Kalenterimania

Kuvissa esiintyvä Piste-lukuvuosikalenteri on saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Nyt jo parin vuoden ajan kalenteripiireissä ovat nousseet suursuosioon tarrarullat, joten ajattelin avata tätä teemaa hieman tarkemmin. Sana PET-teippi tai PET-muovi kuulostaa oudolta. Onko tämä muovi tehty… lemmikeistä? Kyse on kuitenkin yleisesti pakkauksissa käytettävästä muovityypistä, polyeteenitereftalaatista.

PET-teippi konseptina yksinkertaistettuna tarkoittaa teippirullaa, joka on tehty muovista ja siihen on printattu grafiikkaa ja kuvia, joissa on tarrapinta ja irtoava taustapaperi. Yleensä rullasta leikataan tarrat halutun kuvan muotoon, tai niissä voi olla jotain kuviota joita voi käyttää ilman kuvan reunojen trimmaamista vähän kuin washiteippejä.

PET-teipit ovat todella monipuolisia ja helppokäyttöisiä tuunailuaarteita. Niillä voi koristella kalenterin sivut, käyttää ATC-korteissa, niistä saa yksityiskohtia art journaliin ja ne ovat mahtavia k ollaasien tekemiseen. Looppeja on myös ihana sujauttaa happy mailin joukkoon kaveria ilahduttamaan.

Yksi suosituimmista PET-teippiaiheista on tyttö- ja ihmistarrat. Muita aiheita ovat esimerkiksi kukat ja erilaiset vintage -kuvat. Niitä käytetään paljon juuri kollaasien kanssa. Allekirjoittaneen mielestä tarrojen reunojen siistiminen saksilla on myös aika terapeuttista puuhaa!

PET-teippejä löytyy useaita erilaisia laatuja, jotkut ovat mattapintaisia, toisissa on taustalla hieman kuultava taustagrafiikka, jotkut ovat täysin kirkkaita, olen myös nähnyt foilattuja ja jopa embossattuja eli kohokuviotuja teippejä. Välillä nimitys PET-teippi voi olla harhaanjohtava, sillä osa tarrateippirullista voi olla printattu paperiselle washiteippipohjalle, eikä lainkaan muoviin. Näissä on usein kuitenkin helppokäyttöinen irrotettava taustapaperi aivan kuten PET-teipeissä. Jos metsästää kuvateippirullia, kannattaa vilkaista verkkokaupoissa PET-teipit-kategorian lisäksi myös washiteipit! Esimerkiksi valmistaja EverEinin ihanat pandakarhu-kuvitukselliset teipit ovat washipohjaisia.

Washiteipille ja -tarroille ominaista on läpikuultavuus, joten jos niitä laittaa muun grafiikan päälle, niiden kanssa kannattaa käyttää jotain taustapaperia. Muovisten PET-tarrojen printti ei yleensä ole läpikuultavaa. Kuldlelu myy erillistä taustatarrapaperia rullassa. Haluttu kuva teipataan paperiin, paperi leikataan muotoon ja leikatusta palasta saa taustapaperin irti.

Täysin kirkkaiden PET-teippien kerrostaminen on todella helppoa, vaikka ei jaksaisikaan siivota kuvan reunoja täydellisesti.

PET-teippiä myydään usein rullissa, joiden hinta yleisesti vaihtelee jossain kymmenen ja jopa neljänkymmenen euron välillä, mutta jotkut kaupat tarjoavat myös muutaman euron hintaisia looppeja, joka tulee englanninkielen kierrettä tai silmukkaa tarkoittavasta sanasta. Looppi on siis yksi mitta rullaan printattua kuvaa. Jos samat kuvat toistuvat esimerkiksi 10-metrisen rullan pituudella 10 kertaa, yksi looppi olisi 100 cm. Jos kokonaiseen rullaan investoiminen kuulostaa kalliilta, kannattaa myös vilkaista mm. Kalenterimanian Kirppis-ryhmä, jossa on usein looppeja myynnissä ja niiden perään voi tehdä ostoilmoituksen!

PET-teippejä Suomessa saa monipuolisesti, esimerkiksi Kuldlelusta ja Paperimurusta. Suosittuja valmistajia ovat muun muassa EverEin (yleensä vain washipohjaisia teippejä), LoiDesign, Lin Chia Ning, Pion ja Meow Illustration.

Oletko jo intoitunut PET-teipeistä, kerännyt hillokellarin täyteen, vai onko perinteiset tarra-arkit enemmän sun makuun?

Terkuin, Emmi

Eräänä sateisena päivänä selailin YouTubesta ideoita tuunailuihini ja päädyin lopulta katsomaan useampia videoita aiheesta ’cluster book’. Olen tehnyt aiemmin pieniä paperikollaaseja kuittirullan paperisuikaleeseen ja käyttänyt sitten niitä koristeina esimerkiksi päiväkirjassa ja minijournalissa. Joitakin päiviä myöhemmin keittiön työtasolla lojui tyhjinä pikapuurolaatikko sekä koirien madotuslääkerasia ja niistä se idea sitten taas lähti aika vauhdikkaasti liikkeelle.

Papereiden sidonta kansiin oli myös aivan uutta, mutta minulla oli vahva mielikuva ja luottamus prosessiin. Sivujen paperiksi valitsin ensimmäiseen kokeiluuni ikivanhan puhelinluettelon keltaisia sivuja. Tuunailuuni ei kuulu millintarkka mittailu, vaan työskentelyni etenee hyvinkin vauhdikkaasti ja teen luovia ratkaisuja työn edetessä. Kansien koko määräytyi repimieni sivujen puolittamisen jälkeen.

Tein repimistäni sivuista neljä nippua, joihin tein valmiiksi reiät sidontaa varten. Siinä käytin apuna tuollaista suikaletta ja harpin terävää piikkiä.

Sidoin niput ompelemalla ne erilliseen pahvisuikaleeseen, jolloin langat eivät tule näkyviin tuonne kannen selkämykseen. Tämä suikale tulee kätevästi siitä yhdestä sivusta, joka rasiasta alussa leikataan pois. Kavensin sitä vain aavistuksen, jotta mahtuu mukavasti paikoilleen.

Kannet päällystin skräppipapereilla. Tähän jäi vielä opettelemista seuraavaankin kertaan, että kuinka saa kaikki liimaukset siististi ja niin, että paperit eivät tuntuisi kiristävän kannen taitoksia. Sitten vain liimasin ’sidontasuikaleen’ kannen selkämykseen tukevasti kiinni.

Pienempi kirjanen sai sivunsa vanhasta kirjasta ja niille tein myös irrallisen sidontapahvin.

Kansien päällystäminen oli helpompaa pienemmässä koossa, mutta nuo taitoskohdat aiheuttivat edelleen päänvaivaa. Pitänee katsella vielä jokunen YouTube-video!

Lopputulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen ja voi olla, että tulee katseltua tyhjeneviä rasioita ja laatikoita aivan uusin silmin ennen kuin ne päätyvät saunankiukaan sytykkeiksi.

Ideana tässä kollaasikirjassa on se, että kollaaseja tehdään vain toiselle puolen sivua. Näin sieltä pystyy sitten repäisemään tai leikkaamaan haluamansa kollaasin irti. Mutta se taitaakin sitten olla uuden postauksen aihe.

Aurinkoisia tuunailuhetkiä sinulle, Sirpa

Kalenteritermistö auki – PET-teipit

Puuropaketista kollaasikirjaksi