Searching for "leuchtturm"

Ensiaskeleita ylläpidossa

Postauksessa kuvattu Color A6 lukuvuosikalenteri saatu Ajastolta, Leuchtturm1917 saatu Inspiration 4 You Oy:lta yhdessä Suomalaisen kirjakaupan kanssa ja Dylysions -tuotteet saatu Käsitellen -puodista.

Heippa ja hyvää alkavaa viikkoa, Linksu täällä. Kyselin ylläpidon kesken mielipidettä, mikä voisi olla kiva maanantaimanian-aihe? Ehdotuksena tuli, jos avaisin teille vähän alkanutta taivaltani Kalenterimanian tuoreena ylläpitäjänä. Matkani kalenterimaniassa on yhtä pitkä, kuin on ryhmän olemassa olokin. Olen ollut mielestäni suhteellisen aktiivinen jäsen ja osallistunut kaikkiin miitteihin mihin vain on ollut itsellä mahdollisuus. Ryhmän lämminhenkisyys teki heti oloni kotoisaksi ja olen saanut tutustua mahtaviin tyyppeihin. Mirppu on muutamasti ”vitsaillut”, että kyllä minä vielä ylläpidon remmiin eksyn, tuttavallisemmin kalenterimafiaan. Olen aina perustellut itselleni, että ruuhkavuodet vuorotyöläisenä ja reissumiehen kihlattuna, olisi hullua haalia itselleen lisää tekemistä. Kuinkas kävikään? Ylläpitoon kaivattiin lisävoimaa ja minä suostuin, eihän sitä aikaa koskaan lisää tule ja mitä sitä ei tekisi rakkaan harrastuksensa parissa.

Ylläpidon tiimiin liityin virallisesti heti vuoden alusta 1.1.2020, samoihin aikoihin, kun piti joululomalta palata töihin. Kuitenkin sairastuin ja samalla sairaslomalla ollaan edelleen läpi kesän. En ole tottunut perumaan sovittuja juttuja ja nyt en ole päässyt esimerkiksi tapaamisiin, miitteihin, en ole voinut ajaa autoa, saati siivota omaa työhuonettani. Onni onnettomuudessa, oli aikaa perehtyä Kalenterimaniaan uusin silmin ja koittaa pysyä perässä älylaitteiden avulla. Sairaslomalla en juuri ole pystynyt fyysisesti toimimaan, vaan tuunaustarviikkeet löysivät tiensä kanssani sohvalle. Positiivisella asenteella pyrin kulkemaan läpi elämän; ” When life gives you lemons, make lemonade”, joka on muuten parasta kesäjuomaa, ainakin Salme-tädin ohjeella.

Sain itseni hetkellisesti parempaan kuntoon ja pääsin ensikertaan edustamaan ylläpitäjänä Suvin kanssa Turun Hansakortteliin Hansamanian aikaan pidettävään minimiittiin, yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa. Täytyy myöntää, vaikka olen sosiaalinen hölösuu, niin vähän jopa minua jännitti (damn, paljastuin), koska halusin kaiken menevän hyvin ja saada kaikille kivan kokemuksen. Meillä oli todella hauskaa ja siitä kiitokset mahtavalle miittiporukalle sekä yhteistyöstä Hansan Suomalaiselle kirjakaupalle ja Inspiration 4 You Oy;lle.

Olen aina miettinyt blogin kirjoittamista kaikista askartelujutuista mitä teen, mutta lukihäiriö ja sosiaalisen median raadollisuus ovat työntänyt ajatusta aina kauemmas ja kauemmas. Päädyttyäni Kalenterimaniaan tein ensimmäisen jäsenpostaukseni. Mafiassa postauksen tekeminen ei ollutkaan niin ”pelottavaa”, koska kokonaisuutta tehdään yhdessä, niin kuin ryhmässäkin, maniaperheenä. Tosin juuri tämän postauksen matka oli kivinen ja vaikea, koska tietokoneeni päivitys käynnistyi, teksti hävisi ja jouduin kirjoittamaan kaiken alusta, ihanaa! Sisällön tuottaminen onkin ollut monipuolista, keskiviikon Do it yourself eli DIY -postaukset ovat kuitenkin ehkä se omin ja turvallisin aihealue. Samalla on myös uskomattoman kiitollinen fiilis siitä, että saan olla mukana erilaisissa yhteistyöprojekteissa.

Mafiaporukan kirjo on värikäs (ja uskoisin että äänekäs), ihanat mafiasiskoni, tehonaiset. Hommat hoidetaan aina porukassa ja untuvikkokin on otettu hyvin mukaan remmiin, kiitos siitä. En malta odottaa että nähdään taas livenä, koska nyt saan olla ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä Kalenterimanian joka vuotista ja isointa tapahtumaa, kesämiittiä (#kmkesämiitti20). Nämä naiset ovat uskomattomia ja tekevät suurella sydämellä asioita ryhmän eteen. Mahtavaa olla menossa mukana, vaikkakin muiden vauhti on 200 ja minä olen vielä mummotunnelissa, heh.

Jokaisella ylläpitäjällä on tietenkin oma tonttinsa ja minulle vetovastuuksi annettiin teemahaasteet. Yritän parhaani mukaan kehittää teille ryhmäläisille tekemistä kalenteriharrastuksen parissa. Tarvitsen teiltä kuitenkin rohkeaa mukaan heittäytymistä. Ryhmän teemahaaste 2020-albumista löytyvät kaikki haasteet ja niitä saa tehdä jälkeenpäin omaan tahtiin, jos joku on mennyt uutisvirrassa ohitse. Kaikkia haasteita voit seurata someissa aihetunnisteella #kmhaaste.

Mikä minua sitten inspiroi Kalenterimaniassa? Ehkä se, että tätä voi tehdä juuri niin, kuin itselleen parhaaksi näkee ja juuri niin pienellä tai suurella budjetilla kuin haluaa. Toisten tekemistä jutuista inspiroituneena omat ideat voi lähteä laukalle ja joskus on ihan ok pitää etäisyyttä, kunnes taas inspiraatio palaa. Toisten tukeminen, uusien kavereiden löytyminen, ei ole tyhmiä kysymyksiä ja ei, en todellakaan tiedä kalentereista saati askartelusta kaikkea, mutta se ei haittaa. Opetellaan yhdessä.

Matkani ylläpitäjänä on vasta alussa ja odotan innolla mitä kaikkea se tuo tullessaan. Ryhmäläisiltä toivon inspiroivaa ja kannustavaa tekemistä ja pidetään Kalenterimanista hyvää huolta.

Maniaperhe <3 Linksu

Voimasana – Carita

Kaupalliset yhteistyöt – Postauksessa esiintyvä muistikirja on ostettettu alekoodilla Suomalaisesta Kirjakaupasta. Postauksessa näkyvä keijuleimasin on ostettu alekoodilla Käsitellen-verkkokaupasta.

Ylläpidon tämänhetkisen  haastepostauksen teemana on voimasana, ja minä sain kunnian päättää tämän haastekierroksen. Sanakseni valikoitui rohkeus. Kun sitä minulle ehdotettiin, tuntui se hyvin sopivalta sanalta monestakin syystä. 

Olen aina ollut innokas kokeilemaan uusia asioita. Tätä on kuitenkin varjostanut takaraivossa jatkuvasti kummitteleva ajatus siitä, etten ole tarpeeksi hyvä enkä kuitenkaan osaa. Pelkään siis epäonnistuvani jo ennen kuin olen edes aloittanut. Näin oli myös tämän postauksen kohdalla. Kun lähdin toteuttamaan aukeamaa journaling-käytössä olevaan Leuchtturm1917-muistikirjaani, en tiennyt ollenkaan mitä olen tekemässä. Se olikin ensimmäinen askel – olla riittävän rohkea hyppäämään tuntemattomaan ja toteuttamaan itseään sen kautta mikä tuntuu hyvältä, oli lopputulos mikä tahansa. 

Halusin ottaa tähän postaukseen lähtökohdaksi jonkin uuden asian, jota vasta opettelen. Niinpä päätin aloittaa leimailulla ja musteilla. Kaiken uuden kanssa pitää uskaltaa aloittaa jostain. Minä vasta koitan hahmottaa leimaamisen tekniikkaa, musteiden käyttäytymistä ja sabluunoilla ja leimoilla toimimista. Edessä on siis varmasti monta yritystä ja erehdystä, mutta ajan kanssa se toivon mukaan kantaa hedelmää. 

Uskaltamisen ja yrittämisen ohella, rohkeus merkitsee minulle myös rohkeutta olla oma itsensä kaikkine puolineen. Myös kaikki viat, kaikki ne luonteenpiirteet ja ulkoiset ominaisuudet, joihin en ole itsessäni tyytyväinen, ovat osa minua. Sitä olenkin yrittänyt vähitellen opetella – hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Käsillä tekemisessä se ehkä korostuu siinä, että tekee rohkeasti omaa juttuaan miettimättä mitä muut ajattelevat. Sillä ei pitäisi olla mitään väliä, onko lopputulos Instagram-kelpoinen vai ei. Pääasia nimittäin on, että itse saa jotain irti siitä tekemisen prosessista. Voisi kai siis sanoa, että epäonnistuminenkin on rohkeaa. 

Halusin toteuttaa tämän haasteen päiväkirjaani, koska olen opetellut olemaan sinut omien ajatusteni kanssa. Sen lisäksi, että koristelen sivut etukäteen nätiksi, tärkeä osa prosessia on myös niille kirjoittaminen. Kun aloitin tämän muistikirjan täyttämisen, päätin, etten aio pelätä siihen kirjoittamista. Joskus haluaisi paeta omia ajatuksiaan sen sijaan, että pyrkisi kohtaamaan ne. Tämän kirjan tarkoitus onkin antaa minulle rohkeutta kohdata ne ajatukset, ikävimmätkin. Uskon, että sitä kautta pystyn oppimaan paljon itsestäni ja kenties myös kehittämään niitä osa-alueita omassa ajattelussani, jotka koen tällä hetkellä kompastuskiviksi. 

Pyrkiessäni tekemään sivuista silmää miellyttävät, voin aina palata katselemaan täytettyjä sivuja ja nauttimaan siitä miltä ne näyttävät, oli tekstisisältö mitä tahansa. Itse tekstiä minun ei näin ollen olekaan pakko enää palata lukemaan, jos en halua. Näin koitan kerätä rohkeutta vuodattaa kaikki ikävätkin ajatukset paperille sen sijaan, että koittaisin itsepintaisesti vain työntää ne pois mielestäni. Se kun harvoin toimii. Kun ne ajatukset uskaltaa käsitellä, on helpompi taas keskittää energiansa johonkin mukavaan. 

Tästäkään aukeamasta ei lopulta tullut ehkä ihan sellainen kuin olin mielessäni haaveillut. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä se on silti riittävän hyvä. 

-Carita 

Minua ennen voimasanastaan ovat kirjoittaneet Milja, Mirppu, Piia, Janita, Laura, Inka, Linksu ja Suvi