Bullet Journal on ollut Suomeen rantautunut, nykyään jo hyvin tunnettu menetelmä oman ajan- ja elämänhallinnan lisäämiseksi. Sen kehitti Ryder Carroll, joka kärsi kauan oppimisvaikeuksista. Ideana on tehdä lyhyitä, luotimaisia muistiinpanoja tehtävistä ja tapahtumista, joiden avulla voi jäsentää elämänsä asioiden prioriteetteja. Sittemmin bujoilu on mielletty erityisesti naisten harrastukseksi ja Kalenterimaniankin ryhmässä näkee mitä upeimpia tuotoksia. Minäkin olen hakenut oman bujon suhteen suuntaa syys-lokakuusta lähtien ja vihdoin Se Oma Tyyli on löytynyt. Joitakin ideoitani olen jakanut myös Kalenterimaniassa.
Hurahdin bujoiluun oikeastaan niin kovaa, että tällä hetkellä minulla on käytössä sekä pää- että pikkusiskobujo. Tässä tekstissä keskityn oman pääbujon esittelyyn, joka on siis Nuuna-muistikirjan kuosi Masterplan.
Aluksi, bujoon hurahdettuani, matkin innolla kaikkien muiden trackereita ja ideoita niihin. Lopulta yritysten ja erehdysten kautta ymmärsin, mitä haluan omalta bujoltani. Bujoiluun liittyy hyvin vahvasti myös tila, jossa suunnittelen bujoa eteenpäin. Mukana tekstissä onkin otos työpöydästäni, joka muuntuu arkisin työpöydäksi, ja viikonloppuisin bujoilen, planneroin ja kirjoitan sekä luen vaihtelevalla menestyksellä pääsykokeisiin. Pöydälläni on pari korillista täynnä tarroja, läppäri, bujot ja muut jutut.
Oma tyyli sisältää nykyään kuukausilokin, yksinkertaiset viikkosivut ja seurannat sun muut, jotka koen itselleni merkityksellisimmiksi.
Äitini sairastui vuonna 2013 levinneeseen rintasyöpään, johon sittemmin myös kuoli, joten sen vuoksi itselleni tärkeä seuranta on menkka- ja tissientutkimisseuranta. Olen liittänyt rintojentutkimussivulle myös tutkimusohjeet sekä merkit, jolloin on ehdottomasti hakeuduttava lääkäriin.
Tämän lisäksi tein lukujärjestyksen maaliskuulle, joka antaa osviittaa siitä, kuinka työpäivien lomassa on järkevintä limittää pääsykoeluvut. Sunnuntait pidän vapaapäivinä. Liukumaa saa ja pitääkin olla, mutta ideana olisi saada opiskeltua ainakin yhteensä 16 tuntia viikossa.
Maaliskuulle tein myös omaa hyvinvointia edistävän ”Pitäisi tehdä useammin” -aukeaman. Siihen sisältyvät niin kirjoittaminen, oma aika kuin ulkoilukin. Olen huomannut, etten voi hyvin mikäli en tee niitä asioita joista nautin – niitä, jotka toisaalta pitävät vireystilaa yllä. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, mukana menossa on KAKKALISTA. Minulle on tehty neljä isoa vatsaleikkausta, joiden seurauksena vatsaontelooni on muodostunut kiinnikkeitä, eli ns. vatsansisäistä arpikudosta. Käytännössä minulla ei ole vapaata vatsaonteloa laisinkaan, ja koska olen ollut sairaalassa kahden ison suolitukoksen vuoksi, kipujen ja vatsan toiminnan seuranta ovat elintärkeitä lääkäriin hakeutumisen ja oikea-aikaisen avun saamisen kannalta. Koska huumorini on mustaa, tein myös kakkalistan omalla tyylilläni. Bujoilu on auttanut paljon arjen hallinnassa ja selkeyttänyt myös fyysisten oireiden seurantaa. Lisäksi olen tehnyt oman osion mielialalle, mutta koska en ole muistanut koskaan täyttää mood trackeria eli mielialaseurantaa, olen päätynyt kirjaamaan viikkoaukeamalle kunkin päivän kohdalle mielialan mikäli siinä ilmenee jotain erityistä.
Kalenterimaniassa parasta on, kun voi itse saada ja antaa inspiraatiota ja ideoita muille. Oma tyylini on yksinkertainen, mutta minulle toimivin. Seurannoissa olen huomannut tärkeimmäksi niiden täyttämisen muistamisen, joten siksi olen tehnyt näistä vain itselleni tärkeimmät omiksi osioikseen, ja päivittäistoiminnot sisällytän viikkonäkymille. On inspiroivaa huomata, kuinka bujot ja seurannat ovat persoonallisia, aivan kuten kuuluukin! Seuraavassa jäsenpostauksessani keskityn pikkusiskobujon, eli S-koon Nuunan, kehitykseen luotimerkintäisestä päiväkirjamaisempaan muotoon.
Anna
