Joulu tulla saa

Meidän pieni perhe valmistautuu viettämään taaperon kanssa joulua, ja pitää kyllä myöntää, että nyt se joulukärpänen on jo purrut minuakin. Yleensä joulu ei ole kalenterissakaan sen kummemmin näkynyt, mutta kas kummaa – ensin päiväkotityön ja sitten vielä oman jälkikasvun myötä joulusta onkin tullut aivan uudella tavalla erityinen. Myös harkitut, ehkä juuri tietyn väriset joulutarrat ovat jääneet unholaan ja saaneet väistyä kaiken kirjavien jouluräjäyttelyiden tieltä.

Tänä vuonna olen lätkinyt jo hyvissä ajoin marraskuussa niitä jouluisia tarroja aukeamille. Heti joulukuun alettua on sivuja koristaneet pukit ja paketit, koska miksi ei? Kuten päässäni alati soivassa joululaulussakin sanotaan, It’s the most wonderful time of the year. No, melkein. Terveyshuolia on ollut valitettavasti vauvasta vaariin, mutta tunnelma läpi joulukuun on ollut pääosin valoisa, vähän levoton, odottavainen ja pulppuava. Joulussa on jonkinlaista taikaa, sittenkin. Tai onkohan minusta tulossa vanha?

Minulle on näköjään myös ominaista postaukset, joissa toivotan seuraavan vuodenajan tai -vaiheen tervetulleeksi. Siispä tämä postaus saakin toivottaa tervetulleeksi meille kaikille joulun. Olkoon teidän kaikkien joulut juuri teidän itsenne näköiset!

Haleja! – Suvi