On aina pelottavaa pidellä käsissään uutta muistikirjaa tai kalenteria. Tyhjä sivu kammoksuttaa ja toisaalta sitä ei uskalla aloittaa, kun pelkää vain pilaavansa kaiken. Päivän postauksessa pääsette lukemaan ajatuksiani uuden bullet journalin aloituksesta.
Instagram on pullollaan upeita aukeamakuvia varmasti jokaiseen makuun ja mieltymykseen. Ryhmän ja blogin lisäksi se on itselleni luontevin paikka etsiä inspiraatiota. Välillä huomaan jääneeni selaamaan ryhmän albumeita tai instagram-syötettä tunneiksi. Mielessäni yhdistelen näkemääni kokonaisuuksiksi joista lopulta kerään yhtenäisen ajatuksen paperille. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole sellainen miksi sen päässä ajatteli. Näin tapahtui bujon ensimmäisen sivun kanssa, jonka lopulta heivasin roskiin. Ei auttanut muu kuin hengittää muutaman kerran sisään ja ulos, ja aloitettava alusta.
Aloitin ensin hahmottelemalla lyijykynällä haluamani kuvan ääriviivat paperille. Jatkoin työstämistä Derwent watercolour -värikynillä jotka ovat vesiliukoisia. Vesiliukoiset puuvärikynät ovat tällaiselle ei niin taidokkaalle harrastajalle pieneen työhön armollisemmat ja jälki on silti, kuin vesiväreillä tehty.
Kun piirros oli väritetty, lisäsin vesiväreillä vielä muutamia yksityiskohtia ja reunustin ’otsikon’ sopimaan Kuusateenpostikortin kanssa. Täydensin sivua vielä teemaan sopivilla Kuusateen washiteipeillä. Lopputuloksesta tuli minun näköinen ja minua kuvaava.
Nyt, kun vesiväreillä maalaamisen intoon oltiin taas päästy, jatkoin sivujen täyttämistä vielä parin maalauskokeilun verran. Olen ihastunut tällaisiin eri muotojen sisälle tehtyihin maisemiin ja kuvaan yhdistettyyn teksteihin. Ei niistäkään täydellisiä tullut, mutta ei ole täydellinen niiden tekijäkään. Pienin askelin opettelen olemaan armollisempi itselleni ja hyväksymään omat vajavaisuudet taiteellisissa lahjoissani. Ei Picassokaan sivellin suussa syntynyt, vain tekemällä opimme.
Jos olisin kirjoittanut tämän postauksen heti vuoden alussa, olisi tekstistä tullut todella erilainen. Minä nimittäin uskoin tällä kertaa vakaasti, että kalenteririntamalla ei tapahtuisi mitään sen suurempia mullistuksia vuoden 2020 syksyyn nähden. Vaan kuinkas sitten kävikään.
Vuosi 2021 alkoi minun kohdallani melko rauhallisesti. En ollut hankkimassa mitään uutta, sillä olin elokuussa 2020 ottanut käyttöön personal-kokoisen Color Crushin, ja sen kanssa aioin jatkaa myös tämän vuoden puolelle. Sen rinnalle otin käyttöön yhteistyössä Ajastolta saamani Note Minin. En välttämättä tarvinnut kumpaakin yhtä aikaa, mutta halusin ehdottomasti pitää Color Crushin, ja Note Mini puolestaan veti minua puoleensa pienen kokonsa ja söpöytensä vuoksi.
Tilanne vaikutti siis suhteellisen vakaalta ja simppeliltä vuoden vaihtuessa. Minun pitäisi kuitenkin tuntea itseni siinä määrin, että olisin osannut ennustaa mitä tuleman pitää. Kuten on varmasti käynyt monesta eri yhteydestä ilmi, hurahdin viime vuoden lopulla maalaamiseen ihan toden teolla. Ei mennyt siis yllättäen kovinkaan kauan, kun sain loistavan idean alkaa tehdä bullet journalia pääasiassa maalaamalla.
Tämä idea tempaisi minut mukaansa sen verran nopeasti ja sen verran kovaa vauhtia, että järkipuheelle tai toppuuttelulle ei jäänyt juurikaan sijaa. Niinpä hommasin uuden muistikirjan ja aloin suorastaan rynnäkkömaalaamaan erilaisia asioita tyhjän muistikirjan sivuille. Käytin lukuisia iltoja Pinterestin parissa (ja käytän edelleen) ja sormet syyhysivät päästä kokeilemaan aina vaan uusia juttuja bujon sivuille.
Nyt, kun ollaan ylitetty maaliskuun puoliväli, on minulla siis aktiivisessa käytössä kaikki kolme tässä postauksessa mainitsemaani kalenteria: bullet journal, Ajasto Note Mini ja Color Crush Personal. Lisäksi pieni A6-kokoinen traveler´s notebook Aura notebook Elements -vihkoilla odottelee kärsivällisesti niitä hetkiä, kun innostun taas täyttämään sen sisuksia kaikenlaisilla muilla itseäni kiinnostavilla jutuilla.
Äkkiseltään mainitsemani kalenterimäärä kuulostaa varmasti paljolta ja työläältä. Sillä lailla ajattelisin toisaalta itsekin, jos en olisi jotenkin ihmeen kautta onnistunut löytämään jonkinlaista suloista, hallittua kaaosta ja harmoniaa näiden kaikkien välille.
Bullet journal on minulle tällä hetkellä äärimmäisen tärkeä väline haastaa itseäni maalaamisen saralla ja se innostaa minua kokeilemaan muun muassa sellaisia aiheita, joita en välttämättä normaalisti keksisi yrittää maalata. Koska toteutan bujoa kuitenkin tällä hetkellä lähes pelkästään siveltimillä ja kynillä, jää kaikkien muiden materiaaien käyttö siitä pois. Senpä takia tarvitsenkin vastapainoksi kalentereitani, joihin voin luoda aukeamia washiteippejä ja tarroja käyttäen. Se on täysin erilaista tekemistä, mutta yhtä kaikki minulle tärkeää näpertämistä ja itseni toteuttamista. Lisäksi minua harmittaisi kovin, jos kaikki ihanat tarrat ja teipit jäisivät kokonaan käyttämättä.
Olen aiemminkin käyttänyt useampaa kalenteria yhtä aikaa. Isoin haaste on ollut ajanpuute ja ajatus siitä, että kaiken on oltava aina ajan tasalla. Se onkin ehkä nyt ratkaisevin seikka sille, miksi nyt uskon tämän järjestelyn toimivan minulla paremmin kuin aiemmin. En jaksa välittää siitä, jos koristelen kalenteriaukeaman viikon jo alettua tai vaikka vasta seuraavalla viikolla takautuvasti. Bullet journal ajaa tällä hetkellä parhaiten asiansa jopa ihan kalenterina, koska innostukseni vallassa olen saanut pidettyä sen hyvin ajantasaisena. Toistaiseksi koen silti itselleni tärkeänä osana tätä harrastusta koristella myös CC:n ja Note Minin aukeamia, vaikka sitten tosiaan vähän myöhässä. Sehän se tärkeintä kaiketi tässä on: saada iloa siitä itse tekemisestä. Se puoli näyttäisi nyt toteutuvan oikein hyvin.
On hyvin mahdollista, että esimerkiksi puolen vuoden päästä en olekaan enää jaksanut ylläpitää näitä kaikkia ja jonkun täyttäminen on jäänyt kokonaan, mutta tiedän nyt senkin olevan ihan ok. Aion siis kalentereideni suhteen elää hetkessä ja keskittyä kullonikin niihin asioihin, jotka tuottavat minulle eniten iloa. Se voisi olla aika hyvä ohjenuora ylipäätään vuodelle 2021, vai mitä?
