Arjen hahmotelmaa – Ajankäytön seuranta

Aika ajoin tulee pohdittua mihin kaikkeen sitä päivien, viikkojen ja kuukausien aikana tuleekaan käytettyä aikaa. Jäin myös miettimään tuleeko sitä oikeasti koskaan konkreettisesti havainnollistettua itselle kuinka paljon päivän aikana aikaa kuluu esimerkiksi töissä, opiskeluissa, harrastuksissa, älylaitteiden ääressä tai unten mailla. Tähän hahmotushaasteeseen päätin tarttua kesäkuun Arjen hahmotelmaa -postauksessani toteuttamalla yksinkertaisen diagrammin.

Aluksi hahmottelin lyijykynän ja viivoittimen avulla aukeamalle pysty- ja vaakaviivat, joille kirjoitin numerot. Pystyviivan viereen 1-24, kuten vuorokaudessa tunteja, ja vaakaviivalle 1-31 eli kuukauden jokaiselle päivälle omansa.

Seuraavaksi jo vahvistinkin pysty- ja vaakaviivat kahdella vaaleansinisellä tussilla. Vahvistin vielä sinisellä tussilla aukeaman vasemmassa reunassa olevat tunnit ja vaakaviivan alapuolella sijaitsevat päivänumerot. Aukeaman alareunaan jäikin reilusti tyhjää tilaa ajankäytön seuraamiseen liittyville ylimääräisille muistiinpanoille ja/ tai mahdollisesti seurattavien asioiden selvennyksille.

Aukeamasta tuli hyvin pelkistetty, mutta mielestäni selkeä kokonaisuus. Vielä pohdittavaksi jäi miten seurattavat asiat tulen tähän taulukkoon merkitsemään. Erilaisilla palkeilla vai käyrillä? Seuraatko ja tallennatko ajankäyttöäsi kalenteriisi tai muistikirjaasi? Olisi kiva nähdä ja keskustella erilaisista toteutustavoista ryhmän puolella.

”Arjen hahmotelmaa” on vuonna 2023 kerran kuukaudessa keskiviikkoisin ilmestyvä postaussarja 101-vinkkipalstalla. Niissä hyvin helpoilla ja yksinkertaisilla välineillä sekä materiaaleilla pääasiassa kirjoittaen ja piirtäen pyrin tekemään tuiki tavallista arkea helpottavaa elämän kokonaisuutta hahmottavia asioita. Aiemmat postaukset pääset lukemaan täältä. Lähde mukaan tekemään kalenteristasi ja/tai muistikirjastasi sinun tarpeitasi ja toiveitasi täyttävää ajankäyttövälinettä.

Terveisin Aliisa

Vuoden 2023 muistikirja-kombo

Joskus oli ihanaa, kun bujoilu yhdessä muistikirjassa kattoi IHAN KAIKEN. Siellä oli sulassa sovussa siis kaikki elämässä eteen tulleet kuin myös tulevat asiat. Ei aika- vaan asiajärjestyksessä. Ja ensialkuun oli sisältösivun ansiosta ihan kohtuu helppoa löytää niitä erilaisia asioitakin. Mutta sitten alkoi mennä noita muistikirjoja vuodessa 4-6, ja tietysti sivutiedot kulkivat muistikirjoittain, ei siis vuosittain missään, niin alkoi olla myöhemmin aika vaikea löytää sieltä asioita, joita myöhemmin tarvitsin (reseptejä tai terveystietoja esimerkiksi).

Vuosien saatossa on nyt eriytynyt juttuja omiin lokeroihinsa sittenkin. On olemassa asioita, joita nyt löytyy erillisistä muistikirjoista, ja joita tulee silti otettua käsiini melko usein. Nämä siis useimmat eivät enää ole ns. vuosiin kiinnitettyjä, vaan kulkevat omillaan, mutta silti enemmän aikajärjestyksessä kuin tuo varsinainen bujo (missä kalenteri ja seurannat).

Eri muistikirjat on vain numeroitu tai nimetty, jotta pystyy tuohon varsinaiseen bujoon kirjaamaan, mistä löytyy lisää tietoa, jos on tarve. Olen siirtänyt arkistoon vanhempia bujoja, mutta esillä yhä ne, missä on jotain keskeneräistä (koska joskus voi olla asioita jo viidenkin vuoden päähän; eli valmistelut aloitettu, vaikka tapahtuma on vasta ”joskus”). Ne löytyy muutoin ”valmiista” muistikirjasta erilaisten post-it-lappujen avulla. Niitä en enää tarvitse muistiinpanojen merkitsemiseen, vaan ilmaisemaan, mihin vielä on joskus palattava.

Nyt on varsinaisesta bujosta eriytyneet reseptit (kaikki, mitä on itse kokeiltu, myös osa ihan omia), mummu-vaarilakirja, mihin laitan kuvia ja tapahtumia ylös, mitä ollaan lastenlasten kanssa touhuiltu (myös mummu-vaarilan ulkopuolella, mutta kuitenkin yhdessä), vähän samaan tyyliin talletan albumiin lastemme kanssa yhdessä tapahtuvia asioita, sivu per kerta, talokirja (yhteinen miehen kanssa), missä taloon liittyvät tapahtumat, kulut, toiveet/ ideat, ohjeet, talousrakennus mukaan lukien, puutarhakirja, jossa taas pihaan ja puutarhaan liittyvät tapahtumat, haaveet, toiveet/ ideat, seurannat valokuvineen, ja terveyskirja, missä seuraan omia terveysasioita (lääkkeet/ diagnoosit, lääkärissä/ labroissa käynnit, paino, verenpaine, sokeriarvot, perusterveydestä poikkeavat olotilat), mikä on helppo ottaa myös lääkärikäynneille mukaan, jos on tarve.

Joulukuulle on lisäksi oma bujonsa, johon on nyt kaksi joulukuuta saatu, ja siihen vielä useampi vuosi mahtuu. Siinä pysyy pääosin yksissä kansissa aina nuo jouluun liittyvät jutut, ja toimii minulla sekin hyvin, vaikkei olekaan ”käsillä” kun käytännössä juuri ennen joulukuuta ja siitä joulun yli.

Olen myös ottanut käyttöön yhden muistikirjan enemmän päiväkirjamaiselle kirjoittelulle ja tuunailulle, jotta tuo pääbujo pysyisi vähän ”tiiviimpänä”, ja siten vuosittain menisi kalenteriasioihin vähemmän kirjoja. Ainakin nyt pari viimeistä vuotta näyttäisi tämä toimivan itsellä vallan mainiosti. Kun pääbujoon päiväosioon merkkaan vain aina sen, mistä lisätietoa löytyy. Vaikka sitä välillä yhä miettii, että pitäisikö ottaa omakseen myös lemmikit (nyt yksi koira ja kaksi kissaa), reissut (käynnit kodin ulkopuolella yksin, miehen kanssa, tai yhdessä koiran kanssa) ja ehkä omansa vielä meidän harrasteautolle Karkille (museokupla). Mutta vielä on nämä pysyneet pääbujossa mukana. Bujoilu on siitä mukavaa, että se muotoutuu kyllä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisiin ajanjaksoihin.

Ja näin on minulla kaikki tärkeät asiat käden ulottuvilla, oman työpisteen hyllyllä. Stressaajana ja listaihmisenä nämä muistikirjat ovat kyllä olleet ihan isona henkisenäkin apuvälineenä arjessa KUIN myös juhlatilanteiden järjestely-apuvälineinä.

-Birgit