Searching for "leuchtturm"

Sarisjournal

Mun nimi on Sari ja olen nykyään Porvoossa asusteleva 38-vuotias nainen. Perheeseeni kuuluu kaksi lasta, kaksi koiraa ja mies. Kalenteriaskartelu on lempiharrastukseni tällä hetkellä ja ilokseni saan nyt kertoa harrastuksestani teille. Kiitos Kalenterimania ❤ Yhteisön nimi kuvaa oikein hyvin myös minun ”olotilaani” ❤ ❤

Luulen että olen harrastanut kalentereja tavallaan melkein koko ikäni. Alakouluikäisestä olen pitänyt päiväkirjoja, joihin olen kirjoitellut sekä leikannut ja liimannut talteen kuvia ja tärkeitä asioita. Myöhemmin kun olen muuttanut pois kotoa ja mennyt töihin ostin vuosia Ordning & Redan kalentereja ja rakastin täyttää niitä muistoilla, lippusilla ja lappusilla.

Vuosina 2012/2013 löysin askartelun ihmeellisen maailman ihan tosissani ja innostuin ihan älyttömästi etenkin paperiaskartelusta ja scrapbookingista. Tein paljon skräppi-leiskoja ja askartelutarvikokoelmani alkoi kasvaa. Viime vuosina skräppäys on jäänyt vähän taka-alalle ja olen intoillut mixed-mediaa ja maalaillut paljon. Pinterestissä törmäsin sattumalta syksyllä 2016 tuunattuihin kalenterinsivuihin ja se oli sitten menoa!!! Jäin koukkuun välittömästi. Miten fantastinen tapa yhdistää kaikkea minulle rakasta; päiväkirjan kirjoittamista, muistojen skräppäystä, taiteilua ja samalla kaikki tärkeät asiat tulee kirjattua kalenteriin. ❤ samojen kansien sisällä kaikki. ❤
Näihin aikoihin löysin tieni myös Kalenterimaniaan. Ensin blogiin, josta löysin apua mistä alkaa hankkia itselle ihka omaa planneria. Ja sitten myös FB ryhmään, josta löytyikin paljon kanssaharrastajia, ideoita ja vinkkejä aloittelijalle.

Syyskuussa 2016 aloitin innoissani tuunaamaan uutta Carpe Diem A5 Robins egg planneriani. ”Karppa” osoittautui kuitenkin melko nopeasti käytössä liian isoksi minulle. Tässä vaiheessa pääni porisi ideoita ja mulla oli hento aavistus miten haluaisin kalenteriani toteuttaa. Etenkin kuvat bujoista ja enemmän itse tehdyistä kalentereista houkuttelivat ajatuksena minua. Ostinpa siis Leuchtturm pistesivuisen muistikirjan ja vaihdoin sen käyttöön tammikuussa 2017. Homma alkoi heti tuntua omalta. ❤

Täytin Lettua intoa täynnä kuin ilmapallo tammikuulta toukokuulle 2016 ja oma tyyli koristella alkoi muotoutua. Toimiva rengasplannerisysteemi kummitteli kuitenkin vielä ajatuksissa ja Letun täytyttyä päätin kokeilla personal- kokoista rengaskalenteria. Kesän 2017 kalenterinani oli Color crushin shamppanjanvärinen personal planner diy- sisuksilla. Kalenterirauha antoi kuitenkin viedä odottaa itseään ja olin tässävaiheessa tajunnut, että tyylilläni koristella (Joka on R U N S A S!) En tulisi koskaan mahtumaan koko vuodeksi yksiin kansiin ilman että kalenteri repeää liitoksistaan. Travelers notebook oli vielä kokeilematta ja ostettuani ensimmäisen TN:n heinäkuulle 2017 ei paluuta ole ollut. TN kokoelmani on kasvanut ja uskaltaisin sanoa että kalenterirauha on nyt saavutettu. ❤

Tällä hetkellä minulla on noin 15kpl traveler’s notebookeja. Eri merkkisiä sekä diy tn:a. Näitä vaihtelen fiiliksen mukaan ja ne jotka eivät ole kyseisellä kuulla käytössä somistavat työtilaani hyllyllä. TN:ni sisältä löytyy joka kuukausi kyseisen kuun monthly/weekly- vihko jonka piirrän itse. Kuukausivihkoihin olen napannut jotain ideoita bullet journal- systeemistä, mutta soveltanut todella paljon omiin tarkoituksiini sopivaksi ja omaa silmää miellyttäväksi. Trackerit minulta löytyy vaan fiiliksien seurantaan ja veden juomista muistuttamaan. Erillisessä tn:n välissä kulkevassa collection-vihkossa löytyy bujokaltaisiakin juttuja kuten luetut kirjat, wishlistoja ja kuukausihaasteita.

TN:n välistä löytyy myös yhä lisääntyvien pelkkien näköä antavien koristehärpäkkeiden lisäksi koko vuoden kuukausinäkymät sisältävä vihko. Minulla ei ole juurikaan tarvetta tehdä merkintöjä kalenteriin pitkälle eteenpäin, kuluvan kuukauden vihko riittää hyvin mukana kannettavaksi. Silloin tällöin tulee merkintöjä pidemmällekin tulevaan ja silloin tämä future log- tyyppinen vihko on tarpeen. Sieltä ne on helppo kopioida oikeaan vihkoon kun kyseinen homma tulee ajankohtaiseksi.

Koristelutyylini on muotoutunut todella runsaaksi.Koristelen teemoittain esim. viikon tyyli voi tulla kauniista tarra-kitistä, lempi tv- sarjasta tai elokuvasta tai joku kaunis kuviopaperi voi inspiroida väreillään ja fiiliksellään koko viikon koristelun. Skräppityyli on nyt just mun juttunu koristelussa. Sekoittelen ihan kaikkea tarra-kittejä, mixed mediaa, leimailua, paperiaskartelua leikkaa/ liimaa, runsasta, ihan kaikkea 🙂 more is more. Tykkään kuitenkin pitää kalenterini ”perusasiat” lähes samankaltaisina aina, etten hukkuisi koristeluihini. Tarkoitus on kuitenkin että kalenteri auttaa minua myös muistamaan arjen tärkeät asiat. Tänään/today, to-do, koulu/school, sää/weather, currently-seuranta, drink me löytyvät kaikki sivuiltani päöivittäin. joskus ne ovat tarroja, joskus kirjoittelen ne itse ja tällähetkellä yhä useammin erilaisin leimoin leimattuna (siksi englanninkielikin yleistynyt) Mutta sieltä ne aina löytyvät selvyyden saamiseksi ”kaaokseen” aina samoilta paikoilta.

Vihkoistani löytyy myös aina viikottain memory keeping, päiväkirjamainen osio. Tulostan kuvia mobiilitulostimella ja tuon muistojen scräppäämistä mukaan kalenteriin. Homma on tietysti myös lähtenyt vähän rönsyilemään ja minulla on tn:n välissä myös omat vihkot koirilleni ja unelma/inspiraatio/idea leikekirjamainen vihko sekä art journal vihko.

Pidän kalenterituunauksesta niin paljon juuri siksi että vaikka minulla ei ole ehkä aikaa tehdä skräppäilyjä yhtä paljon kuin ennen niin kalenterini kanssa saan toteuttaa itseäni vähän joka päivä. Vanhoille askarteluvarastoilleni on löytynyt käyttöä kun kuviopaperit, stanssit jne toimivat hienosti kalenterissa ja pääsevät hyötykäyttöön.

Kalenterimanialaisille oikein hyvää kevättä ja alkavaa kesää!! Olen viihtynyt yhteisössä ja haaveena on päästä osallistumaan myös joskus miittiin ja tavata teitä kaikkia tuunaamisen merkeissä!! ❤

-Sari

S-koon Nuunan matka pikkubujosta soulbookiksi

”Olipa vallan järkevää aloittaa pikkusiskobujo S-koon Nuunaan, mitä minä oikein ajattelin?”, tuskailin eräänä päivänä huomatessani, että joko L-koon Nuunaan jää tekemättä merkintöjä, tai vaihtoehtoisesti S-koon Nuuna lojuu melkein tyhjänpanttina. Tajusin pian, ettei bujojen tarvitse, eikä edes pidä olla samanlaisia. Miksen yhtä hyvin voisi alkaa viedä S-kokoista Nuunaa soulbookimaisempaan suuntaan? Niinpä rupesin pikkuhiljaa rakentamaan maaliskuusta alkaen näkymiä siten, että pienen tilan sijaan jättäisin päiväkirjamaisesti reilusti tilaa kyseisen päivän herättämille ajatuksille pakollisten meno- ja tekemismerkintöjen lisäksi. Olen ihastellut kauan Leuchtturmin ”Some lines a day” viiden vuoden päiväkirjaa, mutta tili ei anna myöten ostaa sellaista. Miksipä en siis tekisi itse vastaavanlaista toteutusta, mutta viikkotasolla ja aina muutamaksi kuukaudeksi ja viikoksi kerrallaan? S-koko on siitäkin hyvä, että sitä voi pitää mukana missä vain käsilaukun tuntumatta kiviä täynnä olevalta.

Tein myös oman aukeaman sille, mitä olen minäkin päivänä ajatellut, jos mielen päällä on jotain erityistä. Mikä ero sitten tässä ja päiväkohtaisissa ajatuksissa on? Ajattelen itse niin, että tälle aukeamalle voin heittää mieltä erityisesti painavat asiat, ja viikon kohdalle taasen ihan arkisiakin juttuja: mitä olen tehnyt, onko koiramme keksinyt jotain hölmöyksiä, millainen olo on, miten töissä on sujunut… ja niin edelleen. Kirjoittaminen on aina ollut minulle hyvä tapa jäsentää ajatuksiani. Olen oppinut lukemaan jo ennen kouluun menoa, ja heti aakkoset opittuani aloin kirjoittaa. Sen jälkeen se onkin ollut pysyvä osa elämääni, joten soulbookmainen pikkusiskobujo ei olekaan huonompi idea.

Olen aina ollut myös melkoinen taivaanrannanmaalari ja unelmoija. Onneksi avopuolisoni on meistä se realistisempi ja jalat maassa olevampi tapaus – muuten olisin varmasti alkanut jo toteuttaa asioita, jotka eivät sitten onnistukaan. Mikään ei silti estä unelmoimasta, ja sen vuoksi teinkin unelmakarttasivun itselleni. Siinä pohdin omia vahvuuksiani ja unelmiani. Osan niistä ei tarvitsekaan koskaan toteutua, unelmointihan ei maksa mitään. Luulen joutuvani tekemään vielä uudemman unelmasivun, sillä pienen koon muistikirjaan ei mahdu aivan niin paljon asioita, kuin haluaisin. Tähän kuitenkin palaan aina, kun tuntuu siltä että arki potkii päähän ja tuntuu, ettei minusta kuitenkaan koskaan tule mitään.

Olen myös rakastunut journaling cardeihin ja die cutseihin erilaisten tarrojen lisäksi. Journaling Cardit tulivat heti käyttöön tehtyäni sivun, johon palata aina kun masentaa, eikä tunnu siltä että osaisin yhtään mitään. Joskus tuntuu hyvältä märehtiä omassa itsesäälissä, mutta pidemmän päälle se ei ole hedelmällistä. Mitä siis tehdä, kun ahdistaa? Ruksin kohtia, jotka toteutan heti mielen madellessa pohjamudissa. Olenkin jo aikaisemmin kirjoitellut siitä, kuinka bujoilu- ja plannerointiharrastus on antanut paljon enemmän kuin ottanut (paitsi rahaa, jolla tehdä hankintoja). Kalenterimanian sivuilla on lämminhenkinen ja tsemppaava ilmapiiri, mutta käsin kirjoittamalla kaoottisimmatkin ajatukset muotoutuvat selkeämmiksi. Lisäksi positiivisten asioiden kirjaaminen ylös auttaa ajattelemaan asioita muutenkin positiivisemmin.

Suosittelen soulbookmaista bujoa tai planneria jokaiselle, joka haluaa purkaa ajatuksiaan auki kirjoittamalla ja opetella sen avulla sekä tuntemaan itseään ja sisäistä maailmaansa paremmin, että oppimaan positiivisempaa ajattelua. Näin kevään korvilla se onkin hyödyksi, sillä ainakin Ylä-Savossa ainakin paukkuvat tämän tekstin kirjoitushetkellä pakkaset, pimeää on vielä suuren osan vuorokaudesta, ja arkinen puurtaminen muun muassa töiden parissa väsyttää. Tämän tekstin myötä toivotan jokaiselle mukavaa, sekä sisäisesti että ulkoisesti valoisaa kevättä.

<3:lla Anna