Minähän olen ollut juuri se, joka kirjoitti muistiinpanot ja tapaamiset johonkin kirjekuoren kulmaan ja hukkasi sen sitten heti seuraavassa käänteessä. Ihan tavalliseksi tuli ne puhelut, kun neuvolasta soitettiin ”sä et taida olla tulossa, kun ei vieläkään näy” ja vastaukseksi jouduin toteamaan ”Ai kato joo, tota, voitasko siirtää ens viikolle?”
Kolme lasta neuvoloineen ja muine tapaamisineen, maatila ja sen kautta tulevat lukemattomat kokoukset, palaverit, tapaamiset ja se aika vähä oma elämä mihin ehtii. Isännän kaikki menot. Ei tuo paletti pysynyt kasassa pelkkien post it -lappujen varassa.
Jo vuosi sitten eräs sukuun saatu naisihminen puhui mulle bullet journalista. Asiaa silloin hetken tutkin, mutta sehän jäi sitten kaiken säätämisen keskellä unohduksiin. Johonkin takaraivoon asia kuitenkin jäi kytemään, sillä viime syksyllä juttu pomppas uudestaan mieleen. Kyselin asiasta hieman enemmän ja tultiin siihen tulokseen, että perinteinen, muistikirjamainen bujo ei ole mun juttu. Tästä päädyttiin mietinnän jälkeen Traveler’s notebookiin. Kyllä, siinä se on! Selasin nettikauppoja ja löysin omannäköiseni kannet – tai kolmet, jos totta puhutaan. Kalenteri ja pakolliset muistettavat yhteen kokonaisuuteen ja parit kannet vihkoineen sitten erinäisille muille asioille, kuten lasten jutuille. Yhdessä TN:ssäni on vain harrastusjuttuja. Olin kovin tyytyväinen pari kuukautta.
Sitten tuli rinnalle Nuuna, kaunis ja oikein hehkuvan värinen Nuuna. En vieläkään bujoile, vaan Nuuna on saanut sisuksiinsa kaikki listat, suunnitelmat ja trackerit.
Ei vaan ollut kalenterirauha vieläkään balanssissa näidenkään jälkeen, ja jotain uupui vieäkin. Huomasin selaavani kauppojen sivuja edestakaisin, ja aina päätyväni MAMBI:n tuotteisiin. Ja sieltähän se yksi keskiviikkoilta sitten iski silmille; Happy Planner Super Mom! Siihen lisäksi vielä parit lisäinsertit ja aika iso kasa tarroja. Sain tuon Happy Plannerin kynsiini kaksi päivää sitten ja voin sanoa, että kalenterirauha on nyt saavutettu. Pikalistana toimii pikkuinen violetti Leuchtturm1917. Siihen tulee kaikki viikon tylsät hommat, jotka sitten iloisena vedän yli kun ne on tehty. Hyvin palkitsevaa sellainen, kun oikeasti näkee, että tälläkin viikolla on tullut jotain tehtyä, vaikka itsestä tuntuu, ettei mitään ole saanut aikaan.
Ottakaa kaaosta niskasta kiinni ja jos yksi kalenteri ei riitä, niin hommatkaa monta. Missään ei ole määritelty, paljonko saa olla kalentereita tai vihkoja, kunhan saat elämäsi järjestykseen.
Elämän keskeltä, Sini S