Mukavaa marraskuista torstaita ja tervetuloa kanssani kurkistelemaan minun vanhoihin kalentereihin. Muun ylläpidon kalenteri taipaleita on luettavissa täältä.

Minun ensimmäinen kalenteri oli itse tehty, niin kuin valtaosa myöhemmistäkin. Se oli kolmannella luokalla ja se oli Karvinen-muistikirja ruutupapereilla. Alkuun kalenteriin merkitsin harrastuksista piinaavan tarkkoja yksityiskohtia mitä olin tehnyt, oppinut ja missä epäonnistunut, kavereista ja kirjoista. Piirtelin myös pieniä kuulakärkikynä piirroksia sivuille. Ne oli enemmänkin päiväkirja-kalenteri yhdistelmiä ja omalla tavallaan hyvin samanlaisia mitä teen vielä nykyäänkin.

Näiden jälkeen oli tietysti kaikki siistit lehtien mukana tulleet teini kalenterit. Minulla oli myös pitkä taival Ajaston kalentereiden kanssa. Nyt täytyy sanoa, että en muista mikä kalenteri oli nimeltään, mutta muistutti kovasti nykyistä Unika kalenteria. Paitsi, että tyhjä sivu oli oikealla puolella. Se oli täydellinen koska sinne mahtui baarien keikkakalenterit, pääsyliput ja sekalaiset muisto lappuset. Saatoit huomata kuvien puuttumisen, se johtuu ensimmäisten kohdalla teini angstista ja tulitikuista. Näiden myöhempien kohdalla kellarin vesivahingosta, josta olen erittäin surullinen. Haluaisin niin mielelläni lukea näitä muistoja.

Nämä ovat ensimmäiset tallessa olevat kalenterit mitä löysin. Vasemmanpuoleisen Burden kannen on piirtänyt pikkusiskoni. Pitkään tein kalenteriin tässä välissä vain pakolliset merkinnät työt, koulut, lääkärit ja ne ei sisällöltään ole siksi mielenkiintoisia.

Kaikki muuttui 2017, kun huomasin kaipaavani piirtämistä, mitä en ollut vuosiin tehnyt jotain yksittäisiä töitä lukuun ottamatta. Tästä lähti idea minun itse kasattuun kalenteriin. Kasasin sen erilaisista papereista ja muovitaskuista. Tein osan sivuista koristelemalla ja osan piirtämällä, siellä on neulekuvioita, pelejä, muistoja. Se on todella sekava ja ihana. Se on sellainen luova kaaos elokuusta 2017- marraskuuhun 2018. Joululomalla 2017 siskopuoli katseli, kun piirsin ja kysyi teenkö bujoa? Sana, jota en ollut koskaan kuullutkaan. Niinpä hän lisäsi minut Kalenterimaniaan ja siitähän tämä vasta kunnolla alkoi.

Kun aloitin seuraavaan itse kasatun ”bujon”, niin halusin keskittyä enemmän piirtämiseen. Mikä onnistui hyvin ja teinkin tätä hyvin rennolla otteella. Sillä erolla, että otin tähän rinnalle 2019 myös Traveler´s notebookin niin, että pystyin keskittämään koristelut ja menot siihen ja saisin tehdä näin bujoa omassa tahdissaan, eli täytin sivuja jälkikäteen.

Seuraavaksi ostin ensimmäisen valmiin pistesivuisen muistikirja mustilla sivuilla. Tämä oli Archer & Oliven blackoutbook. Tämä onkin vaatimattomasti sanottuna minun korona-ajan mestariteos ja sellainen mitä haluaisin minun taidepäiväkirja -bujon olevan. Keskitin siihen vain päiväkirjamaisen kerronnan piirrosten lisäksi.

Tällä hetkellä minun kokoonpano on hyvin samankaltainen, mutta pienempi. Siirryin A6 TNn jo edellisen kalenterin kanssa ja se on kokona täydellinen. Sisältö on jo pitkään pysynyt samana, kalenterina mujin päiväämätön, commonplace book ja käsityö vihko. Työt pidän täysin digitaalisessa kalenterissa. Näin on löytynyt hyvä tasapaino. Voin koristella kalenteria pienimuotoisesti ja pitää muut harrastukset omissa kansissa, kuten epämääräiset paperit ja hedelmätarrat commonplace bookissa.

Mites se ”bujo” sitten. No koska viimeiset kaksi on kokeneet kummatkin ikävän kohtaamisen vesipullon kanssa laukussa, on mukana kulkenut päiväkirjavihko niiden sijaan. Nyt olisi tarkoitus palata pienemmän bujon pariin ainakin jossain muodossa, ehkä hieman rennommassa. Se jää nähtäväksi ryhmän puolella.

Katja