Perjantaipäiväkirja – Mira

Rakas perjantaipäiväkirja,

juuri nyt olen Islannissa. Mutta kun kirjoitan tätä, olen vielä kotona Turussa, matka on vasta ajatuksissa. En ole matkustanut vuosiin. Tai toki, olen käynyt Tukholmassa ja Tallinnassa ja matkustanut ihan kotimaassa, mutta en ole lentänyt mihinkään. Se jännittää. Rehellisesti, ensimmäistä kertaa mietin, että mitä sitten jos jotain tapahtuukin kun olen poissa? Jos rajanaapuri päättää hyökätä meille, jos minulle sattuu jotain, jos lapselle sattuu jotain? Onneksi lapsi sentään on turvallisessa ja luottavassa paikassa, sillä rakas ystäväni Linkinen on luvannut ottaa lapseni huomaansa.

Huomaan, että työ on alkanut vallata enemmän ja enemmän aikaani. Ja se on mahdollista vain, koska lapseni kasvaa ja itsenäistyy. On samalla kutkuttavaa ja pelottavaa ajatella, että enää ei mene kauan, kun hän huitelee kaupungilla ystäviensä kanssa. Pitää uskaltaa päästää irti. Onneksi minulla on työni, koska ilman sitä napanuora olisi edelleen tiukka.

Kalenterimania on perustettu, kun olin vielä kotiäiti. Tyttäreni oli hyvin pieni, hän on kasvanut askartelutarvikkeiden ja kirjapinojen keskellä. Sen lisäksi viimeiset vuotensa hän on viettänyt minun kanssani töissä. Jos käyttäisin sanaa siunattu, sanoisin nyt että olen siunattu, koska minulla on juuri tämä työpaikka. Se on mahdollistanut paljon, mutta pakko myöntää etten ihan heti keksi missä toisessa työpaikassa vastaanotto olisi ollut samanlainen, kuin täällä.

Täällä olemme osa yhteisöä, kai tätä voisi sanoa jonkinlaiseksi perheeksi. Nämä ihmiset ovat ottaneet paitsi minut avosylin vastaan, myös tyttäreni. Kun esimieheni ilmoitti, että lähden Islantiin, hän sanoi että on miettinyt lastani ja hän voi hoitaa tytärtäni reissun ajan. Ja se kertoo paljon, että hän huomioi töitäni pohtiessaan myös lapseni. Ja haluaa olla mahdollistamassa minun kasvuani. Se merkitsee minulle paljon.

Palataan matkani jälkeen,

Mira

Inspiraationa värit – Inka

Helou helou helou! Tällä hetkellä on torstaipostausten sarjassa menossa ylläpidolla värihaaste, kuten jo useampana viikkona on saatu täällä blogissa lukea.

Itse päätin arpoa käytettävät värini satunnaisen värin arpovalla nettisivulla. Lempivärijumalat lienevät olleen läsnä arvontahetkessä, sillä näyttöön pyörähti väreiksi keltainen ja vaaleanpunainen. Molemmat värejä joista pidän tuunailussa suuresti!

Kun käytettävät värit olivat jo selvillä, tovin haparoin miettiessäni missä muodossa niitä haasteeseen käyttäisin. Kun mielensopukoista muistui esiin idea tilkkutäkki-tyylisestä kollaasitekniikasta, päätin tarttua siihen. Viime viikolla Facebook-ryhmän puolella huoneessa tuunaillessani siis silppusin ja leikkelin kasan keskenään samankokoisia ruutuja lehdistä, ja lähdin kasaamaan niistä yhtenäistä pintaa art journaliini.

Liimailin kollaasin osaset paikoilleen hyvin perus puikkoliimalla, ja valkoisella Posca-maalitussilla raapustelin ompeleita imitoivia viivoja yhdistämään neliöt toisiinsa.

Ruudukko oli tussattuna jo itsessään ihan hauskan näköinen, kuitenkin halusin siihen vähän jotain pientä lisätä. Päädyin mustapohjaiseen tekstitarraan, koska se toi mielestäni mukavan kontrastin sivulle. Tätä tilkkutekniikkaa täytyy ehdottomasti käyttää uudelleenkin!

-Inka