Kun viime vuoden lopulla sain vihdoin käsiini Heidi Swappin isomman memory plannerin olin täysin rakastunut. Swappin tuotteet ovat kauniita, herkkiä. En kuitenkaan ollut mitenkään päin sinut memory plannerin viikkoaukeaman kanssa joten kalenteri jäi lopulta käyttämättä. Monta kuukautta pohdin mihin käyttöön sen ottaisin, sillä en todellakaan halunnut luopua siitä. Kaunis kuin mikäkin. Ajattelin positiivisuuspäivyriä, mutta lopulta totesin että alan keräämään lapselleni ns muistokalenteria. Nyt kalenteri on ollut käytössä hieman yli neljä kuukautta ja se toimii yllättävän hyvin.
Kirjaan joka päivä muutamalla lauseella ylös päivän tapahtumia. Kyseessä voi olla ihan pelkästään ”käytiin kaupassa, ostettiin sitä ja tätä ja tuota”. Kyseessä on siis ihan arkisia lauseita, pieniä paloja meidän arjestamme. Kirjaan sairastelut, uusia opittuja sanoja ja muita kehitysaskeleita. Mutta myös esimerkiksi vierailut, tapaamiset ja lemppariruuat. Kirjoitan ylös jos olemme leiponeet yhdessä, mutta myös ne kaikkein raskaimmat päivät jolloin mikään ei ole hyvin. Ei mikään. Uhmailut, itkupotkuraivarit ja muut yhteentörmäykset.
Koristelussa käytän tarroja, washeja, project life-kortteja ja oikeastaan kaikkea samaa sälää kuin omassakin kalenterissani. Paitsi että mukana on jonkin verran myös kuvia. Välillä annan tyttäreni valita koristelut tai esimerkiksi tarrat. Jos antaisin hänen päättää värit olisi kaikki pinkkiä. Kaiken kaikkiaan uskon että tästä tulee kiva muisto jota selailla myöhemmin. Tyttäreni on kuitenkin vasta kaksivuotias joten pahemmin hänelle ei omia muistoja tästä ajasta jää. Uskon kuitenkin että aikuisiällä on hauska lueskella miten päivämme ovat sujuneet. Muutenkin haluan enemmän keskittyä arkeen, pieniin asioihin ja ilonaiheisiin, enkä aina kulkea pää pilvissä. Tämä on hyvä mahdollisuus pysähtyä aina iltaisin miettimään päivän kulkua ja tapahtuneita asioita.
Lapsen memory plannerin kanssa on sama juttu, kuin oman kalenterin kohdalla: siihen voi kuluttaa ihan niin paljon aikaa ja energiaa sekä rahaa, kuin haluaa. Itse en kuitenkaan koristele joka ilta, kirjaan ainoastaan asioita ylös. Koristelen sitten kun minulla on aikaa ja energiaa keskittyä siihen mitä teen. Pyrin olemaan ottamatta tästä paineita, sillä liian usein asetan itselleni hirveitä vaatimuksia joka syö ilon tekemisestä. En halua että se näkyy jäljessä.
