Searching for "Project365"

Jumissa – Tia

Kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta.

Olen nyt muutaman vuoden ollut pääsääntöisesti sairaslomalla polveni takia, limbossa tulevaisuuden kanssa odottaen polvileikkausta, mutta silti pitänyt positiivista menoa yllä. Kalenterimanian ryhmä on minulle todella tärkeä, ja vietänkin siellä suurimman osan päiväni sosiaalisenmedian kiintiöstä. Vaikka ei jaksaisi itse tuunailla, juttukaverin voi löytää off topic -ketjusta tai voi katsoa muiden videoita ja kuvia. Tykkään tehdä kaikenlaista itse, joten kaikki diy-jutut ovat tuntuneet omilta ja ideoita virrannut ovista ja ikkunoista. Olen jaksanut harrastaa ja se on ollut päivieni täyte ja ilo, kun en ole töissä voinut käydä, mikä jo itsessään on minulle ollut uusi hämmentävä tilanne.

Tuli loppuvuosi 2021, vaihtui vuosi 2022 ja alkoi kevät. Maailma on kaaoksessa ja ehkä se oli sitten liikaa minullekin. Takki ihan tyhjä ideoista. Muut tekee vieressä hienoja juttuja ja koitan imeä niistä virtaa, mutta enemmänkin se saa minut seisomaan seinää vasten ja hieman kadehtimaan muiden tekemisen meininkiä. Tuli sellainen olo etten osaa enää mitään. Onko kaikki ideani jo tuhlattu, keksinkö mitään, osaanko mitään? Selkeästi tulevaisuuden epätietoisuus otti täysin vallan myös siitä, mikä on ollut elämäni ilon aihe perheen lisäksi: luovuus, kyky luoda, usko omaan tekemiseen. Päätin ottaa hetken aikaa taka-alalla ja hengittää.

Sitten tuli se odotettu päivä… sain työkyvyttömyyseläkepäätöksen vuoden loppuun ja keuhkot täyttyivät taas ilmalla ja mielen valtasi helpotus. Hetken päästä pää tulvi jo uusia ideoita. Näin vahvasti ei muu elämä ole ennen imenyt minusta iloa ja luovuutta harrastukselta, arjen pakopaikalta, mutta ihanaa että se palasi näinkin pian. En ole enää virastojen heittopussi ja pysyn taloudellisesti pystyssä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aina ei tarvitse jaksaa ja tauot harrastuksesta on ihan normaaleita, varsinkin jos elämässä on muuta kaaosta meneillään samaan aikaan. Kaikesta tekemisestä on ihan ok ottaa välillä lomaa ja etäisyyttä, ja palata takaisin uusin ideoin. Ehkä minulla oli samaan aikaa kevätväsymys kaikesta tulvivasta valosta, ken tietää.

Mitä opin? Sulje muu pois, tee omaa, ja jos et jaksa tehdä sekin on ihan ok. Mutta on hyvä pitää kynää ja paperia lähellä ideoiden varalta… Lupa hengittää.

Onnistumiset – Tia

Piste lukuvuosikalenteri ja Project365 rengasplanneri saatu yhteistyönä Ajastolta.

Kalenterimanian ylläpidon torstaihaaste, aiheella onnistumiset, oli tiedossa itselleni jo pitkään, mutta silti sen kirjoittaminen meni viime metreille. En meinannut saada ajatuksesta kiinni. Pitääkö onnistuminen näyttää kuvin vai voiko se olla toiveajattelua?

Haluaisin ajatella, että olen onnistunut kalenteriaskartelun saralla inspiroimaan edes muutamaa ihmistä, ja se olisi hieno onnistuminen. Kannustamine erilaisilla teemahaasteilla ja DYI-postauksilla harrastajia kokeilemaan uutta ja tulemaan ulos omalta mukavuusalueeltaan. Toivon siis, että olen onnistunut saamaan aikaiseksi teissä edes pienen kipinän, inspiraation johonkin, mitä ette ehkä aiemmin uskaltaneet tai osanneet ajatella.

Mitä kalenteriin tulee, olen onnistunut täyttämään ja tuunaamaan pientä Piste-lukuvuosikalenteriani uskollisesti. Yksi lempiaukeamistani on hiljattain tehty teemahaaste-aukeama Ukrainan tueksi. Haasteen aiheena oli tuunata aukeama Ukrainan lipun värein, eli sini-keltainen aukeama ja liittää siihen jokin sana tai teksti.

Kirjojen lukeminen on ollut itselleni koko elämän yksi iso kirosana suoraan sanottuna, mutta se on ollut vain siksi, että lukihäiriön takia olen todella hidas lukemaan enkä edisty niin nopeasti kuin haluaisin. Satujen lukeminen lapsille on ihan eri asia, eikä sisälly tähän kirosanaan. Nyt esikoisen koulusta tulleiden lukuhaasteiden ja ystäväpiirin yhteisen lukuhaasteen kannustamana lukemisesta on tullut positiivinen asia, ja olen onnistunut lukemaan tänä vuonna jo 2,5 kirjaa. Seuraan lukuhaastetta Project365-kalenterissani. Päivittelen kirjahyllyä ryhmään, kun saan neljä kirjaa luettua, eli yksi kolmasosa haasteestamme. Tämä on ehkä kuitenkin se suurin onnistuminen hetkeen, lukemisen elvyttäminen elämääni. Otammekin lasten kanssa yhä useammin yhteisiä lukuhetkiä niin, että jokainen hiljentyy lukemaan omaa kirjaansa, mutta ollaan kuitenkin samalla yhdessä.

Vaikeasta alusta huolimatta tämä on hyvä haaste ja haastankin teidät kaikki kirjaamaan itsellenne asioita, joissa olette onnistuneet. Ajatuksia alkaa putkahtelemaan yllättäen, kuin sieniä sateella, uskokaa pois. Nähdään ryhmässä.