Viime viikolla aloitin minimakramee-kalenterikorujen askartelun, joka saa tänään jatkoa. Tässä postauksessa opastan kruunusolmujen tekoa.
Tarvitset tähän koruun: – 4 kappaletta 40cm puuvillalankaa – sakset – kamman – pienen avainlenkin – lukon tai ketjun, jolla saat kiinnitettyä korun kalenteriin
Aloitin ottamalla puuvillalangasta kaksi 40cm pätkää vaakatasoon ja laitoin keskelle pienen avainlenkin, johon kiinnitin kiinnitysketjun. Toiset kaksi 40cm pätkää asettelin pystyyn, ristiin edellisten lankojen päälle.
Solmu syntyy, kun langanpäät asetetaan toistensa päälle kaarelle, aina vasemmalle yli muodostaen silmukan. Viimeinen lankapari asetetaan ensimmäisen silmukan lävitse ja kiristetään jokaista lankaparia vetämällä omiin suuntiinsa. Lopuksi kiristetään jokaista yksitellen, että saadaan aikaan kaunis ja napakka solmu. Alla kuvakollaasi.
Näitä solmuja jatketaan niin kauan, kuin lankaa riittää. Taisin tehdä kymmenen kappaletta. Jos haluat pidemmän korusta, leikkaat pitemmät langat alussa ja teet enemmän solmuja, helppoa.
Lopuksi otin 20cm langanpätkän ja erottelin siitä puolet, jotta sain ohuemman langan. Tehdään kiristyssolmu (hirttosolmu) ihan kiinni viimeisen kruunusolmun tyveen, ennen lankahapsuja. Sitomislanka laitetaan niin, että langan pää jää ylös ja alas tehdään lenkki. Aloitin kieputtamaan lankaa kruunusolmujen tyveen, tiukkaan ja järjestelmällisesti, jotta saan napakan ja siistin lopputuloksen. Lankaa kieputetaan ylhäältä alaspäin lenkkiä kohden. Kun solmukohta on mieleisen pituinen, laitetaan lanka lenkistä läpi ja vedetään lankaa alaspäin samalla, kun vedät lankaa ylhäältä toisesta päästä. Niin tiukkaan kuin saa. Ylimmän langan leikkaan tyvestä ja alin lanka saa jäädä hapsujen joukkoon.
Leikataan korun hapsut haluttuun mittaan ja kammataan langat tupsuksi. Tämä oli hauska ja helppo, kun pääsee ensin jyvälle. Vaikein osuus oli ehkä saada sormet riittämään sitomisvaiheessa, jotta saa siistin lopputuloksen. Avainlenkkiin kiinnitin vielä pöllökorun ja kalenterikoru on valmis.
Toivottavasti tykkäsitte, itse olen ainakin jäänyt makrameen ihan koukkuun. Mukavaa kässäilyä ja toivottavasti jäätte solmuihin kiinni, yhtä kovin kuin minä.
Pussituunaus – sellaiseksi nimesin puolivahingossa kesällä syntyneen ideani. Esittelin uuden systeemini ohimennen Kalenterimanian Facebook-ryhmässä ja koska se sai valtavasti positiivista ja innostunutta palautetta, päätin kirjoittaa aiheesta jäsenpostauksen.
Minulla oli kalenteriaskartelun kanssa sama ongelma kuin useimmilla naisilla vaatteiden kanssa – kaappi täynnä vaatteita, muttei koskaan mitään päällepantavaa. Askartelulipastoni pursuili tarroja niin kansioissa, kirjoissa kuin irtonaisina arkkeina, jotka olivat liian isoja mahtumaan yhteenkään kansiooni sekä washiteippejä, diecutseja ja lehtileikkeitä, joita aioin käyttää ”sitten joskus johonkin”. Kuulostaako tutulta? Vaikka pidän tuunaamisesta, se oli uuvuttavaa, koska aikaa meni valtavasti yhteensopivien materiaalien etsimiseen, kun tavoitteena oli luoda värimaailmaltaan yhtenäisiä ja harmonisia aukeamia. Harvoin jaksoin kolmea viikkoa pidempään, koska urakkaan oli välillä jopa henkisesti valmistauduttava. Sitten tuli turhautuminen ja kiinnostuksen lopahtaminen, ja uutta inspiraatiota etsittiin ostamalla lisää tuunaustarvikkeita, joiden selaamiseen kului taas entistä enemmän aikaa. Kamala kierre.
Eräänä päivänä otin käteen sakset ja silppusin lähes koko tarravarastoni melkeinpä yksittäisiksi tarroiksi. Sitten lajittelin tarrat teeman ja/tai värin mukaan pieniin pusseihin, laitoin pusseihin yhteensopivat washit ja sujautin mukaan ne pahimmillaan yli 10 vuotta käyttöä odottaneet lehtileikkeetkin. Nimesin siis systeemin pussituunaukseksi, mutta tee-se itse-kitti (kalenterituunauksessa esim. yhdelle viikkoaukeamalle tarkoitettu yhteensopiva koristelusetti) on varmastikin paremmin kuvaava ilmaus.
Myös ne ihanimmat Mambin (Me and My Big Ideas) tarrakirjat kokivat saman kohtalon.
Käyttämäni pussit olivat 25 kappaleen paketeissa ja minulta kului melkein neljä pakettia. Pusseja tuli siis lopulta yhteensä lähemmäs sata kappaletta – kyllä, SATA. Lisäksi monessa pussissa on koristeita kahden, ehkä jopa kolmen aukeaman verran, joten nopealla laskutoimituksella minun pitäisi pystyä koristelemaan nykyisellä varastollani vähintään kahden vuoden kalenteriaukeamat, ehkä jopa neljän. Olin elänyt täydellisessä harhakuvitelmassa, että jos tuunaan runsaammalla koristelutyylillä, loppuvat tarvikkeeni alta aikayksikön. Luulin myös, ettei minulla ole juuri lainkaan yhteensopivia tarroja tai teippejä, sillä hyvin usein aukeama on jäänyt todella valjuksi, kun en ole löytänyt alkuperäiseen visiooni sopivia koristeita.
Muistan eräänkin surullisen kuuluisan keltaisen aukeaman, joka taisi taas kerran saada plannerointi-intoni lopahtamaan. Viiden keltaisen tarran jälkeen en vain yksinkertaisesti löytänyt enempää sopivia koristeita, mutta tämä johtui siitä, etten nähnyt niin sanotusti metsää puilta. Nyt minulla odottaa kaksi pussillista keltaisia tarroja, toinen kirkkaita ja toinen murretun sävyisiä, seuraavaa kertaa, kun haluan toteuttaa keltaisen aukeaman. Tai sitten lopputulos on ollut ainakin omaan silmääni vain kamala sekasotku, kun taas kaikkien muiden aukeamat olivat sointuvia, sommiteltuja ja äärettömän kauniita katsella.
Tämän järkytyksen myötä sovin itseni kanssa myös kohtuullisen tiukasta ostolakosta kalenteritarvikkeiden suhteen, sillä en voi todellakaan enää käyttää tekosyynä sitä, ettei minulla muka olisi tuunaustarvikkeita tai mitenkään väittää tarvitsevani lisää. Saan hankkia ainoastaan loppuneiden tilalle sellaisia, joita käytän säännöllisesti, kuten sauna-tekstitarroja tai kodinhoitoon ja laskuihin liittyviä tarroja. Pussituksen jälkeen jäljelle jääneet, yksinkertaisesti omassa käytössäni ei-niin-mihinkään sopivat tarvikkeet pistin kiertoon ja osan myin Kalenterimanian kirppiksellä.
Kuinka pussituunaus sitten on toiminut? Liityin Kalenterimaniaan helmikuussa 2017 enkä koko tänä aikana ollut koristellut kuukauttakaan yhtäjaksoisesti. Tätä kirjoittaessani kalenterissani on kahdeksan perättäistä koristeltua viikkoa, jotka miellyttävät omaa silmääni koko ajan enemmän, ja lisäksi olen tehnyt viikkopohjat lähes koko loppuvuodelle! Tuunaaminen on helppoa, kohtuullisen nopeaa ja hauskaa, kun minun tarvitsee vain sommitella valmiiksi valitut koristeet sivuille. Lisäksi pienet pussit olisi helppo ottaa mukaan, joten reissun päällä tuunaaminenkin kävisi todella näppärästi! Olen myös käyttänyt rohkeammin jopa niitä vuosia hilloamiani tarroja, sillä muihin yhteensopiviin koristeisiin yhdistettynä ne tuntuvat pääsevän oikeuksiinsa. Lisäksi arkista irti leikatut tarrat ainakin minun on helpompi ottaa käyttöön, kun tarkoituksella houkuttelevaksi suunnitellun arkin herkullinen harmonia on rikottu. Ymmärrän kyllä, että pelkkä ajatuskin varmasti puistattaa monia kalenterimaanikoita, sillä itsekin sain valtavasti visuaalista mielihyvää kauniiden arkkien katselusta ja erityisesti Mambin tarrakirjat ovat kuin karkkipusseja.
Haastankin teidät kaikki kokoamaan itse yhteensopivia koristelupaketteja omista varastoistanne!
