On kulunut jo vuosia, kun tämä rakas harrastus asteli elämääni. Olin raskaassa kuopassa ja valonpilkahdustakaan ei ollut näköpiirissä. 2019-2020 vaihteessa tilanne muuttui; törmäsin Youtubessa bujoa tekevään nuoreen naiseen ja ostin Suomalaisesta kirjakaupasta Victoria’s secretin pistesivuisen kirjasen, tilasin netistä Tombown sivellintusseja ja ne saatuani aloin raapustelemaan sivuille tulevan vuoden viikkoja. Haparoivaahan tuo oli, ja sivellintussien käyttöä oli harjoiteltava, mutta saatuani puoli vuotta valmiiksi, uskaltauduin luottamaan omiin piirustustaitoihini sen verran, että ostin Leuchtturm 1917 -muistikirjan ja lähdin luonnostelemaan Barbara Haeger esikuvanani.

Bujo-kokeilu jäi vain yhteen vuoteen, kun löysin postauksen Hobonichi Cousinista. Ahmittuani lähestulkoon kaikkea, mitä kyseisestä brändistä löysin, tilasin sen vihdoin ja viimein. Riemu oli sanoinkuvaamaton, varsinkin kun vielä löysin netin syvistä syövereistä the Coffeemonsterzcon.

Tämä vuosi on jo toinen peräkkäin, kun Hobonichi kulkee mukanani, tosin pikkusiskon saaneena rinnalleen. Weeks alkoi myös täyttää tarpeitani kulkien mukanani sekä isommissa että pienemmissä laukuissa. Kalenterin sivuja on alkanut koristaa myös omatekemät Banni©-tarrani. Se onnellisuus ja turvallisuuden tunne, jonka järjestelmällisyys tuo mukanaan kalenterin muodossa, on sanoinkuvaamatonta. Ylpeys itsetehdyistä tarroista, sivujen koristeluista ja kokonaiskuvasta on mittaamatonta. Cousin-versiossa on kaikki mahdollinen, mitä ihminen voi tarvita; kuukausi-, viikko- ja päivänäkymä. Päivänäkymä on itselleni todella tärkeä, koska voin sinne purkaa päivittäin ajatuksiani ja tunnetilojani. Kyseinen kalenteri taipuu niin uskomattoman moneen!

Tomoe river -paperin tultua tutummaksi alkoi mustetäytekynien ilmaantuminen mielenkiinnon kohteiksi. Ei varmaan yllätä ketään, että inspiraation lähteenä toimi jälleen kerran Helen/The Coffeemonsterzco herself. Mustekynistä siirtymä oli helppo; kummassakaan kynää ei tarvitse painaa saadakseen
väriä paperiin. Mustetäytekynien harrastaminen ei välttämättä ole halpaa puuhaa, ja siksi suosittelen tutustumaan rauhassa asiaan ja hankkimaan laatukyniä, joita saa suht. edullisestikin. Kalliita ja toinen toistaan kauniimpia brändikyniä on netti pullollaan, mutta itse ainakin henkilökohtaisesti kannan mieluummin mukanani edullisempaa kynää, jonka hukkaaminen ei vie kaikkia yöunia, kuin vahdin silmä kovana herkeämättä reppuani. En koskaan silti kirjoita kalenteriini ulkona ollessa, niin pelko on melko lailla turhaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, missä inspiraatio iskee!

Omassa kokoelmassani tällä hetkellä tähtiä ovat Pilot, TWSBI, Kaweco, Majohn ja Jinhao. Kaksi jälkimmäistä ovat kiinalaisia kopioita alkuperäisistä Pilotista ja Sailorista. Sailor on seuraavana toivelistallani, mutta hintaa valitettavasti tekee huimasti lisää esimerkiksi terän kultaukset. 21K terä olisi silti huippua kokea elämänsä aikana, koska sellaisella kirjoittaminen on kuulemani mukaan jotain todella ainutlaatuista. Ehkä vielä jonakin päivänä minuakin kohtaa sellainen onni.

-Susanna