Hyvää viimeistä kesäkuun maanantaita. Mihin ihmeeseen tämä kuukausi jo hupeni. Minulla on kalenterin vaihto tässä nyt edessä, onneksi vaihdan täsmälleen samanlaiseen niin muutos ei ole suuri. Käytännössä oli tarkoitus vaihtaa jo kesäkuun alussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Halusin nyt vuoden tauon jälkeen ottaa käyttöön taas kuukausiaukeamat. Olen tosi huono käyttämään niitä, koska ne sijaitsevat kalenterin alkupäässä sen sijaan, että olisivat aina kuukauden lopussa. Toki koska kalenteri on päiväämätön, olisi aika mahdotonta, että kuukausisivut olisi sijoitettu eri tavalla. Siksi aloitin liimailemalla numerotarroja seuraavalle 6 kuukaudelle. Olisin tehnyt pidemmällekin, mutta numerot valitettavasti loppuivat kesken.
Minulla on tapana koristella kuukauden viikot aina etukäteen. Näin vältyn ylimääräiseltä stressiltä, koska viikkopohjat on valmiina, kun niitä tarvitsen. Pidän kalenterin koristelut aika minimaalisena. Tykkään kasailla pieniä kollaaseja, mutta kuitenkin jättää tilaa mahdollisille muistiinpanoille. Olen listaihminen ja tykkään kirjoitella kaikkea sellaista kalenteriin muistiin minkä muutoin unohtaisin.
Viimeisen pari vuotta olen hankkinut aika vähän uutta tuunailumatskua ja yrittänyt käyttää jo olemassa olevia materiaaleja. Nyt kaivoin pitkään hillotut washisamplet esiin ja lisäilin niitä sivuille. En ole yleisesti ottaen suuri washien käyttäjä, mutta silti niitä on kertynyt ryhmän washivaihtojen myötä aika monta kortillista.
Käsityöryhmissä näkee paljon ihmisten hyödyntävän kahvipaketteja käsitöissään ja askarteluissa, se on monesti ollut itselläkin mielessä. Postaus penaalista on muhinut pitkään ja sain kimmokkeen siitä kirjoittaa tänne aikoinaan Aliisan kahvipaketti-postauksesta.
Odotin, että saan kaksi samantyylistä kahvipakettia tyhjäksi, avasin ne varovasti auki levyksi ja tiskasin kahvin rasvan pois pinnoilta. Kuivasin hyvin ja tasoitin reunat muutamasta kohdasta saksilla. Olisin voinut silittää kahvipaketin kevyesti harson läpi, mutta halusin säilyttää sen pinnan rosoisuuden ja vanhat taitteet. Tarvitaan jokin kiva vuorikangas penaalin sisälle ja itseltäni löytyi kasa joustamattomia värikkäitä puuvillakankaita.
Tarvikelista: – kaksi kahvipakettia – kangasta vuoriksi – vetoketju 30cm (tai leikatun koon mukaan) – sakset – ompelukone ja lankaa – merkkausliitu (ja mitta) – nuppineuloja tai klipsut – (vapaavalintainen: kangaslenkki)
Vuorikankaasta mitataan kahvipaketin kokoinen pala, joko taitteella tai kaksi kertaa (2x), kuten kahvipakettejakin. Itse leikkasin taitteella, eli kaksinkertaisen palan, jossa yksi sivu jää kiinni muodostaen vuoripussin pohja. Toisen kahvipaketin oikea puoli laitetaan vastakkain vuorikankaan toisen pään oikean puolen kanssa ja vetoketju asetellaan kankaiden väliin kuvan mukaisesti. Huomio kahvipaketin kuvan suunta, vetoketju tulee yläreunaan. Ommellaan ompelukoneella vetoketjun paininjalalla. Kun vetoketju oli ommeltu, levitetään palat auki ja tukiommellaan vetoketju ja vuorikangas vielä yhteen. Näin tukikangas ei mene vetoketjun väliin.
Ennen vetoketjun toisen pään ompelemista halusin ommella penaaliin sisätaskun. Tähän vaihdoin tavallisen paininjalan ompelukoneeseen. Vapaalla kädellä pala kangasta kaksin kerroin ommeltuna ja kääntämisen jälkeen taskun kääntöaukko kiinni. Ompelin taskun yläreunaan vielä päälliompeleen. Asetin taskun vuoriin kiinni (huomio auki vetoketjun suuntaan) ja ompelin painijalan etäisyydeltä, sekä uudelleen ihan millimetrin päästä reunasta. Taskukohdan voi jättää halutessaan pois.
Vetoketjun toisen puolen ompelussa pitääkin olla tarkkana, että saa palat oikein. Yllä oleva kuva koittaa antaa vähän osviittaa. Nyt kahvipaketit ovat oikeat puolet vastakkain, kuten myös vuorikankaan oikeat puolet ja kahvipakettien väliin jää vetoketjun oikea puoli. Ommellaan kuten aikaisempikin vetoketjun puoli, sekä tukiommellaan sen jälkeen vetoketju vuorikankaaseen. Nyt kaikki palat ovat kiinni vetoketjussa, joten vetoketju pitää todennäköisesti avata jossain kohtaa ompelumatkaa, että pääsee ompelemaan vuorin loppuun asti.
Työ asetellaan niin, että kahvipaketit ovat taas oikeat puolet ovat vastakkain ja vuori kaksin kerroin. Saumat ommellaan kerralla kiinni, aloittaen vuorista ompelemalla muutama sentti kiinni, jättäen reilun 15cm kääntöaukon ja jatkamalla ompelua työ loppuun. Vetoketjujen kohdissa pitää olla varovainen, ettei neula katkea. Itse pyöritin ompelukoneen pyörää kädellä vetoketjukohdan läpi. Kahvipakettien saumojen väliin, lähelle vetoketjua, laitoin nauhan lenkkinä koristeeksi (kuva).
Kääntöaukko kannattaa siksi olla tarpeeksi iso, koska kahvipaketti on hyvin jäykkää materiaalia. Työtä kääntäessä kannattaa olla maltillinen, ei pelkästään että se on jäykkää se voi myös revetä helposti, koska olemme tehneet siihen ompelemalla monen monta pientä reikää. Suosittelen siis rauhallisia otteita. Itse rypistin kahvipaketin putkeksi ja laitoin kääntöaukosta läpi. Kulmat kannattaa kääntää varovasti, etteivät ne hajoa. Kun kahvipaketti on aseteltu oikein päin kauniisti on aika ommella kääntöaukko umpeen, niin reunasta kuin uskaltaa.
Valmista tuli! Käännettynä pussukka on hieman A4 leveämpi, joten tänne mahtuu kahden penaalin kynät tai mökille tuunauskamat, vähän kyniä, washeja ja washisampleja, tarroja sekä pikkiriikkinen A6 kalenteri. Kokeilin kyllä, että sisälle mahtuu myös A5 kokoinen laukkukalenterinikin pienemmällä koristelu- ja kynäarsenaalilla. Sanoisin siis oikein toimiva (yhtä hymyä)!
Kahvipakettejahan voi yhdistää kuinka monta vaan haluaa ja tehdä vaikka kalenterikassin mätsäämään penaalia. Materiaalina voi käyttää myös kestokassia. Laittakaa kuvia Kalenterimanian Facebook-ryhmään jos innostutte tekemään kierrätyspenaalia tai kalenteripussukkaa.
