Searching for "kierrätys"

Tein itse vauvalleni muistoplannerin

Hei kaikille, olen Satu, pitkäaikainen kalenteri-ja muistikirja-addikti. Ostin ensimmäisen muistikirjani heti kun opin itse kirjoittamaan. Toisen lapseni synnyttyä minua alkoi siis kovasti harmittamaan kun en pitkän etsinnän jälkeenkään löytänyt omaan käyttööni sopivaa, täydellisesti silmääni miellyttävää vauva-tai muistokirjaa lapselle. Silloin ei ollut tarjolla mitään kovin hienoja kuten nykyään. Hetken pohdinnan jälkeen päädyinkin yrittämään kirjan tekemistä itse, sillä olinhan ehtinyt sitä ennen harrastaa kirjansidontaa jo muutaman vuoden verran.

Ensin aloin suunnitella kirjan kokoa. En halunnut siitä liian pientä enkä toisaalta myöskään liian isoa. A6 kokoa pidin liian pienenä, A4 puolestaan tuntui suurelta. Päädyinkin tekemään kirjasta loppujen lopuksi neliön muotoisen, ulkomitat noin 20 cm x 20 cm. Kun koko oli selvillä, ryhdyin miettimään millaiset kannet ja mitä koristeita niihin laittaisin. Koristeet eivät saaneet olla liian hempeitä, olihan kyseessä poika, joten en kokenut hempeyden sopivan hänelle. Toisaalta halusin koristeita olevan sen verran, että lopputulos ei olisi liian ankea ja asiallinen. Ympäristöarvojen ollessa minulle tärkeitä kirjan kannet valmistettiin täysin kierrätysmateriaaleista, joita sain täysin ilmaiseksi paikallisilta kirjansitomoilta kauniisti pyydettyäni. Muutoin ne olisivat päätyneet roskikseen. Mutta kuten sanottua, toisen roska voikin olla toisen aarre. Kun olin saanut kannet valmiiksi useamman suunnitelman kanssa tuskailtuani ja heitettyäni useita luonnospapereita roskikseen, lamonoin kannet paremman kestävyyden aikaansaamiseksi.

Seuraavaksi alkoikin sisällön miettiminen. Siinäkään en päästänyt itseäni helpolla, sillä mielessäni siinsi jotain enemmän kuin vain pelkkä perinteinen vauvakirja. Yleisesti vauvakirjoissa olevien tietojen lisäksi halusin liittää mukaan myös runoja, loruja, laulunsanoja ja kaikkea vauvan ensimmäiseen vuoteen liittyviä muistoja sanojen lisäksi myös kuvamuodossa. Omien vauvasta otettujen lukuisten valokuvien lisäksi hyödynsin tämän idean toteuttamisessa vanhoista lehdistä leikattuja kuvia, leikekuvia, kuviopapereita ja oikeastaan melkeinpä kaikkea mahdollista, mitä vain paperista pystyy tekemään.

Halusin sisältöön jonkin yhtenäisen linjan, punaisen langan, mikä säilyisi alusta loppuun saakka. Tällaiseksi valitsin samanlaisena pysyvän paperin. Päädyin valitsemaan sisäsivuihin melko paksun, vaaleansinisen paperin, minkä löysin Suomalaisesta Kirjakaupasta melko edulliseen hintaan. Yhtenä valintakriteerinä paperissa oli se, että se on happovapaa, jotta valokuvat eivät mene aikojen kuluessa pilalle. Toki halusin myös, että mikään kynä ei menisi paperista läpi eikä myöskään kuultaisi läpi. Laadukasta paperia siis. Yhtenä kriteerinä oli toki pakko ottaa huomioon myös hinta, sillä siinä kotiäitinä ollessa tulot eivät olleet mitkään valtavan suuret. Onneksi siis löytyi paperi, mikä täytti nämä kaikki kriteerini.

Koska paperi ei ollut sellaisenaan oikean kokoinen, jouduin leikkaamaan arkit paperileikkurilla hieman kansia pienemmäksi eli noin 19 cm x 19 cm kokoon. Kun olin saanut kaikki paperit leikattua, ryhdyin asettlemaan suunnittelemaani sisältöä sivuille mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Helppoa tämä ei ollut, sillä ymmärsin melko pian, että kaikki, mitä olisin halunnut mukaan, ei millään tulisi mahtumaan samoihin kansiin. Oli siis pakko karsia ja valita vain tärkeimmät asiat ja muistot mukaan. Karsintaa tehdessäni mietin vauvaa hänen kasvaessaan, sitä millaisia muistoja olisi mukava lukea isompanakin. Mahdollisesrti jopa vielä aikuisenakin. Ylijäänyt materiaalikaan ei mennyt hukkaan, sillä hyödynsin sitä kalenterissa ja vauvakorttien tekemisessä. Suunnittelin pojan saavan kirjan joskus perinnöksi, arvokkaaksi muistoksi omasta vauvavuodesta. Ja taatusti myös uniikiksi, sillä toista samanlaista ei mistään löytyisi..

Satu

 

”Ei mulla ole kuitenkaan mitää lähetettävää” – vinkkejä helpon ja halvan Happy Mailin kokoamiseen

Moikka moi! Kalenterimania-ryhmän puolella on pyörinyt Happy Mail -ketju jo melkein vuoden ja moni ryhmäläinen on siihen lähtenyt mukaan. Joka kuu kuitenkin nousee kysymyksiä siitä, mitä Happy Mailissa oikein voi, saa tai pitää lähettää.

Varsinkin uusia osallistujia tuntuu arveluttavan oma kyky koota tarpeeksi hyvä paketti ja se, löytyykö varastoista tarpeeksi paljon lähetettävää. Happy Mailia varten ei ole tarkoitus ostaa kaveria varten jättipakettia tavaraa, vaan vähän käytetyt ja vajaat tuunaustarvikkeet sopivat paremmin kuin hyvin. Jos varastoista ei kuitenkaan löydy loputonta määrää eteenpäin lahjoitettavaa tavaraa, eikä budjetti anna myöten uuden ostamiselle (näin opiskelijabudjetilla elävälle maanikolle tämä on tuttuakin tutumpi tilanne…), voi tuntua mahdottomalta osallistua Happy Mailiin ollenkaan. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen! Tässä postauksessa kerron vinkkejä budjetti-maileihin, jotka varmasti ilahduttavat saajaansa (tai no, eihän sitä koskaan tiedä, mutta minua ainakin ilahduttavat).

1. Leimakuvat

Itse ilahdun aina leimakuvista superisti, sillä ne ovat hienoja jo ihan sinällään mutta lisäksi niitä voi (musteen sen salliessa) värittää! Kotoa löytyvät leimasimet kannattaa siis ehdottomasti ottaa käyttöön ja leimailla erilaisille papereille kuvia kaverin käyttöön.

2. Stanssatut kuvat

Jos omistat Big Shotin tai muun stanssilaitteen eli kuvioleikkurin, kannattaa sitä hyödyntää myös Happy Mailia lähettäessä. Stanssatut kuvat sopivat kalenterintuunaukseen erinomaisesti, eikä läheskään kaikilla ole stanssikonetta tai mahdollisuutta hankkia sitä. Ja vaikka vastaanottajalta löytyisikin oma laite, stanssit on tuskin sentään aivan samat.

3. Lehdistä tai kirjoista leikatut kuvat

Kirjastoista saa poistokirjoja muutamalla eurolla (joskus jopa alle eurolla) kappale, myös lehtipinoja on usein myynnissä. Ainakin täällä Itä-Suomessa kirjastoista löytyy nykyään myös kierrätyskärryt, joihin tuotuja kirjoja saa vapaasti ottaa. Lisäksi on tietty mainokset, joista löytyy yllättävän kivoja kuvia. Parhaat kuvat olen löytänyt lastenkirjoista ja erilaisista luontokirjoista. 😀 Kuvista voi kerätä vaikka erilaisia teemapaketteja ja pakata ne nätisti.

4. Itsetehdyt tarrat

Osaatko piirtää? Jos omistat lisäksi kynän ja paperia ei Happy Mailin sisällöstä kannata enää kantaa huolta! Sen kuin piirrät omia tarroja, joka tarrapaperille tai tavalliselle, ja lykkäät postiin. Vastaanottajan on lähes pakko ilahtua superpersoonallisesta ja uniikista postista.

Jos omiin taiteilijanlahjoihin ei ole luottoa, ei hätää – tarroja voi nimittäin tehdä niistä edellämainituista leikekuvistakin. Liimaa kuva tarrapaperille ja leikkaa muotoonsa ja tadaa, tarra on valmis.

5. Tulosteet

Jos kotoa löytyy tulostin, niin päivä on pelastettu (ja musteet pian lopussa, niin minulle ainakin aina käy kun alan tulostella kalenterijuttuja…) – netti on nimittäin pullollaan ilmaista tulostettavaa kalenteriaskarteluun. Jos tulostimen lisäksi omistat tarrapaperia (saa hankittua esim. Suomalaisesta kirjakaupasta), voit tulostella tarroja sille esimerkiksi Kalenterimanian Pinterestistä. Jos tarrapaperia ei löydy, voi tarrat tulostaa tavalliselle kopiopaperillekin, kyllähän ne saa liimallakin sivuun kiinni. Lisäksi Pinterestistä ja muualta netistä löytyy runsaasti esimerkiksi tulostettavia kuviopapereita, jotka myös sopivat Happy Mailiin täydellisesti.

Tulostimen puuttuessa voi jälleen suunnata kirjastoon, sillä kirjastoissa pystyy usein tulostamaan myös värillisenä maksua vastaan.

6. Nauhanpätkät, napit, helmet…

Näitä kannattaa laittaa pakettiin varsinkin jos tietää, että vastaanottaja tykkää tuunailla kalenterikoruja ja klemmareita. Kaikki kodin nurkkiin kerääntyneet aarreläjät kannattaa käydä läpi kalenterintuunausmielessä ja pohtia, mihin kaikkeen niitä voikaan käyttää.

7. Kirje

Kirjoita kaverille kirje! Kerro itsestäsi, kalenteristasi, tuunaustavoistasi, muista harrastuksistasi… Kaveri saa kivan postiyllärin ja oppii lisäksi tuntemaan yhden manialaisen vähän paremmin.

Toivottavasti tämän postauksen myötä yhä useampi ensikertalainenkin uskaltautuu mukaan Happy Mail -ketjuun! ☺

Siina S.