Searching for "vuodelle 2023"


marras
2023

Digiplanneroinnin ABC

categories: DoubleTuesday

Tänään sukelletaan digitaalisen planneroinnin maailmaan ja vastataan digiplanneroinnin usein kysyttyihin kysymyksiin!

1. Yleistä digiplanneroinnista

K: Mikä on digitaalinen planneri?

V: Yksinkertaisesti selitettynä digitaalinen planner on pdf-tiedosto, jossa on linkkejä tiedoston eri osiin. Digiplannerit eivät siis ole omia sovelluksiaan.

K: Eihän pdf- tiedostoa voi noin muokkailla! Miten homma siis oikein toimii?

V: Muokkaukset, kuten kirjoitus, valokuvien tai koristelujen lisääminen tai esimerkiksi tekstin yliviivaus, tehdään pdf-tiedoston päälle. Ne ovat siis pdf-tiedostosta irrallisia elementtejä, joita voi siirtää, suurentaa ja muokata. Pdf-tiedostossa olevia asioita ei voi pyyhkiä pois, mutta ne voi peittää piirtämällä tai lisäämällä niiden päälle jotain. Alla olevissa kuvissa näet tyhjän plannersivun (eli pelkän pdf-tiedoston yhden sivun). Myöhemmin näet saman sivun eri tavoin koristeltuna ja niin, että pdf:n osioita ja otsikoita on peitetty.

Passion Plannerin kokeiluversion tyhjä viikkosivu.


2. Laitteet ja sovellukset

K: Millaisilla laitteilla planneria voi käyttää?

V: Pääosin digiplannereita käytetään tabletilla, mutta käyttö puhelimella tai tietokoneella on mahdollista. Suurin osa vinkeistä, neuvoista, kuvista ja ohjeista, joita digiplanneroinnista löydät, on kuitenkin suunnattu tableteille, ja sillä plannerin käyttö on monin tavoin helpointa ja luontevinta.

K: Tabletissani/ puhelimessani/ tietokoneessani on valmistajan kalenteri. Onko tämä siis sama asia?

V: Ei. Laitteesi kalenteri on sovellus, joka synkronoi tietoja eri laitteiden välillä, voi päivittyä nopeasti hyvinkin eri näköiseksi, muistuttaa sinua tapaamisestasi, mikäli olet niin toivonut ja niin edelleen. Digitaalinen planner on pdf-tiedosto ja muistuttaa toiminnallisuuksiltaan enemmän paperikalenteria: Ei paperikalenterisikaan soittele perään. Osassa ohjelmia voit kuitenkin tehdä merkintöjä digitaaliseen kalenteriisi (Applen ja Googlen kalenterit) poistumatta digiplanneristasi.

K: Millaisia ohjelmia tai sovelluksia tarvitsen?

V: Digiplanneria käyttääksesi tarvitset ainoastaan sovelluksen, jolla voi annotoida (eli tässä tapauksessa tehdä merkintöjä) pdf-tiedostoja. Pdf-tiedosto, eli käyttämäsi kalenteripohja, on periaatteessa sama kaikissa sovelluksissa. Sovellus on kuitenkin se, joka määrää, mitä kaikkea voit tiedostollesi tehdä, joten ei ole ollenkaan sama, millä sovelluksella digiplanneroit. Vinkkejä yleisesti käytetyistä sovelluksista löydät tämän postauksen lopusta. Sovelluksista osa on ilmaisia, osa kertamaksullisia ja osa kuukausimaksullisia tilauksia.

K: Toimiiko tämä minun tabletissani/ puhelimessani/käyttöjärjestelmässäni?

V: Tähän kysymykseen on melkein mahdotonta vastata tyhjentävästi ja pomminvarmasti. Yleisin ja käytetyin käyttöjärjestelmä digiplanneroijien keskuudessa on iOs Applen iPadilla, mutta myös Android-pohjaisilla tableteilla planneroijia on. Eri laitteita, malleja, käyttöjärjestelmäversioita ja muuttujia on kuitenkin niin valtavasti, että kysymykseen voi olla vaikea vastata.

 K: Onko ohjelmistossa X ominaisuus Y, kun näin jonkin videon, jossa…

V: Saman sovelluksen toiminnallisuus voi olla eri iOs- ja Android-käyttäjillä, joten sovelluksista puhuttaessa on tärkeää huomioida, millä käyttöjärjestelmällä suosittelija sovellustaan käyttää. Sovellukset ja ohjelmistot myös päivittyvät taajaan, joten YouTube-video parin vuoden takaa saattaa olla täysin vanhentunut tai edelleen hyvinkin ajantasainen.

K: Minulla on tabletti, mutta ei kynää sille. Onko kynä pakollinen?

V: Ei! Kynässä on valtavasti hyviä puolia, mutta kyllä kynättömänkin kannattaa digiplannerointia testata! Silloin plannerissa tulee olemaan enemmän fontteja, kun taas kynän käyttäjä voi hyödyntää fonttien lisäksi käsin kirjoitettua tekstiä. Itse en enää kynästäni luopuisi.

K: En tiedä, olisiko tämä juttu minua varten. Miten voisin kokeilla?

V: Aloita ilmaisista sampleplannereista ja ilmaisista sovelluksista! Digiplanneroinnissa montaa asiaa voi jollain tavalla kokeilla ennen ostoa, joten rahaa ei tarvitse käyttää eikä ostaa sikaa säkissä. Osa sovelluksista on ilmaisia tietyin rajoituksin, jolloin esimerkiksi osa ominaisuuksista ei ole käytössä tai vaikkapa uusien muistikirjojen määrää on rajoitettu ilmaiskäyttäjille. Kannattaa hyödyntää ilmaisia sovelluksia tai kokeiluja varsinkin alussa, kun vasta testailet, olisiko digiplannerointi sinua kiinnostava juttu. Vinkkejä ilmaisista  sampleplannereista postauksen lopussa.

Passion plannerin kokeiluplanner, jota on koristeltu muun muassa  Noteshelf 3-sovelluksen kautta saaduilla ilmaisilla kuvapankkikuvilla. 

3. Digiplannereiden, -tarrojen ja fonttien hankinta

K: Mistä voin ostaa plannerin/ tarrat/ muuta?

V: Tuotteet ladataan verkosta, digitaalisia tuotteita kun ovat. Monilla tekijöillä on oma kauppa, mutta moni suunnittelija toimii myös Etsyssä. Osan tuotteista voi ladata rajattoman määrän kertoja, osassa on esim. kolmen kerran rajoitus latauksille (myyjän palvelimelta laitteelle).

K: Onko plannereita erilaisia, vai onko kaikissa digiplannereissa samat osiot?

V: Erilaisia on aivan rajattomasti! Kuten fyysisissäkin kalentereissa, erilaisia variaatioita on yhtä monta kuin suunnittelijoitakin. Erona fyysiseen planneriin on, että poistaa ja lisätä sivuja nopeasti, helposti ja melkein määrättömästi. Digiformaatissa voin myös yhdistää samaan tiedostoon monia asioita ja linkkejä.

K: Voinko tehdä mieleiseni plannerin itse?

V: Voit! Yksinkertaisimmillaan voit alkaa käyttää tyhjää muistikirjaa bujon tapaan, ja tehdä suosikkiaukeamapohjista kuvat tai tarrat, joita sitten kopioit sivulta toiselle. Joissain sovelluksissa tiedoston sisäinen linkityskin onnistuu! Voit myös tehdä itse varsinaisen pdf:n, jota sitten käytät plannerpohjana. Tällöin teet pdf-tiedoston jossain ohjelmassa, ja lopuksi linkität osiot keskenään. Voi olla, että linkitys pitää tehdä eri ohjelmassa. Pienen tiedoston tekeminen ei ole vaikeaakaan! Kokeilin tätä itsekin nettiohjeen avulla, Canvan ilmaisilla elementeillä. Sain aikaiseksi tiedoston ja linkit toimivat, mutta laajemman kokonaisuuden tekeminen vaatii huolellista etukäteissuunnittelua ja voi olla hyvin työlästä ja aikaa vievää. Plannerpohja tehdään siis eri ohjelmassa, kuin missä lopulta käytät planneria.

K: Miten saan tarroja, washeja ja muita koristeita?

V: Ostamalla, käyttämällä ilmaiseksi ladattavissa olevia koristeita tai tekemällä itse. Useat koristeet ovat pohjimmiltaan läpinäkyvällä taustalla olevia kuvia, jotka ovat png-muodossa. Itse tekeminen on nykyisellä tekniikalla helppoa. Tekijänoikeudet on kuitenkin syytä muistaa, kun alkaa itse tekemään tarroja! Esimerkiksi Canvalla on selkeät ohjeet, missä ja miten heidän elementtejään saa käyttää.

K: Mistä saan fontteja, joita käyttää plannerissa?

V: Voit käyttää digiplannerissasi kaikkia laitteellesi asennettuja fontteja. Ilmaisia fontteja voi ladata netistä luvallisesti lukuisilta sivustoilta, ja monet digituotteiden myyjät myös myyvät tekemiään fontteja muutaman euron hintaan. Kannattaa huomioida ladatessa tai ostoa harkitessa, että kaikissa fonteissa ei välttämättä ole ääkkösiä mukana.

Zinnia-nimisessä sovelluksessa on valmiita fontteja, tarroja ja tekstejä valittavaksi.

4. Mahdollisuus muokata, tulostaa ja synkronoida

K: Tykkään käyttää indexiä/ pistesivuja/ mood trackereita/ mitä ikinä. Onko niitä digiplannereissa?

V: Voi olla! Osassa plannerpohjia nämä ovat valmiina, ja osaan voit lisätä mieluisat itse joko kuvina tai uusina sivuina. Pistesivuja, tyhjiä pohjia ja viivallisia sivuja on tarjolla suoraan lähes kaikissa sovelluksissa.

K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin pari sivua eri järjestykseen. Onnistuuko tämä?

V: Luultavasti. Tämä riippuu käyttämästäsi sovelluksesta. Monet sovellukset mahdollistavat sivujen uudelleenjärjestelyn, mutta eivät kaikki.

K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin tulostaa sen. Onnistuuko se?

V: Juu ja ei. Mikään ei estä sinua tulostamasta planneriasi, mutta digiplanneria ei ole suunniteltu tulostettavaksi. Se eroaa siis merkittävästi tiedostoista, jotka myydään printattavaksi, vaikka nekin ovat usein pdf-muodossa. Printattavaksi suunnitelluissa tiedostoissa sivujärjestys on toimiva kaksipuolista tulostusta ajatellen, ja tiedostossa on esimerkiksi merkittyjä leikkuumerkkejä. Digikäyttöön suunnitellussa tiedostossa näin ei ole, ja tulostaminen kaksipuoleisena saattaa olla hankalaa tai lähes mahdotonta.

K: Voinko tulostaa yksittäisen tekemäni aukeaman/vision boardin/ muistiinpanon/minkä ikinä?

V: Voit! Tallenna (export) haluamasi osa tiedostoa ja tulosta pois!

K: Käytän Applen / Googlen kalenteria. Voinko synkronoida tuon kalenterin digiplannerini kanssa?

V: Vastaus on vahva ehkä! Tämä riippuu todella paljon käyttämästäsi sovelluksesta ja plannerista. Automaattisesti ja aina synkronointi ei kuitenkaan ole mahdollista. Useimmiten integraatio vaikuttaisi olevan digiplannerista sähköiseen kalenteriin, muttei välttämättä toisinpäin. Joissain sovelluksissa ja plannereissa ei ole ennalta tehtyä integraatiota, mutta se on mahdollista tehdä käyttämällä esim. Applen Shortcutia, jolloin voit digiplannerista poistumatta lisätä merkinnän Applen tai Googlen kalenteriin. Tämä on kuitenkin asia, joka vaihtelee paljon sovelluksittain ja voi muuttua nopeastikin. Todella moniin digiplannereihin vaikuttaisi tulevan integraatiomahdollisuuksia vuoden 2024 plannereihin ensimmäistä kertaa!

Zinnian tarroilla ja fonteilla koristeltu aukeama.

5. Vinkit, plussat ja miinukset

K: Ovatko tämän postauksen vinkit vedenpitäviä, satavarmoja ja muuttumattomia tästä iäisyyteen?

V: Eivät missään nimessä. Tutki asioita itse, googlaa ja kysy netin kalenterikavereilta! Sopivuuksiin ja toimivuuksiin vaikuttaa niin moni asia, että ainakin minun tietoni ovat lopulta vain sivistyneitä arvauksia. 

K: Mitkä ovat digiplanneroinnin plussat ja miinukset sinun mielestäsi?

V: Parasta on valokuvien helppo käyttö, muokkausmahdollisuudet ja se, että omaa lempparifonttia tai -tarraa voi monistaa ja käyttää loputtomiin. Ikävintä se, että tekniikka ei aina ole yhtä luotettava kuin perinteinen paperi eikä digikynä vastaa oikeaa mustekynää tai lempparitussia mitenkään. Hyvää on myös se, että voi olla luova vaikka junamatkalla, ilman askartelutavaroita ja sotkua.

K: Mitä planneria sinä käytät?

V: Tähän asti? En mitään valmista säännöllisesti. Olen käyttänyt tähän asti Goodnotesia muistikirjan tapaan, sekä monenlaisille muistiinpanoille että esimerkiksi neuleohjeille. Just nyt?  Ensi vuodelle hankin julkaisualesta Rylee Autumn bujotyyppisen plannerin, jossa teemaa voi vaihtaa vaikka kuukausittain!  Sen mukana tuli tiedostot myös marras- ja joulukuulle, joten pääsen käyttämään sitä heti. Sovelluksista kokeilin Zinniaa kokeilujakson verran. Se oli todella hieno, mutta en nyt päätynyt maksamaan siitä, vaan käytän planneriani Noteshelf 3:lla.


K: Tulipa paljon asiaa! Miten siis pääsen alkuun?

V: Lataa joku sovellus ja jonkin plannerin kokeiluversio. Siitä se lähtee. Kokeile, ihmettele, testaa, piirrä, pyyhi ja lataile.


6. Linkit

Ilmaisia sampleja tai kokeiluplannereita

Passion planner (postauksen esimerkkikuvissa)
Kdigital Studio, sampleplanner sekä paljon ilmaista ladattavaa

Flourish planner, kokeiluplanner

Rylee Autumn, ilmainen 2024 kuukausiplanner

Ohjelmia

Osa ohjelmista on vain iOs:lle, osa vain Androidille ja osa molemmille. Samankin ohjelman hinta ja ominaisuudet vaihtelevat käyttöjärjestelmästä riippuen. Tässä muutama yleisesti käytetty.

Goodnotes, iOs ja Android

Noteshelf 3, iOs ja Android

Penly, Androidille

Zinnia, iOs:lle. Zinniassa on paljon tarroja, washeja ja fontteja valmiina, ja ne päivittyvät jatkuvasti! 

Digiplanneroinnin iloa!

Tiia


marras
2023

Kalenterimatkani – Laura S.

categories: Throwback

Mainos Color A6 Luumu saatu Ajastolta.

Heipä hei, tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon tämänkertaiseen haastepostaussarjaan nimittäin pohdintaan siitä, miten oma plannerointityylini on tässä vuosien varrella muuttunut. Muiden postaukset tästä aiheesta löydät tämän linkin takaa.

Minulla ei valitettavasti ole tallessa ihan ensimmäisiä kalentereitani, sillä ne on tullut usean muuton seurauksena hävitettyä, samoin muutama epäonnistunut bullet journal kokeilu, mutta saamme pärjätä nyt ilman kuvia näiden osalta. Paperiset kalenterit ovat kuuluneet arkeeni peruskoulun yläasteelta alkaen. Muistan käyttäneeni mm. Demin ja Koululaisen kalentereita lukujärjestysten ja kokeiden merkkaamiseen, jonka lisäksi päivämerkintöihin löysivät tiensä ringettetreenit ja -pelit, salitreenit ja soittotunnit. Jo tässä vaiheessa muistan koristelleeni kynillä kalenterin sivuja, tehden pieniä doodlauksia ja väritellyt päiviä.

Lukiossa kalenterin merkitys kasvoi lisää koulutyön kasvaessa. Kalenterin sivuilta löytyi aikaisemmin mainittujen lisäksi myös erilaisia deadlineja ja muistettavia asioita. Tässä vaiheessa olen myös ruvennut tekemään viikonloppuisin töitä jäähallin kahviossa, ringettekoulua vetäen ja pelejä tuomaroiden, joten kaikkien kouluhommien ja harrastusten aikatauluttaminen ja suunnitteleminen on vaatinut toimivaa kalenteria. Lukiossa olin myös erittäin fanaattinen muistiinpanojeni kanssa. Käytin luentolehtiöitä ja saatoin kirjoittaa puhtaaksi muistiinpanoni useampaankin otteeseen ja koristelin niitä, luonnollisesti kaikkien tuntemat ohutkärkiset Stabilot olivat kovassa käytössä. Voisin melkein sanoa, että tämä on ollut jo selkeästi askel kalenterimaanikoksi.

Lukion jälkeen olen siirtynyt töihin pääsykokeiden epäonnistuessa ja välivuoteni on nyt venähtänyt yli 10 vuotiseksi uraksi saman yrityksen palkkalistoilla. Alkuun käytin pientä (A6 koko oli tähän verrattuna iso!) Ajaston kalenteria, pystypäivillä tietenkin, työvuorojen merkkaamiseen ja laskujen eräpäiviin ja muihin menoihin. Valmiilla kalenterilla meninkin usean vuoden, ennen kuin bongasin jostain netin syövereistä termin Bullet Journal. Muistan aloittaneeni jollain pocket-kokoisella muistikirjalla ensimmäistä bujoani, mutta se lensi aika nopeasti romukoppaan, sivut olivat blankot ja koko aivan liian pieni. Myös moni muu ”harjoituskappale” päätyi nopeasti pussin pohjalle, kun en ollut tyytyväinen omaan tekemiseeni. Googlettelin pitkään asiaa ja lopulta ensimmäinen ”kunnon” bujoni löytyi, kun ostin ensimmäisen pisteellisen muistikirjani: Leuchtturm1917. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi todella mielenkiintoista päästä selailemaan näitä koevedoksia, mutta sentään olen säilyttänyt 2019 vuodesta eteenpäin kaikki, joten nappasin teille jokaisesta edes yhden aukeaman.

Bujoilun myötä löysin myös tieni Kalenterimaniaan ja samalla avautui ihan uusi maailma erilaisten kalenterien ja tuunaustarvikkeiden suhteen. Bullet journalin ohella on tullut kokeiltua mm. personal kokoista rengasplanneria Carpe Diemin kansissa, mutta se jäi aika nopeasti kokeilun tasolle. Renkaissa minua kiinnostivat alkuun erittäin paljon valmiit viikkokitit, joita omistan muuten edelleen ihan luvattoman paljon, mutta tämä jäi aika nopeasti taka-alalle muutaman yrityksen jälkeen. Testasin valmiista inserteistä Ajaston Planner -inserttejä (joita ei valitettavasti enää ole markkinoilla) ja jo lopettaneen valmistajan pystypäivillä, viikko kahdelle aukeamalle jaettuna, olevia aukeamia. Jälkimmäisen kanssa olin paljon enemmän sinut, mutta jostain syystä renkaat eivät vain ole minua varten.

Hyppäsin myös hetkeksi Hobonichi Weeksin kelkkaan, mutta tämä(kin) kokeilu osoittautui varsin epäonnistuneeksi. Tässä vaiheessa valitsin muistikirjani paperin paksuuden ja kestävyyden perusteella, enkä voinut sietää tekstin kuultamista, eikä keltainen paperi värinäkään miellyttänyt. Vaakaleiska on myös tämän muodossa todettu itselleni toimimattomaksi, koristeleminen ei miellyttänyt omaa silmää ja oma Weeksini sisältää paljon enemän tyhjiä ja koristelemattomia aukeamia kuin mitä tuli lopulta käytettyä.

Olin siis todella pitkään henkeen ja vereen bujoilija, mutta alkaessani odottaa tytärtäni, rupesin pohtimaan valmista vaihtoehtoa, koska en yhtään osannut sanoa, millainen vauvavuosi meillä olisi tiedossa. Niinpä hyppäsin ensimmäistä kertaa (Weeks-kokeilun jälkeen) japanilaisten kalentereiden maailmaan ostaessani Jibun Techo B6 Slimin. Tätä kalenteria omalla tavallani rakastin, mutta alussa oli itselleni aivan liikaa turhia seurantoja ja projektisivuja, jotka jäivät minulta suurilta osin käyttämättä. Valmiin kalenterin myötä olen myös innostunut paljon enemmän käyttämään tarroja ja teippejä verrattuna bujoiluuni. Pystypäiviä rakastan ja niiden kanssa hahmotan viikkoni huomattavasti paremmin kuin vaakaleiskasta.

Tänä vuonna minulla on ollut käytössä Hobonichi A6 Planner (ihanan Emmimme inspiroimana) ja Midori A6 Datebook. Olen jo useassa postauksessa tänä vuonna Midoristani maininnut vaakasivujen ja minun ongelman, joten en siitä pahemmin enää mainitse. Tässä kalenterissa huonona puolena oli myös se, että viikko katkeaa keskeltä kuun vaihtuessa, mitä en voi sietää laisinkaan. Minun on todella hankala hahmottaa jotenkin viikkoa aina näillä sivuilla. Mutta tarvitsin Hobonichini rinnalle viikot sisältävän kalenterin ja olen päättänyt, että tällä mennään. Hyvin olenkin ”pärjännyt”, vaikka kalenteri ei muuten ole minua miellyttänyt.

Hobonichin päiväsivujen myötä olen taas saanut harjoitella tarrojen kanssa leikkimistä uudelta kantilta, mikä on ollut myös ihanan rentouttavaa. Löysin nopeasti oman tyylini koristella sivut ja olen ollut niihin oikeasti suuremmilta osin tyytyväinen. Tämä olisi varmaan lähellä unelmieni kalenteria, mikäli A6 versiosta löytyisi isosiskonsa Cousinin tavoin viikkoaukeama pystypäivillä. Ja tätä nykyä rakastan Tomoe River paperia, sen tuntumaa täytekynällä kirjoittaessa ja jopa tekstin kuultamista, paperin ihanaa kahinaa.

Huomasin tosin, että arjen kiireiden keskellä pelkkien päiväsivujen pakonomainen täyttäminen ei koko vuotta ole toiminut, vaikka kuinka niin olisin halunnut. Minulla pysyi todella pitkään päivittäinen rytmi sivujen koristeluista ja täyttämisistä, kun sain luotua sen rutiiniksi. Kuitenkin väsymys, työkiireet ja pikkulapsiarki verottivat ja kalenteristani löytyy muutaman kuukauden verran tyhjiä sivuja. Vanha minä olisi yrittänyt väkisin nämä koristella, mutta tällä kertaa annoin itselleni luvan olla lempeä ja ne muistuttavat vain siitä hetkestä, kun oli vähän vaikeampaa. Olenkin nyt yli kuukauden käyttänyt näitä sivuja päivittäiseen journalointiin ja se on samalla vapauttanut minua hieman plannerointilukostani.

Ensi vuodelle minua odottaa kalentereita useampikin, eikä yhtäkään ole aiemmin tullut kokeiltua. Toivon totisesti näiden olevan askel lähemmäksi kohti kalenterirauhaa, jota en ole bullet journalin jälkeen saanut saavutettua. Mutta sen tiedän, että kalenterimatkallani on tullut kokeiltua useita asioita ja näiden ”virheiden” myötä olen askeleen lähempänä sitä täydellistä kalenterivalintaa, kun olen oppinut tuntemaan, mitä oikeasti kalenteriltani tarvitsen. Elämäntilanteet muuttuvat ja niin on kalentereidemmekin mukauduttava mukana.