Searching for "kalenterirauha"

Kun kalenterirauha järkkyi

Ehkä vielä noin vuosi sitten ajattelin, että esimerkiksi Happy Plannereissa ”ei ole mitään järkeä” ja mietin, mitä ihmiset näkevät niissä. Hankin vuodelle 2019 käyttööni Dingbatsin. Se toimitti kalenterin virkaa, piirsin ja tein siihen erilaisia listoja karaokekappaleista, elokuvista, kirjoista, syntymäpäivistä ja niin edelleen. No, kaikki meni oikein hyvin ja olin äärimmäisen tyytyväinen Dingbatsiin ja siihen kuinka luova sen kanssa pystyin olemaan.

En ole koskaan ilmeisesti ollut mikään ”virallinen” bujoilija, teen kaiken aina omin päin ja päinvastoin. Luettuani Bullet journal -metodi-kirjan, olin tyrmistynyt siitä, että kutsumani bujo oli kaikkea muuta. Totesinkin, että kirjan kirjoittaja varmasti polttaisi minut roviolla jos ”bujoni” näkisi.

Loppukesästä 2019 aloin jostain kumman syystä haaveilemaan Happy Plannerista. Sitä, mistä tämä haave tuli mieleeni, ei ole aavistustakaan. Huomasin vain päivittäin selaavani eri nettikauppoja ja niiden Happy Planner-valikoimaa. Sitten treffasin erään harrastajan ja pääsin hypistelemään hänen Happy Planneriaan. Olin myyty. ”Tällaisen haluan!”. Eikä mennyt kauaakaan, kun tilaukseni saapui kotiin ja sain ikioman Happy Plannerini. Olin jo päättänyt siirtyä suoraan sen käyttäjäksi ja Dingbats saisi jatkaa päiväkirjana.

Olin ehkä kuukauden verran käyttänyt Happy Planneria, kun aloin murehtia sitä asiaa, että kaikki käsillä tekeminen, piirtäminen ja kirjoittelu oli jäänyt pois kalenterin vaihdon myötä. Toki siis kirjoitan Happy Planneriini pikkujuttuja, mutta muuten en, eikä sitä päiväkirjaakaan ole tullut kirjoitettua erikseen Dingbatsiin. Marraskuussa aloin kirjoittamaan Dingbatsiin ”sairaskertomustani” potilasvahinkoilmoitusta varten, ja se onkin hyvää vauhtia täyttymässä sen vuoksi.

Loppuvuodesta voitin Kalenterimanian Facebook-ryhmässä Personal Plannerille lahjakortin. Sehän nyt sitten taisi pelastaa tämän alkaneen kalenterikriisin. Tilasin lahjakortilla kaksi pistesivuista muistikirjaa. Voisin ehkä sanoa, että uuden vuoden lupaukseni olisi piirtää enemmän, sekä harjoitella hienoa käsialaa. Ja nämä uudet Personal Plannerit tulevat juuri siihen tarkoitukseen!

Aiemmin olen miettinyt että miksi ihmisillä on useampi kalenteri käytössä. No nyt ainakin ymmärrän omalta osaltani sen. Tällä hetkellä minulla on käytössä kalenterina Hapoy Planner, Dingbatsin loppuosa sairaspäiväkirjana, Personal Plannerit piirtelyä ja kirjoittelua varten, Happy Planner Notes muistikirjana (siellä on siis esim. käyttäjätunnuksia ja salasanoja, syntymäpäivät, osoitteet, elokuvat – ja ne karaokekappaleet), sekä viimeisenä vaan ei vähäisimpänä traveler’s notebook, jossa on tällä hetkellä jouluvihko ja toinen tyhjä vihko joka on vielä vailla tarkoitusta. Katsotaan nyt vaikka puolen vuoden kuluttua mikä tilanne on silloin.


Ihanaa ja rauhallista alkanutta vuotta kalentereiden parissa.

Armi

Viisi salaisuutta kalenterirauhan takaa

Kalenterirauha, se paljon puhuttu ja pohdittu tila, jossa ei pahemmin haikaile muiden kalenterien perään, eikä vaihda kalenteria parin kuukauden välein… Kuulostaako vieraalta? Niin minullekin vielä muutama kuukausi sitten!

Kaikki alkoi toukokuussa Helsingissä järjestetyistä Kässäfestareista. Ostin aivan ihan Archer & Oliven muistikirjan, jonka hinnan olin kyllä varmasti jossain nähnyt ja oli se myyntipöydässäkin selkeästi esillä, mutta en vain huomannut. Kyllähän se kirpaisi, kun tajusi juuri maksaneensa lähes neljäkymppiä yhdestä pistekirjasta, jonka hylkää todennäköisesti jälleen parin kuukauden päästä. Minullahan on hyllyssä iso kasa pistemuistikirjoja, joissa on varmaan korkeintaan kolme kuukautta.

Tähän ihanuuteen aloitin sitten bujoilemaan kesäkuun alusta. Koska siitä on kuitenkin jo yli kolme kuukautta, enkä edelleenkään haikaile uuden muistikirjan perään, voin jo puhua kalenterirauhasta. Tähän olen tyytyväinen.

Olin ennen tuota muistikirjaa palannut bujoilun juurille niin kuin Ryder Carroll sen oli alunperin tarkoittanut, koska motivaatio oli lopussa. En enää jaksanut väsätä viikkoaukeamia, joten olin lähinnä muistini ja kännykkäni varassa pari kuukautta. Pääsin jälleen siihen ytimeen ja pääsyyhyn, miksi bullet journal sopii juuri minulle parhaiten. Muokattavuus. Se, että siihen saa juuri sen, mitä itse kaipaan. Ei haittaa, vaikka ei pariin viikkoon jaksaisi kunnolla… Kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Heinäkuussa en tehnyt kahta viikkoa ja lopulta vain kirjoitin aukeamalle vähän siitä, mitä sinä aikana oli tapahtunut.

Archer & Olivea aloittaessa pohdin paljon, mitkä ovat juuri minulle ne pääjutut ja toisaalta myös sitä, mikä oli aina tappanut motivaationi yhä uudelleen ja uudelleen. Liikaa eteenpäin kerralla ei saanut tehdä, koko kuukauden tapaseuranta ja muu jäi aina lopulta puolitiehen ja viikkoaukeama piti olla helposti tehtävissä. Ja mielellään samanlainen joka viikko, koska mielekkään viikkoaukeaman etsimiseen meni aina suunnattomasti aikaa ja vaivaa.

Kesäkuussa tein vielä joitain virheitä ja samoin heinäkuussa, mutta nyt alkaa tuntua, että viimein olen siinä pisteessä, jossa kaikki sujuu. Välillä teen kuluvan viikon viikkoaukeaman vasta keskiviikkona vaikka en jaksaisi, mutta silti löydän motivaation esimerkiksi siitä, ettei tähän leiskaan mene montaa minuuttia. Nykyään minun ei tarvitse laskea edes pistevälejä, koska muistan senttimäärät ulkoa. Tämä on leiska, jota on helppo koristella, mutta joka on helppo pitää myös sellaisenaan. Tähän mahtuu vähäiset menoni, viikon tapaseuranta, ruokalista ja seuraavan viikon asiat.

Mitkä olivat siis minun ydinjuttuni kalenterirauhan saavuttamiseen?

  1. Aivan liian kallis muistikirja. Eihän tätä raaski olla käyttämättä!
  2. Toimivat viikkoaukeamat ja nopeus – kun kuukausiaukeamaan menee vartti ja viikkoaukeamaan kymmenestä minuutista kahteenkymmeneen minuuttia, se ei vie aikaa ja sen ehtii helposti tekemään vaikka tauolla ollessa.
  3. Motivaatiota tappavien asioiden pois tiputtaminen.
  4. Asioiden pitäminen mahdollisimman simppelinä.
  5. Ja en katso nettikaupoissa ja kaupoissa kalentereita sillä silmällä. (Paljastus: Metsästin ystävälleni mahdollisimman hyvin toimivan kalenterin Suomalaisesta kirjakaupasta ajattelematta yhdenkään kohdalla, että haluaisin sen.)

Toivottavasti en viikon päästä löydä itseäni uuden kalenterikriisin edestä!

-Aleksi