DIY – Kirjotut farkkukannet kalenterille

Kalenteri saatu Ainoalta, kalenteri 2024 – Annika Välimäki.

Heippa kaikille. Tänään kässäillään jälleen ompeluksia. Laukkukalenterit ovat usein alttiita kaikenlaiselle turmiolle, joten miksi ei suojata heitä elämän kolhuilta? Kaupoista löytyy joitain suojia joihin kalenterin kannet sujauttaa, mutta nyt tehdään itse. Olen jo kauan halunnut tehdä farkkukannet kalenterin suojaksi ja materiaalia löytyy kotoa. Koneommeltavaa tässä projektissa on niin vähän, että sen pystyy hyvin ompelemaan myös käsin, siispä rohkeasti kokeilemaan. Kuvan alla listaus tarvikkeista joita käytin kansien tekemiseen.

Tarvikelista:
– kangas / farkku (oikealta nimeltään Denim)
– sakset
– mitta ja kalenterin mitat (merkkiliidun)
– neula ja lankaa / ompelukone
– nuppineulat / klipsit
– kirjontaneula ja -langat (plus muista koristeita)

Mittaa kankaasta kalenterin koko + saumavara/taite 1-2 cm per reuna (4) + taskun leveys kaksi kertaa. Omakalenterini on hieman vaja 22cm korkea ja n. 32 cm ympärykseltään. Leikkasin 25 x 48 cm palan kankaasta. Näin minulle jäi 1 cm saumavarat taiteltavaksi reunoille ja 6,5 cm kumpaankin taskuun.

Ensin siis ommellaan reunat siistiksi. Kiinnitin taitteet ja tarkistin koon vielä kalenterin ympärille ennen ompelemista, että ylä- ja alareuna eivät jää liian lyhyeksi. Ommeltaessa käytin pinkkiä lankaa antamaan kansille hieman särmää. Seuraavaksi mittasin taskutaitteet niin, että molemmille kansille tulee yhtä leveät taskut. Taskut ommellaan ylhäältä ja alhaalta edellisen tikkauksen päälle, niin jälki jää siistiksi. Ompelin ulkopuolelta tikkauksen päälle jolla enemmän esteettisesti väliä. Nyt kannet ovat valmiit ja seuraavana vuorossa koristelu.

Ompelin etukannen ulkoreunaan pompom-nauhaa rajaamaan tilaa. Löysin kätköistäni kirjailulankoja (muutkin käyvät) ja surffasin netistä ohjeita erilaisille kirjailumalleille. En niistä laita erikseen sen enempää ohjeita, koska netti on pullollaan niitä hakusanalla ”kirjonta”. Jos empii, voi kuvan suunnitella paperille tai kangasliidulla jäljentää kankaalle tukipiirroksen, jonka päälle kirjoo. Itse tein vapaalla kädellä leikitellen sen enempää miettien. Se on osa hauskuutta. Ja rohkaisuksi, en ole aiemmin itsekkään vastaavaa tehnyt. Jos menee ”pieleen”, aina voi purkaa ja yrittää uudelleen, mutta armoa täydellisyyden tavoitteluun.

Tästä tuli mielestäni todella kiva ja näin joulun alla mietin, että tässä olisi myös kiva joululahjaidea kalenterikaverille tai miksi ei lukevalle kaverille. Jos vaan tietää minkä kokoista kalenteria tai muistikirjaa kaveri käyttää. Jos sinulla on jo kankaiset kannet voit kirjoa niihin tai tehdä kankaan palalle kirjonnan ja liimata sen kalenterin kanteen tai välilehdelle.

Kuvat ei oikeuta kuinka kiva tästä oikeasti tulikaan. Mielikuvitusta kehiin ja ihanaa kuluvaa viikkoa!
-Tia

Luovan harrastuksen monet muodot

Olen 60-vuotias kalenterimaanikko vuodesta 1976 lähtien, jolloin sain ensimmäisen Teinikalenterin. Siihen tuli piirreltyä ja liimailtua tarroja. Siitä lähtien minulla on ollut erilaisia kalentereita. Yhteistä niille on kalenterin koristelu piirroksin, tarroin ja elämään liittyvin lippusin ja lappusin. Into on säilynyt läpi ruuhkavuosien aina näihin päiviin saakka. Tällä hetkellä käytössäni on Happy Planner Classic. Intohimoni siinä on washiteippien, funktionaalisten ja erilaisten tekstitarrojen käyttö.

Jo lapsena olin innokas paperiaskartelija ja värittelijä. Vuosien myötä se muuttui korttiaskarteluksi. Eräänä vuonna itsetehtyjä joulukortteja valmistui 110 kappaletta ystäville ja sukulaisille lähetettäväksi. Muistan, miten sormet kipeytyivät kaikesta leikkelystä ja päätinkin, että joulukortteja valmistaisin jatkossa pienemmän määrän. Olihan se toki hintavaakin lähettää niin iso korttimäärä kerralla.

Edelleen teen omaksi ilokseni kortteja erilaisiin tilaisuuksiin, mutta lähettelen niitä pitkin vuotta, en pelkästään joulunaikaan. Korttiaskartelussa tykkään leimailla ja värittää leimakuvia, stanssailla kuvioita sekä käyttää mixed media-tekniikoita.

ATC-kortteilu eli Artist Trading Card tuli mukaan art journaloinnin myötä. Siinä kuvakoko on määrätty 64 mm x 89 mm. ATC-kortteja vaihdellaan harrastajien kesken, niitä ei myydä. Itse vaihdan ATC-kortteja ympäri maailman.

Art journal eli artti on kuvataidepäiväkirjan tekemistä. Arttiin teen yleensä abstrakteja sivuja, mutta joskus myös kompositioharjoitelmia paperista teksteineen.

Kaikkia oppimiani tekniikoita käytän skräppäilyssä (scrapbooking). Eli tallennan valokuvia fyysiseen muotoon albumeiksi. Skräppisivuja tykkään koristella leimailemalla ja liimailemalla erilaisia koristeita. Käytän diecutseja ja stanssailen kuvioita. 

Paperista teen myös erilaisia askarteluja, mm. punon paperisia koreja ja askartelen pieniä rasioita. Paperikukkien tekeminen on intohimoni. Tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa maalausta teen ikoniharrastuksen parissa. Ikoneita olen maalannut noin nelisen vuotta.

Harrastukseni tarvitsee tietysti oman tilan. Aluksi harrastuspisteeni sijaitsi makuuhuoneen ikkunan edessä, mutta muutettuamme nykyiseen asuntoon sain oman huoneen. Hintaa harrastukselleni en enää laske, ja askartelulaitteiden ja -tarvikkeiden ostelu onkin oma lajinsa.

Saila