutta jouduin siitä luopumaan yksinkertaisesti ruuhkavuosien keskellä. Yhtäkkiä viikkojen saatossa mieleeni iski muistikuva, että minun vanhojen kalenterieni joukossa saattaa olla korkkaamaton Nuuna L, jonka joskus ostin kirpputorilta.

Kovalla vauhdilla lähdin kaivamaan sitä minun aarrelaatikkoani – ja kas, siellä oli muoveissa Nuuna L, kuten muistelinkin. Välissä oli kulunut monta vuotta. Kuitenkin mieleeni hiipi epävarmuus, ettei aika riitä tekemään viikko kerrallaan kalenteria. Tarpeeni on elää puolisen vuotta ennakkoon, jonka vuoksi päiväämätön kalenteri ei vain toimisi minulle. Heitin kysymykseni Kalenterimanian ryhmään ja sain hyvin kannustavia kommentteja. Kannattaa siis tehdä pohjat valmiiksi jo koko vuodelle ja numeroida ne myös. Tästä idea lähti sitten hautumaan. Olisiko minusta siihen?

Kannustuksen saattelemana aloin laskemaan itselleni viikkotavoitteita, kuinka monta pohjaa minulla tulee olla valmiina per viikko, että saan valmiiksi tavoiteaikatauluuni ensi vuoden kalenterin. Tein myös laskelmia riittääkö minun Nuunani sivut koko vuodelle. No laskelmat osoittivat, että riittäväthän ne ja saan siihen puoli vuotta lisääkin vielä mahtumaan. Minulla oli siis käsillä puolentoista vuoden kalenteri.

Pohjiksi toteutin tutun, hyväksi todetun kuukausiaukeamarakenteen sekä viikkonäkymät. Tein ensin kaikkien kuukausien kuukausi- ja viikkonäkymät valmiiksi ja sainkin ne hieman tavoiteaikaani nopeammin.

Tämä oli mielestäni kaikista suurin urakka koko kalenterin teon aikana. Käytin pohjiin Pilotin poispyyhittävää kynää, jonka musteet tietysti loppuivat monta kertaa matkan varrella ja jouduin odottelemaan uusia täytteitä. Valitsin tämän kynän, koska sen voi pyyhkiä pois ja sen päälle voi vahvistaa halutessaan pysyvällä tussilla pohjia. Olin todella tyytyväinen itseeni sekä pohjiin. Tein aluksi vain ensi vuoden, koska haluan nähdä, kuinka se toimii käytännössä. Sitten käytännönkokemuksen perusteella kasaan puoli vuotta ennen loput puolen vuoden pohjat ja tarvittaessa voin niitä myös muuttaa.

Seuraavaksi oli sitten ajankohtaista päivääminen, etsin internetin syövereistä ensi vuoden kalenterin ja lähdin päiväämään niiden perusteella. Olin varma, että jossain vaiheessa menee vikaan, mutta onneksi on pyyhittävät kynät. Numerointi meni yllättävän nopeasti ja se valmistui paljon nopeammin kuin olin ajatellut, siihen kului vain yksi ilta.

Tilasin valmiit kuukausi- ja viikonpäivätarrat Mimmilä Shopista. Niiden odottelussa meni hetki, kun en ajatellut projektini etenevän niin sutjakkaasti kuin se eteni.

Sitten vain tuumasta toimeen, ensin laitoin kuukaudet paikalleen ja sen jälkeen lähdin laittamaan viikkoja.

Tarkistelin aina, että kuukausi alkaa oikeasta päivästä ja päivämäärästä, kuinkas ollakaan olin viimeisen kolmannen kuukauden kohdalla mokannut ja sainkin kumittaa. No pikku juttu, olin tähän jo henkisesti varautunut.

Viimeisenä, näin Kalenterimania-ryhmässä, kun eräs tuunaajamme oli käyttänyt itse tehtyjä välilehtiä. Sain siitä idean, että teen kalenteriini kuukausiväliläpyskät, kun olin niihin tottunut ja todennut ne hyväksi. Minulla on tiedossa eräs ulkomainen yritys, josta toisinaan tilaan ja tiesin heillä kuuluvan valikoimaan vahvoja muovisia pikkumerkkejä. Niiden odotteluun meni taas hetki, kun ulkomailta kestää kolmisen viikkoa postin tulo.

Nyt sitten vihdoinkin ne mun välilehtiläpyskät tuli! Ai että, olin vahingossa tilannut kaksi pakettia yhden sijaan, no ei haittaa. Voipahan uusia, jos joku sattuu tipahtamaan pois puolentoistavuoden aikana. Seuraavaksi oli värien valinta, voi että miten se voi olla vaikeaa. Laitoin ensimmäiset puoli vuotta pinkiksi ja sen jälkeen ne vaihtuvat beigeksi. Seuraavat puoli vuotta on sitten sininen tai vihreä riippuen siitä millä fiiliksellä olen.

Kun näin sitten Happy Plannerin julkistukset ensi vuodelle, tiesin tehneeni oikean valinnan. Mikään uusista kalentereista ei minua miellyttänyt. Olin toisaalta onnellinen, että kuljin tämän matkan jo kesästä alkaen, mutta myös vakuuttunut oikeasta valinnastani. Ja miten tässä sen jälkeen kävi…? Olin koko kevään pohtinut, että haluaisin kokeilla joskus vielä Ainoan Auraa, olin tykästynyt unicorniin. No siinä kävi sitten niin, että se tuli tilattua, koska halusin, että minulla on tarvittaessa uusi odottamassa, kun edellinen päättyy.

HUI MIKÄ MATKA, mikä jännitysnäytelmä tästä kehkeytyi. Minä ja Nuuna L, jatkuukohan matkani Auraan, se jää nähtäväksi kesän 2025 jälkeen. Pysy mukana!

-Nimettömänä pysyttelevä jäsen