Searching for "penaali"

Minun toimiva työpisteeni

Puolitoista vuotta kalenterimaniaa takana, ja voi kuinka monta eri työpistettä siihen onkaan kuulunut! Olen nyhrännyt niin sohvan nurkassa, sohvapöydällä, reilusti lattialla, sekä keittiön pöydän ääressä. Mutta nyt, nyt on koittanut se ihana hetki, että minun ikioma askartelunurkkaukseni on valmis!

Se mikä tässä työnurkkauksessa on itselleni eniten erikoista, on sen siisteys. Ja uskokaa tai älkää, se pysyy siistinä! Olen siis onnistunut tavoitteessani rakentaa juuri itselleni sopiva kokonaisuus, jes.

Työpisteen ns. runko on itse pöytä. Paitsi että kyseessä ei ole oikeasti pöytä, vaan hieman erilainen ratkaisu. Kun työpöytäkuume aikanaan yltyi sietämättömäksi, oli isoimpana haasteena löytää sopivan kokoinen pöytälevy. Valmiit työpöydät olivat pääsääntöisesti aivan liian syviä kohtaan johon pöytää kaavailin, eikä irrallisista pöytälevyistä meinannut löytyä sen parempaa. Ikeaan päädyttiin lähtemään silti, josko se ajatus vaikka kirkastuisi matkalla. Noh, ei se matkalla vielä kirkastunut, mutta löytöpisteellä koin ahaa-elämyksen! Sieltä nimittäin löytyi muutamalla eurolla ratkaisu – ovi! Ovi oli juuri sopivan kokoinen pöydäksi, ja siinä olevat pienet koristesyvennykset eivät häirinneet. Jälkikäteen olen pari kertaa haaveillut sileäpintaista työtasoa, mutta pääsääntöisesti tulen kyllä kolojen kanssa sujuvasti toimeen. Toisessa päässä pöytää on jalat, ja toisessa jalkojen kanssa saman korkuinen pieni kaappi! Tähän ratkaisuun olen enemmän kuin tyytyväinen edelleen.

Kaapista löytyy ylähyllyltä washilaatikko, joka on helppo nostaa käyttöön nousematta tuolilta. Lisäksi kaappi kätkee sisäänsä niitä tarvikkeita, joita käyttää vain harvakseltaan.

Vasemmalla puolella pöytää on pieni 3 kerroksinen korikärry. Alimassa korissa on muutamia kansioita, joissa on sisällä esimerkiksi printattuja juttuja ja atc-kortteja. Keskikorista löytyy pari tyhjää pussukkaa, joihin voi pakata pikkusälää vaikka miittiin lähtiessä. Lisäksi osa tarroista majailee tässä korissa! Sn@p-kansiossa, ja Mambin penaalissa on siis sisällään tarroja. Varsinkin jälkimmäisessä on usein käytettyjä arkkeja, ja penaalia on super helppo liikutella. Päällimmäisestä kerroksesta löytyy parin viivaimen lisäksi ”perustarvikekori”. Tämä on siis se kori, jossa on erilaisia työvälineitä, jotka eivät kuulu vaikkapa penaaliin. Tässä esimerkiksi kaksipuoliteippirulla ja isompi säiliöteroitin pysyvät helposti käden ulottuvilla.

 

Oikeasta nurkasta työpöydältä löytyy säilytysjuttuja. Etualalla näkyvä lokerikko on pahvinen, Ikeasta bongattu. Siinä säilyvät mm. Mambin isot tarravihkot, klemmareiden ja clipsujen säilytys-penaali, muistilappuja, happy mailissa saatuja tarroja joita ei ole vielä laitettu paikoilleen, pari isoa 12” x 12” tarra-arkkia jotka eivät muualle mahtuisi… Ihan taka-nurkassa on 2 pahvista lehtitelinettä. Näissä majailee Flowbook, A4-kirjekuoria, ja leikkelyä odottelevia lehtiä. Pikkukorissa on valokuva-albumi, joka nielee sisäänsä numero-, ja kirjaintarrat 🙂

Sitten seinälle! Seinältä löytyy magneettitaulu, jossa tällä hetkellä näyttää olevan piirrustus, miehen veljenpoikien kuva, ja muutamia kortteja esillä, mm. omaan huumorintajuuni ja pokémon-faniuteeni uppoava Gemma Correlin Less popular Pokémons-kortti jonka ostin kun pääsin käymään Vihkokaupassa.

Ja sitten hylly – ihan itse suunnittelusta asti tekemäni hylly jota rakastan! Ylähyllyltä löytyy kori, jossa on silppua jolle ei ole omaa paikkaa, mutta jota voi vielä käyttää. Samalla hyllyllä majailevat myös kynät; Tigerin sivellintussit, sekalaiset tussit pilkullisessa lootassa, Stabilon 68 tussit, Pigma Micronit.. Keskihyllyllä on sammakkoteippitelineen alla kirjeet, jotka odottavat vastausta, ja Iittalan Taika-peltirasia kätkee sisäänsä postikortit, sekä kirjekuoret. Alahyllyn vasen puoli on omistettu kalentereille ♥ Oikealta puolelta löytyy 2 rasiaa: mustassa boksissa on pl- ja journalingkortit, ja webstersin laatikossa taas säilytän die cutsini! Niiden päällä on jumaloimani yksisarvispenaali, jossa on useiten käyttämäni kynät, yhdet pikkusakset, pyyhekumi, pieni viivotin..mitä nyt voi tarvita penaalista jonka pitää mukana reissussa ja kotonakin lähellään!

Mitäs tuumaatte minun askertelunurkkauksestani, voisiko vastaavanlainen toimia sinullakin?

 

♥, Inka

 

Mielenterveysviikon terveisiä á la AJ

Kalenterimania on todella suuressa roolissa siinä, että jaksamiseni riittää ja tunnen iloa siitä, että luon jotain. En olisi ikinä uskonut, että vaikutus voi olla näin suuri! Kotiaitinä ollessani työaika kun ei lopu ikinä ja on vaikea raivata tilaa niille omille jutuille kaiken niin sanotun pakollisen lomaan. Ilman Kalenterimaniaa minulla tuskin olisi harrastuksia – eli aivan sama tilanne kuin ennenkin. Ahdistus iskee kun sopii menoja tai pitää hoitaa asioita – se saa minut pysymään kotona. Masennus iskee kun olen ”vain” kotona enkä tee ”mitään”. Olo on näinä aikoina huono ja kuva itsestä huononee huononemistaan. Se on tavallaan oravanpyörä mistä ei pääse pois. Onnea on tämä harrastus, joka on läsnä joka paikassa. Tämä ei katso aikaa eikä paikkaa: silloin kun siltä tuntuu ja mukana on välttämättömimmät, niin saa toteuttaa itseään. Siksipä mukanani kulkee Traveler’s Notebook ja sen takataskussa jos jonkinlaista paperituotetta. Penaalissa on muutamat kynät, liimarolleri ja muuta pientä. Niillä olen pärjännyt silloinkin kun aikaa on vain hetki tai on vain se yksi ajatus, jonka haluaa tallentaa.

Kalenterimania on paitsi kiva harrastus, se myös auttaa minua seuraamaan omaa vointiani. Itse kalententeriosiossa minulla ei ole mitään seurantaa, mutta välissä kulkevassa pistevihkossa on. Piirtämääni trackeriin väritän päivän fiiliksiä sen mukaan miten ne ovat päivän aikana muuttuneet. Sen lisäksi tracker systeeminä on hyvä myös päivittäin muistettaviin asioihin, kuten askelmäärätavoitteeseen, vitamiinien ottoon ja vedenjuontiin. Nämä helpottavat minua seuraamaan miten olen ollut aktiivinen ja vaikutusta mielialaan – ja toisinpäin. Traveler’s Notebookissani on myös päiväkirjaosio, johon saan purettua mielestäni negaa tai muita ajatuksia, jotka siellä tarpeettoman paljon pyörivät. Monesti se auttaakin. Kun sen asian saa kirjoitettua niin siitä tulee konkreettista ja jollain tavalla häipyy mieltä täyttämästä. Näiden lisäksi kalenterissa kulkee mukana listaosio, ruutuvihko ja blanko vihko – hyvin ne kaikki ovat käyttötarkoituksen löytäneet! Traveler’s Notebookini on monipuolinen ja kätkee sisäänsä kätevästi niin monenlaista, että on jopa vaikea olla sitä näpertämättä. Se helpottaa kovasti mieleni tasaamista ja ajatuksieni järjestämistä Joskus vain koristelen itselleni sivun tai aukeaman, jotta pääsen fiilikseen. Erilaiset tsemppilauseet ja kuvat ovat myös tärkeitä minulle. Välilehtinä ne ovat korvaamattomia ja tuovat hyvää mieltä!

Traveler’s Notebookin lisäksi teen aktiivisesti myös Project Me:tä. Aivan sitä varten hankin Nuuna-muistikirjan, joka myöskin näkyy kuvissa. Nuunat ovat olleet suuressa suosiossa ja olikin kiva saada vihdoin aihe, jolle sellaisen hankkisin. Nuunat olivat niinikään valittu ylläpidon yhteispostauksessa Tiian vuoden 2017 parhaimmaksi ostokseksi! Mirpun kanssa mietimme, että Project Me:n tekemisestä  voisi olla apua minäkuvaan ja sen parantamiseen – kaiken muun muassa. Olen miettinyt myös, että listaus niistä huonoista ajatuksista voi oikeasti tuottaa myös ratkaisuja huomaamattani. Samalla tavalla kun terapiassa kuulemma voi itsekin kuulla itsensä puhuvan asioita, jotka tajuaa vasta sanottuaan ne. Niin tämä toimii minulle. Olen vasta aivan alussa, mutta yllätyksekseni huomasin jotain jo nyt eli uskon että Project Me:stä tulee tärkeä osa tätä kalenteriharrastusta. Ja sivuja riittää vaikkei se loppuisi edes lähitulevaisuudessa!

Minut tuntevat ovat saattaneet hämmästellä viimeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Ymmärrän sen. Olen aina ollut päällepäin paljon sitä, mitä en ehkä sisällä 24/7 ole. On helppo olla iloinen ja sosiaalinen ja tukea muita kun niin saa huomion pois niistä omista haavoista, joita nuolee silloin kun kukaan ei näe. Kalenterimanian löydettyäni olen tajunnut, että minullakin on lupa ja tila kertoa mitä todella ajattelen ja miten minulla menee. Olen ollut yllättynyt kuinka läheinen tästä maniaperheestä on minulle tullut. Ryhmähenki on saanut minun kohdallani aikaan sen, että olen  hyväksyvämpi itseäni kohtaan ja olenkin päästänyt ihmisiä lähemmäs itseäni kuin koskaan aiemmin. Tämä vaikutus on ylettänyt myös somen ulkopuolelle ja olemmekin ystävieni kanssa puhuneet enemmän ja ennen kaikkea aidommin asioista kuin ennen. Olen lähempänä läheisiäni, mutta myös lähempänä itseäni, kun olen antanut tilaa kaikelle mitä tunnen, en vain positiiviselle ja kepeälle. Se on tehnyt niin hyvää. Olen tästä äärimmäisen onnellinen ja kiitollinen tälle porukalle. JUST TÄLLE PORUKALLE. Tämä on aito, lämmin ja tiivis porukka – #maniaperhe. Minulla on kunnia kuulua tähän yhteisöön, jossa tarkoitus on auttaa kanssamaanikkoa mäessä, levittää paperirakkautta ja hyvää mieltä yhteisen harrastuksen kautta.

 

Hyvää mieltä ja mielenterveyttä kaikille.

 

-Anna-Johanna