Happy Mail -vaihto/ Puuhaboksi

Idea blogipostaukseen lähtöisin Kalenterimania Facebook-ryhmän jäseneltä.

Kirjeiden ja korttien saaminen postitse on yksi arjen parhaista hetkistä, harmillisesti sitä vain tapahtuu aivan liian harvoin. Happy mailin tarkoitus nimensä mukaisesti on ilahduttaa lähetyksen vastaanottajaa eli tuoda piristystä postiluukkuun tai -laatikkoon mainosten ja laskujen sijaan. Happy mailin periaatteena on lähettää kirje, jonka vastaanottaisit myös itse ilolla. Ajatuksena on kerätä kaikenlaista tuunaukseen sopivaa materiaalia esim. washisampleja, tarroja, diecutseja, koristepapereita, lehtileikkeitä… Mitään ei tarvitse erikseen kaupasta hankkia, omien askarteluvarastojen läpikäyminen ja niistä kivan kirjeen kokoaminen riittävät erinomaisesti.

Tämän postauksen Happy mail -vaihtoon osallistuvan puuhaboksin aloitin kääntämällä ympäri washiteippilaatikkoni ja valikoimalla sieltä muutamat teipit, jotka eivät ole hetkeen itseäni puhutelleet. Siitä se ajatus sitten lähti; mustavalkoisista kukkawashiteipeistä. Seuraavaksi selailin tarralaatikkoni ja sieltä valikoitui kaikenlaisia mustavalkoisia kukkatarroja, joita ei ole syystä tai toisesta tullut käytettyä.

Teippien ja tarrojen läpikäymisen ja puuhaboksiin valikoitumisen jälkeen jatkoin pienimpien papereiden lajittelemiseen ja sieltä löysinkin erilaisia ja -kokoisia diecutseja ja tageja. Pyrin löytämään mahdollisimman mustavalkoisia ja kukkakuvioisia, mutta väljähkösti teemaan sopivat materiaalit pääsivät myös mukaan puuhaboksiin.

Pienimpien materiaalien jälkeen siirryin isompiin koristepapereihin ja korttipohjiin. Muutama väripilkkukin eksyi tähän paperilajitelmaan, mutta se onkin täysin sallittua ja hyväksyttyä, koska itse määrittää millaisen kokonaisuuden eri kokoisista ja -näköisistä materiaaleista haluaa tällä kertaa muodostaa.

Ajatuksen, ”punaisen langan” tai teeman puuhaboksiin voi keksiä oikeastaan ihan mistä tahansa; yhdestä sanasta, jonka ympärille kerätä samankaltaisia, -sävyisiä tai aiheeseen sopivia tuunausmateriaaleja. Ryhmän puolella on tällä hetkellä käynnissä ilmoittautuminen maaliskuun Happy mail -vaihtoon, jonka teemana on edellä kuvailemani puuhaboksi. Ilmoittautumisen yhteyteen saa yhdellä sanalla kuvailla millaisen puuhaboksin toivoo ja yhdellä sanalla kertoa millaisen puuhaboksin lähettää. Toivottavasti tämä kuvaus innosti, inspiroi, kannusti ja rohkaisi myös sinua osallistumaan maaliskuun Happy mail -vaihtoon.

Terkuin Aliisa

Aina ei vaan jaksa

Facebook-ryhmässä puhutaan usein siitä kuinka tulee huono omatunto jos ei jaksa koristella kalenteria tai on monta viikkoa jäljessä. Myös siitä puhutaan kun oma luomus ei muka näytä kauniilta. Tämä kirjoitus kertoo minun ajatuksista siihen liittyen.

Ne, jotka eivät harrasta kalentereiden tuunailua tai käyttävät kännykän kalenteria, eivät aina ymmärrä tätä huonoa omaatuntoa. Miten mukamas koristelujen puuttuminen voi olla huono asia? No voi se olla jos on kalenterimaanikko tai muuten vaan luovasti hullu. Luovuus on asia, jota kaikilla on, mutta jokaisen luovuus näkyy eri tavalla. Itse käytän vain tarroja ja washeja. Eniten siinäkin ärsyttää se jos esim. washi on millin vinossa. Kukaan muu ei sitä kuitenkaan huomaa.

Haikeudella katselen postauksia, joita maniaperheen jäsenet laittavat Faceen ja Instagramiin. Ne ovat niin kauniita, taiteellisia ja oma kalenterini on vain tyhjä. Jotkut piirtävät, maalaavat ja tekevät jotain niin uskomattomia luomuksia, ettei niitä voi kuin tuijottaa lumoutuneena. En kehtaa edes laittaa kuvia kalenteristani, jos aukeamalla on vain muutama tarra, vaikka sillä ei mitään väliä ole, koska maniaperhe hyväksyy kaikki juuri sellaisena kuin on.

Kun kalenteria tarvitsee, jotta muistaa kaikki asiat, niin toki haluaisi sen myös olevan kauniisti koristeltu. Aina ei kuitenkaan jaksa kuin kirjoittaa menot, ja joskus vain tuntuu siltä, ettei mukamas ole mitään kivaa tarraa tai washia, vaikka niitä olisi monta laatikkoa. Joskus tuntuu, että vaikka mitä tekisi niin kaikki luomukset näyttävät kauheilta. Minun kalenterissani ei ole mitään kuukausittain vaihtuvaa teemaa tai vastaavaa. Olen aina koristellut fiiliksen mukaan enkä mitenkään viikkojärjestyksessä. Siltikin joskus on vain niin vaikeaa saada mitään aikaiseksi.

Pahinta on ”valkoisen sivun kammo”. Itse käytän traveler’s notebookia, joten aina loppuvuodesta edessä on monta tyhjää vihkoa seuraavaa vuotta varten. Päässä pyörii miljoona ihanaa ideaa, mutta kädet eivät vaan rupea tekemään mitään. Olen kuitenkin oppinut, ettei aina tarvitse tehdä kuin ”pohjat” valmiiksi. Monena vuotena olen jättänyt kesäloma-ajan koristelematta, koska silloin ei juurikaan tule kalenteria katseltua. Kesälomakuvia olen sitten saattanut tulostaa ja laittaa niitä talvikuukausille.

Kun ei ole varsinaista teemaa koristelussa, voi koristeluja tehdä pitkälle eteenpäin silloin kun on inspiraatiota. Jätän kuitenkin kaikki viikot hiukan vajaaksi, jos myöhemmin tulee olo että haluaa jotain pientä vielä lisätä. Joskus käy kuitenkin niin, että sitten tulee nypittyä niitä tarroja pois tai peitettyä niitä washilla kun vähän ajan päästä se aikaisemmin tehty ei näytä enää hyvältä.

Olen joskus miettinyt pitäisikö kalenteriin laittaa ihan aika milloin ottaisi tuunaustarvikkeet esille ja tekisi kalenteria. Toisaalta sekin saattaisi luoda lisää paineita tehdä jotain. Joku viisas on joskus sanonut, ettei luovuus katso aikaa tai paikkaa. Ehkä siis vain parempi ettei ottaisi paineita koristelemattomista aukeamista ja koristelee sitten kun tulee se tunne, että nyt haluan tehdä jotain luovaa ja kaunista.

Helpommin sanottu kuin tehty…

Otammeko siis tämän harrastuksen liian vakavasti ja meneekö se joskus vähän liian överiksi?

Ehkä joidenkin mielestä, mutta luova hulluus on vain niin ihana asia, vaikka välillä meneekin sekä hermot että rahat.

                               Sanna

P.S. Jokainen meistä osaa tehdä kauniita juttuja. Jokainen meistä on taitava omalla tavallaan.