Searching for "hobonichi"

Kalenterin tuunausta Instax-kuvilla

”Rakas Joulupukki…

…Tämän joulun 2022 toiveeni on Instax mini 11.” Ja sen myös sain!

Kalenterimanian Facebook-ryhmässä tuli syksyllä törmättyä keskusteluihin tästä pienestä kaverista ja heti totesin että tarvitsen sellaisen myös itselleni. Päädyin kuitenkin odottamaan (ja kiduttamaan) itseäni sen verran että pyysin kameraa joululahjaksi mieheltäni. Odotus oli sen arvoista!

Jouluna tulikin sitten heti tuhlattua miltei kaksi filmiä. Vaikka filmit (2 x 10/pkt) ovat suhteellisen hintavia, kaikkea 10 ja 30 euron väliltä riippuen ostopaikasta, ovat ne silti hintansa väärti ja sen pulittaa mieluusti saadakseen tärkeimmät hetket ikuistettua heti suorilta. Varsinkin jos on sellainen kuin allekirjoittanut, eli kuvien kehittäminen kännykästä fyysisiksi vie koko ihmiselämän ja matkan varrella osa tärkeistäkin kuvista ehtii kadota lopullisesti. Ja juuri tämä on toinen syy miksi kameran halusin.

Toinen syy oli tietenkin rakas kalenteriharrastukseni. Mikä olisikaan ihanampaa kuin saada kuvia tärkeistä ihmisistä ja parhaista hetkistä oman kalenterinsa sivuja koristamaan ja vielä heti kun ne on ottanut? Ja kalenterintuunaukseen tällä kameralla otetut kuvat ovat enemmän kuin täydellisiä! Vaikka kuvat ovat pieniä, todellakin minejä ja oikeastaan juuri siksi niin passeleita tuunaamiseen, on niissä mielestäni tarpeeksi hyvä laatu ja tarkkuus. Parhaimmat kuvat syntyvät hyvässä valaistuksessa ja varsinkin luonnon valossa, mutta yllättävän hyviä niistä tuli myös täällä meidän pimeässä, pieni-ikkunaisessa asunnossamme. Suorastaan retroa tihkuvia, joka sopii paremmin kuin hyvin omaan tyyliini tuunata kalenteria. Myös kuvien elävyys yllätti täysin ja on myös tämän kameran yksi parhaimmista puolista, tunnelman saa ikuistettua juuri sellaisena kuin se kullakin hetkellä on ja ihmiset ja asiat sellaisenaan kuin ne todellisuudessa ovat.

Joulupäivänä soin itselleni hetken aikaa tuunailuun ja niin meidän joulukuvat pääsi vuoden 2022 bujooni sekä pari myös ensi vuoden Hobonichiini. Tähän bujoon päätyvät vielä Instaxilla otetut uuden vuoden kuvat ja sitten onkin aika aloittaa vuosi kokonaan uudella kokoonpanolla, eli Traveler’s notebookilla, joka on syönyt sisäänsä Hobonichi Weeksin lisäksi bujon ja pari päiväkirjavihkoa.

Ihan ei ole vielä selvillä suunnitelmat kuvien suhteen, painotanko Instax-kuvien käytön enemmän Hobonichiin vai bujoon vai päätyykö niitä vielä päiväkirjoihinkin, mutta uskon asian selviävän ajan mittaan. Rutkasti kuitenkin on kuvailua ja tuunailua tiedossa, sillä tammikuussa syntyy meidän kuopuksemme ja vauvavuosi on tietenkin mitä parhain syy kuluttaa filmiä!

Oikein onnellista vuotta 2023 kaikille!
Terveisin Piritta

Tekemisen vuosi – Janita R.

Ylläpito on vuoden aikana kukin vuorollaan kirjoittanut omasta tekemisen vuodestaan ja nyt ihan vuoden 2023 alkumetreillä pääsen minäkin katsomaan taaksepäin ja pohtimaan omaa tekemisen vuottani. Se vuosi hujahtikin äkkiä, ettekä valitettavasti pääse ihailemaan hienoja aukeamia. Paljolti vuodessa teemana on itsellä ollut sen hyväksyminen, että juuri minun kalenterilleni minä riitän. 

Ihmisenä joka haluaisi merkitä ylös viikkonäkymän työpäivien osalta tärkeät ja muistettavat jutut on ollut hankalaa sopeutua siihen, ettei niin voi enää tehdä. Luovuin viikko näkymistä siis oikeastaan jo uutta kalenteria hankkiessani. Lähdin vuoteen testaamaan Hobonichin A6 päiväsivuilla, joka jäi pitkälti vuoden aikana vähemmälle käytölle; unohdin kuljettaa kalenteria mukana, jos se taas oli mukana, tuntui ettei A6 kokoisilla sivuilla ole riittävästi tilaa, vaikka sivu per päivä käyttöön ne tuntuivat jopa liian runsailta. Lopulta en pitänyt lainkaan ajatuksesta etten näe koko viikkoa kerralla.

Bullet journaliin en taas jaksanut tehdä viikkosivuja, vaikka ne olisivat olleet ehkä tarpeen. Muistikirja kulki laukussa (ja pysyi harvinaista kyllä samana koko vuoden) mukana uuden harrastuksen vuoksi paljonkin. Se alkoi myös toisella vuosipuoliskolla täyttyä lautapelisessioihin liittyvistä muistiinpanoista, kun aloin pelata pöytäroolipelejä pienellä porukalla. Yllätin itseni muistiinpanojen suhteen käyttämällä aivan perinteistä lyijykynää – tuntuu etten enää vuosiin ollut sitä tehnyt sillä stabilot ja värikoodaus valtasivat jo yläasteella tuntimuistiinpanot. Vähemmän on ollut tänä vuonna erityisesti koristelun suhteen enemmän omalla kohdallani. Siksipä en ole juuri teippejä tai muuta ostanutkaan. Muutamia kyniä on tullut hankittua jo loppuun käytettyjen tilalle vuoden aikana, ja niillä on pärjätty enemmän kuin hyvin. Jälki ei aina ole ollut kaunista, mutta tarkoituksensa ne ovat täyttäneet.

Vuoden teeman inspiroimana olen myös harkinnut ostoksiani entistä tarkemmin, ja koittanut hyödyntää sitä mitä kotona on. Vuoden jälkipuoliskolla tuli myös ylläpitoon hyppäämisen myötä testattua paljon uutta. Näistä hyvinä esimerkkeinä ensimäinen pidetty live ja huoneilut. Ne opettivat omalla tavallaan sitä vuoden samaa kantavaa teemaa, ettei sen tehdyn jäljen tarvitse olla täydellistä. Kunhan lähtee täysillä mukaan kokeilemaan, usein se riittää ihan hyvin. Olen ylläpitäjänä eri tavalla aktivoitunut kokeilemaan omia rajojani kalenterin ja tavallaan myös oman luovuuteni rajoja.

Mitä siis tänä vuonna olen oppinut? Tein Hobonichin osalta kalliin hutiostoksen. Se opetti, kuitenkin paljon siitä millaisella kalenterilla lähden ensivuoteen. En myöskään aio heittää kyseistä kalenteria pois, uskon kyllä sille löytyvän käyttöä kunhan vain keksin mitä. Oma tyyli on muuttunut kovasti funktionaalisempaan suuntaan, joten teipit ja koristeet saavat nyt ainakin hetkellisesti odottaa vuoroaan – toki niitäkin tulee käytettyä pienemmissä määrin.

-Janita