Searching for "leuchtturm"

Bujonoviisin tarina

Miten vannoutuneesta rengasplanneristista tuli bujoilija?

Kun tutustuin kalenteriaskarteluun ja erilaisten kalentereiden maailmaan, tiesin heti, että rengasplanneri on minulle se oikea. Bullet journaleita eli bujoja vierastin ehkä kaikkein eniten, en ollut mielestäni tarpeeksi luova bujoilemaan. Plannerin kokoa ja kansien kuosia lukuunottamatta olenkin pysytellyt kaikki kolmisen vuotta samassa kalenterissa, mikä taitaa olla melko harvinaista Kalenterimaniassa!

Kun pääsin opiskelemaan ja mietin kalenteriratkaisua opintojen ajalle oli minulle kuitenkin itsestään selvää, että opiskelua varten tarvitsen bujon. Vaikka markkinoilla on nykyisin valtava määrä erilaisia pistesivuisia muistikirjoja (ja bujoksi kelpaa mikä tahansa vihko), oli mielessäni heti klassinen Leuchtturm1917. Selasin kyllä kotimaisten verkkokauppojen valikoimista myös mm. Nuunia ja upeaa Auraa, mutta koska minun bujoni on ensisijaisesti työkalu jota ei saa arastella käyttää, päädyin yksinkertaiseen, yksiväriseen, kovakantiseen A5-kokoiseen lettuun. Väriksi valitsin iloisen sitruunankeltaisen.

Yhtäkkiä ilmaantuneeseen tarpeeseeni hankkia opiskelubujo vaikuttivat mm. tämä postaus sekä tämä video , jotka vakuuttivat minut siitä, että jokaisella opintonsa vakavasti ottavalla opiskelijalla pitää olla bujo. Ja no, koska bujossa yksinkertaisesti on kaikki mitä tarvitset – ei enempää eikä vähempää, koska sisällön jokainen päättää itse omien tarpeidensa mukaan. Minun bujoni siis keskittyy pelkästään opiskeluun liittyviin asioihin.

Olen omassa päässäni mieltänyt valmiskalenterit enemmän koristelua varten ja alusta asti itse tehtävät bujot palvelemaan tiettyä tarkoitusta. Jotenkin liitän tämän käytettävissä olevaan aikaan – kun pohjat ovat valmiina, voi koristeluun panostaa, ja jos kaiken tekee itse, ei varsinaiselle tuunaamiselle jäisi juurikaan aikaa. Näin ei tietenkään kaikkien kohdalla ole. Kalenterimanian facebook-ryhmässä näkee toinen toistaan upeammin kuvitettuja ja eri tyylein koristeltuja bujoja, mutta itse en ole mikään taiteilija ja bujossa minua viehättää pelkistetympi tyyli. Kompastuskiveni kalenterituunauksessa on ollut koristeluiden liika pähkäileminen, ja yllätyksekseni koin bujoilun todella vapauttavana. Koska tavoitteena oli selkeä ja yksinkertainen tyyli, innosti se minua ihan uudella tavalla tekemään eikä vain suunnittelemaan.
Etenkin otsikoissa käytän kylläkin tarroja myös bujossa, koska se on helppoa ja nopeaa ja jälki varmasti siistiä. Värikoodauksen ansiosta esimerkiksi syyslukukauden future log eli tulevaisuusnäkymä on mielestäni yksinkertaisuudestaan huolimatta todella pirteä ja saa minut hyvälle tuulelle, vaikka kaikki väriläiskät kertovatkin tulevista tehtävistä ja deadlineista.

Moni kokee keyn eli bujossa käytettävien symbolien merkitykset kertovan sivun tarpeettomaksi, mutta itse halusin tämän ehdottomasti ottaa käyttöön. Lukioajoista on itselläni vierähtänyt jo kymmenkunta vuotta, joten joudun opettelemaan uudelleen myös opiskelemaan. Itse koen key-symbolien käytön värikoodauksen ohella todella hyväksi keinoksi jäsennellä tehtäviä ja aikatauluja ja näin tehostaa opiskelua.

Mielenkiinnolla seuraan, riittävätkö keltaisen lettuni sivut koko opiskeluajalle, vai saanko jo ensimmäisen vuoden jälkeen hankkia uuden. Koko opintojen ajalle hyödylliset asiat laitoinkin bujon loppuun, sillä Leuchtturmin muistikirjoissa viimeiset sivut ovat perforoituja eli sisäreunasta rivimäisesti rei’itettyjä, jolloin sivut on helppo repäistä irti ja liittää seuraavaan bujoon. Bujoni on myös kaiken sähköistyessä ja digitalisoituessa varmuuskopioni – vaikka tietojärjestelmät olisivatkin alhaalla, bujoni ei, ja pysyn aina kartalla tehtävistä, luennoista ja tenteistä. Keltainen lettuni onkin tärkein opiskeluvälineeni ja uskon bujon kulkevan mukanani koko opintojen ajan.

Tunnelmallista syksyä toivottaen, Tiina T.

Writer’s Notebook eli kirjoittajan muistikirja

Mikä siis on Writer’s Notebook eli niin sanottu kirjoittajan muistikirja? Itse ajattelen sen olevan idea- ja vinkkipankki kirjoittamisen tueksi. Toisin sanoen se on se pikku kirjanen, joka ainakin yrittää pitää inspiraatiosi hallinnassa – jollain tasolla. Kirjoitatpa sitten blogia, runoja, romaania, novelleja, päiväkirjaa – ihan mitä vain, voi Writer’s Notebookista (käytetään myös termiä Writer’s Journal) olla sinulle hyötyä. Alkuun pääset ottamalla esille vihkon ja kynän. Niin minäkin aloitin, kunnes sitten homma lähti käsistä kuin telkkä pöntöstä. Ei se A5-kokoinen ruutuvihko ollutkaan enää yhtään inspiroiva eikä kiva eikä kestänyt kasassa.

Nykyään minun Writer’s Notebookina toimii A6-kokoinen musta Leuchtturm1917. Pieni ja kompakti kirjanen, joka kulkee menossa mukana Priman Traveler’s Journalin hellässä huomassa. Tämä yhdistelmä kulkee mukanani kaikkialle. Kyllä, bullet journal voi joskus jäädä kotiin, mutta tämä ei.

Writer’s Notebookin lisäksi kansien välistä löytyy pieni vihko osoitteille ja syntymäpäiville, suttuvihko, johon kirjoitan ”äkkiä muistiin” -asiat sekä mixed media -vihko matkamuistoille. Löytyy elokuvalippuja, pääsylippuja konsertteihin ynnä muita pieniä kivoja lippusia ja lappusia. Takakannessa olevassa vetoketjullisessa taskussa säilytän lyijytäytekynää ja washisampleja. Alla olevassa kuvassa näkyvät tarrat sujautan Leuchtturmin omaan taskuun.

Mitä tuonne Writer’s Notebookiin sitten oikein voi laittaa? Vaikka jotain seuraavista:

  • listoja erilaisista asioista (unelmat, haaveet, oivallukset, asiat jotka tekevät sinut onnelliseksi/iloiseksi/surulliseksi, lempi kirjasi/kappaleesi…)
  • nimiä, joista pidät ja kuvaus, millainen henkilö nimestä tulee mieleen (kirjailijat > henkilöiden ideointi)
  • ajatelmia
  • sanontoja
  • laulujen sanoja
  • runoja
  • kirjoitushaasteita
  • muistoja
  • lyhyitä tarinoita
  • sivustakuultuja keskusteluita
  • kehuja
  • lehtileikkeitä
  • valokuvia

Minulla on tapana kirjoittaa ylös kuulemiani hauskoja lausahduksia ja näkemiäni asioita/tilanteita. Näistä saa ammennettua hyvin pohjaa omiin teksteihin. Ja yleensä ne kuningasideat tulevat mieleen työmatkalla tai kaupan kassajonossa. Tällöin on hyvä olla menossa mukana musitikirja, johon kirjoittaa idean äkkiä muistiin. Ideaan on hyvä palata sopivampana ajankohtana, kun se on kirjoitettu ylös eikä se näin ollen pääse unohtumaan. Kirjoitusjumin vaivatessa otan apuun jonkun listattavista ideoista ja alan vain kirjoittaa. Jumi katoaa kuin itsestään vain ja ainoastaan sillä, että kirjoittaa jotain muuta kuin sitä työn alla olevaa tekstiä. Okei, joskus on nukuttava yön yli, mutta yleensä tämä mielen harhauttaminen toimii.

Itse käytän Writer’s Notebookia pääsääntöisesti blogitekstien ideapankkina ja runojen kirjoittamisen tukena. Lyhyitä tarinoita kirjoitan omaksi ilokseni kirjoitushaasteiden innoittamana. Tosin nyt olen kirjoitellut tekstejä enemmän niin, että niitä voi yhdistellä keskenään ja siitähän syntyisi novellinpoikanen… Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Onko sulla oma Writer’s Notebook tai haaveiletko sellaisen aloittamisesta?

Terkuin,
Pirre