Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Ajaston kanssa.
On taas se aika vuodesta, kun ylläpidon postiluukkuihin kolahtaa mielestäni aika mieluisaa postia, nimittäin uudet lukuvuosikalenterit! Allekirjoittaneen harmaaseen laatikkoon kolahtikin tänä vuonna jotain tuhottoman värikästä, nimittäin Piste 2024-2025.
Piste on iloinen väriläiskä, kooltaan A5. Vihreä parikierresidos pitää tukevat pahvikannet ja omaan makuuni hieman ohuehkot sivut napakasti kasassa. Paperi tässä kalenterissa on noin 80 -grammaista, ei ainakaan sen vahvempaa. Kynät näkyvät poikkeuksetta läpi, mutta itselleni se ei ole este käyttää tätä kalenteria.
Kalenterissa on joka kuukauden alussa iso muistiinpanotila ja kahteen lohkoon jaettu kuukausinäkymä. Viikkoaukeamalla on loota jokaiselle viikonpäivälle. Suosikkiyksityiskohtani tässä kalenterissa on se, että päiväloota on jaettu kahtia ja oikealla puolella löytyy kellonajat aamuseitsemästä iltakuuteen. Tulen varmasti käyttämään aikataulupohjaa työaikojen merkitsemiseen oikein mielelläni.
Kalenterin nimikko-ominaisuus eli pisteet kulkevat koko vuoden sunnuntain pohjalla sekä muistiinpanosivuilla. Aika suloista! Kalenterin sivut on myös numeroitu. Varsinaista kirjanmerkkiä ei ole, eikä kynälenkkiä, mutta tuttuun tapaan aion liimata kynälenkin kalenteriini kun käyttöönoton aika tulee.
Kuten jo aiemmin mainitsin, sivut ovat melko ohutta, luultavasti 80gsm-paperia, mutta kynät liikkuvat siinä oikein miellyttävästi. Kalenterista löytyy lisäksi kaikki Ajastolle ominaiset sivut, kuten listat liputus- ja nimipäivistä!
Mukavana ja söpönä lisänä tässä kalenterissa on mukana tarroja ja takakannessa on pieni tasku.
Jos haluat nähdä kalenterin vielä videomuodossa ennen kuin se pääsee käyttöön, kurkkaa tästä avauslive. Kuvittelin, että tämä kalenteri on liian värikäs, mutta makusteltuani vähän aikaa aloin ajatella, että värit piristävät kivasti arkea. Niinpä odotan mielenkiinnolla ja innolla heinäkuuta, jotta yhteiselomme voi alkaa!
Torstaisin jo hetken aikaa pyörinyt sanahaaste osuu tällä viikolla mun kohdalleni. Jos aiemmat postaukset ei ole tuttuja, niihin voi perehtyä täällä. Haastesarjan ideana on siis inspiroitua muutamasta sanasta ja toteuttaa joku luova työ niiden perusteella. Jokainen Kalenterimafialainen toteuttaa haasteen. Se voi olla kalenterin aukeama, sivu art journaliin tai vaikka kasa ATC-kortteja jokaisen sanan pohjalta. Luovuus onkin jyllännyt ylläpidon keskuudessa kun ollaan näitä toteutettu. Sanoina ovat aalto, piilossa, yrtit ja hymy. Ne oli kyselty ryhmässä jäseniltä ennen haasteen aloittamista.
Itse kipuilin sanojen kanssa aika paljon. Tykkään yhteensopivista palasista ja palvon harmoniaa, soinnukkaita värejä, teemoja ja elementtejä. Aallot ja yrtit eivät oikein tahtoneet inspiroida mihinkään tietynlaiseen, joten päätin tehdä sanoista kokonaisuuden, mutta erillään. Koska kyse on haasteesta, ajattelin taas mennä mukavuusalueeni ulkopuolelle ja käyttää vesivärejä. Ennenkuin lähdetään liikkeelle on muistutettava, että en säännöllisesti piirrä, maalaa tai tee muutakaan ”tosi luovaa”, kalenterin koristelua lukuunottamatta. Joten hommaan ryhdytään taas melko kylmiltään!
Kantava teema tulisi tietysti olemaan luonto. Päätin tehdä jokaiselle sanalle oman pienen neliönsä, jonka voisin lopuksi leikata erilleen. Käytin vesivärikartonkia ja rajasin siihen neliöt. Neliöihin hahmottelin jokaiselle sanalle oman kuvansa. Ajatuksena olisi, että kaksi kuvista olisi ”koko ruudun täyttäviä” ja toiset kaksi olisivat irrallisia, yksittäisiä elementtejä.
Aurinko hymyilee meille juuri näin kesän kynnyksellä erittäin kauniisti, assosioin aina auringon hymyyn, joten se oli selkeä valinta. Aalto oli helppo piirtää osaksi merimaisemaa. Yrteistä oli vaikea valita sopiva, en ole ihan varma lasketaanko laventeli yrtiksi, mutta pidän sitä erittäin kauniina kasvina joten laitoin sellaisen ruukkuun teostani varten. Aivot löivät ”piilossa”-sanan kanssa täysin tyhjää, kunnes tajusin, että avokadon siemen on sen sisällä piilossa. Piirsin siis läpileikkauksen siitä!
Sitten se kuumottavin vaihe, eli itse vesiväreillä värittäminen! Sekoitin hieman värejä ja toivoin parasta. Värit levisivät jonkun verran tietysti yli ääriviivojen, mutta tämän voisi ehkä vielä vähän häivyttää loppua kohden.. Vesivärini ovat suhteellisen vaatimaton setti, mutta näihin satunnaisiin luovuuspuuskiin oikein riittävät.
Olin vähän kauhistunut ehkä lopputuloksesta. Ajattelin tämän olevan tarpeeksi simppeli työ jopa aloittelijalle. Tein avokadon kohdalla sen virheen etten malttamattomana odottanut edellisen värin kuivumista ja sekoitin ruskean ja vihreän. Nyt avokadoni on mätä! Muutenkin sivellinjälkeni jätti aika paljon harjoittelun varaa vielä. Onneksi ei olla vielä valmiita ja tästä voi vaan tulla paremmaksi!
Maalaustulos ei tuntunut ”tarpeeksi hyvältä”, joten kaivoin esiin puuvärit. Nämä toimittavat myös akvarellikynien virkaa, mutta päätin että olin saanut tältä päivältä tarpeekseni vesiväreistä.. Vahvistin kuvien reunoja ja linjoja kynillä sekä väritin hieman varjostusta joihinkin kohtiin. Kuvasta tuli hieman eläväisempi! Vesivärit ja puukynät sekoittuivat kauniisti toisiinsa. Leikkasin myös ruudut irti toisistaan.
Näyttää jo huomattavasti valmiimmalta! Mutta jotain kyllä puuttuu. Tausta ja joitain yksityiskohtia. Pelkäsin tuhoavani työn jos rupean liikaa kikkailemaan, mutta kaivoin silti urheasti erittäin ohuen Micronin esiin ja aloin lisäämään vähän ääriviivoja ja korostamaan auringon hymyä, kaipasin myös merimaisemaan vähän lokkeja.
Se paljastui oikeaksi valinnaksi, ääriviivat herättivät kuvat vihdoin eloon!
Vehreyden ja kesän palaamisen kunniaksi valitsin vielä kauniin vihreän taustapaperin johon ruudut liimasin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen – tämän toteuttaminen ei ollut vaativa tai työläs urakka ja nautin taas itseni haastamisesta, kuvista tuli myös aika pitkälti sellaisia kuin visioinkin. Ei edes jäänyt harmittamaan tuo mädättämäni avokado!
Nähdään ryhmässä, tule vaikka kertomaan, milloinko olet itse ottanut osaa johonkin taidehaasteeseen?
