Searching for "vihko"

Sanahaaste – Laura S.

Muistikirja saatu Vihkokaupasta.

Heippa hei! Tänään onkin minun vuoroni hypätä uusimman haastesarjamme kimppuun, joka starttasi viime viikolla. Kaipasimme pitkästä aikaa konkreettista tuunaushaastetta, joten kyselin ryhmän puolella teiltä jäseniltä sanoja, joista sitten valitsin haasteeseemme seuraavat neljä: yrtti, piilossa, aalto ja hymy. Toteutustapa ja -tyyli luonnollisesti oli vapaa, joten oman työni lähdin toteuttamaan art journaliini kollaasiksi.

Ensimmäisenä lähdin käsittelemään sanaa hymy, joka toi minulle ilmeen lisäksi mieleen valokuvan ottamisen. Happy mailista ikuisuuden mukana roikkunut Polaroid-kuvan reuna löysikin vihdoin käyttökohteensa tämän myötä ja juuri postissa saapunut stanssattu kamera sai heti tulla kaveriksi. Uusimpien PET-teippirullien joukosta valikoitui myös tähän työhön yllä olevan sohvakuvan lisäksi muutama muukin.

Työn pohjalle halusin jotain hieman tummempaa ja rauhallisemman väristä, joten nappasin PET-teippikuvan taustan lisäksi kaksi muutakin paperia samaisesta paperikosta ja lähdin kerrostamaan niitä sivulle. Tämän jälkeen kiinnitin Polaroid-kuvakokonaisuuden sivun yläreunaan.

Ruututeippifanina halusin lisätä värimaailmaan sopivaa oranssia ruutuwashia lisäväripilkuiksi sivulle, samalla tuomaan myös sellaista tunnelmaa, että Polaroid-kuva ja alareunan paperi olisi todellisuudessa kiinnitetty teipillä eikä liimattu paikoilleen. Laitoin tässä välissä myös kiinni PET-teipistä leikatun tyttökuvan (liimasin ensin valkoiselle paperille, josta leikkasin irti) sekä kameran Polaroid-kuvan reunoille.

Sanaa yrtti lähdin ensin metsästämään tarra- ja teippivarastoistani, mutta koska en löytänyt mitään sopivaa ja silmää miellyttävää, päädyin hieman soveltamaan tätä kohtaa ja valitsin toisesta PET-teipistä nämä todella kauniit neidonhiuspuun syksyiset lehdet. (Ja voihan tämänkin laskea käytännössä yrtiksi, sillä neidonhiuspuusta valmistetaan luontaistuotteeksi uutetta.)

Seuraavana lähdin valloittamaan sanaa piilossa. Tämä tuntui aluksi olevan haasteen vaikein sana ja pohdin alkuun, että olisin tehnyt työhön jonkinlaisen kurkkausluukun. Päädyin kuitenkin muutaman ideoinnin päätteeksi valita tällaisen läpikuultavan, lähes kangasmaisen paperin, jota värjäsin musteella sivun värimaailmaan sopivammaksi.

Ujutin paperin yläreunan Polaroid-kuvan sekä washiteipin alle ja liimasin sen muuten toiselta sivulta kiinni. Näin näyttää ihan siltä, että tyttö kurkkaisi verhon takaa. Laitoin samantyylisen värjätyn palan paperia myös sivun yläreunan puolelle, tasapainottamaan työtä.

Viimeisenä haastesanana oli aalto. Olin aluksi sitä mieltä, että aion kuitata haastekohdan paperikon kuviointeihin vedoten, mutta päätin vielä kaivaa sapluunani esille ja etsiä sieltä sellaista, joka toisi mieleeni aallot. En halunnut tehdä kaikesta ihan sanatarkkaa, joten suurin osa on myös sana-assosioinnin tulosta. Tuputtelin myös sapluunan käytöstä ylijääneet musteet sivun reunoille, jonka jälkeen lisäsin vielä muutamat tekstitarrat työtä koristamaan. Myös kameran väritin lopulta, kun valkoinen tuntui niin irralliselta sivun yläreunassa.

Tällainen työ syntyi kokonaisuudessaan! Miten itse olisit lähtenyt toteuttamaan haastetta? Tee ihmeessä oma versiosi ja jaa se meille ryhmän puolella. Oikein ihanaa loppuviikkoa ja inspiroivia hetkiä tulevaan viikonloppuun!

– Laura S.

Perjantaipäiväkirja – Suvi

Moikka taas päiväkirja. Tai no. Siitä onkin ilmeisesti yli vuosi, kun olen viimeksi tätä päiväkirjaa kirjoittanut. Osuvaa sinänsä, kun fyysinenkin päiväkirja olisi saattanut jäädä samalla lailla hunningolle. Kerroin ensimmäisessä perjantaipäiväkirjassani matkastani AD/HD:n kanssa. Tällä kerralla voisin kertoa, mitä mulle kuuluu just nyt ja miten mulla sujuu.

Olen nyt palannut äitiyslomalta osa-aikaisesti työelämään. Nyt ainakin kesän loppuun asti nautin vielä neljä päivää viikossa lasten ja aviomiehen kanssa kotona olemisesta, ja toisaalta myös nautin kolme päivää viikossa töissä käymisestä. Työelämä tuntuu nyt todella hyvältä, raskaalta, mutta hyvältä. Tiedostan erittäin hyvin, että viisipäiväinen työviikko olisi minulle vielä tässä vaiheessa liian raskas. Huomaan, että työpäivien jälkeen energiat ovat matalalla ja siksi yritän pitää ”vapaa-ajan odotukset” sitäkin matalammalla. Käytän sitten yleensä ensimmäisen vapaapäivän tiskeihin, pyykkeihin ja yleisen siisteyden etsimiseen. Vastaavasti myös ”viimeinen vapaapäivä” kuluu osittain tulevan kolmen päivän valmisteluun; etsin valmiiksi kaikille puhtaat sukkaparit, vaatekerrat ja niin edelleen. Vapaa-ajalla meidän pieni perhe yleensä viettää aikaa kotona, lasten isovanhempien luona tai (no liian vähän) ystäviä nähden. Kevät on hiljalleen alkanut ilmoittaa tulostaan ja kuraleikit on kovinta huutoa tällä hetkellä. Meillä lähestyy kovaa kyytiä nyt myös kuopuksen 1-vuotissynttärit – itseasiassa ne ovat täsmälleen tällä päivämäärällä, kun tämä postaus tulee julkiseksi. Kamalaa!

Kalenteriharrastus on edelleen rakkain ja tärkein harrastukseni neulomisen ohella, ja pyrin käyttämään jokaisen inspiraation hippusen käsillä tekemiseen. Kalenteri, tarravihko ja kynärepertuaari kulkevat mukanani kaikkialle.

Summa summarum-Suma: Olen tyytyväinen. Ruuhkavuodet ovat joskus armottomia, mutta silti en vaihtaisi juuri mitään ainakaan entiseen verrattuna. Elämä on tosi jees haasteineenkin.

Suvi