Searching for "tekemisen vuosi"

Hitit ja hudit – Laura

Tällä kertaa Kalenterimanian ylläpidon torstain haastepostauksissa puhutaan hiteistä ja hudeista. Ja minäkin pääsen ensimmäistä kertaa osallistumaan haastepostauksen tekoon. Vähän jännittää. Olen ainakin viikon miettinyt tätä postausta ja mitkä olisi mun hitit tai hudit, se on yllättävän vaikeeta.

Suurin huti mulla on varmaan läpi vuosien ollut tavarapaljous ja sen kasvattaminen ostamalla uutta tavaraa. Askartelutavaroiden ostelu on alkanut minulla jo kauan ennen Kalenterimania -ryhmää, sillä olen aina tykännyt askarrella. Muistan nuorempana, kun Suomalaisessa kirjakaupassa oli askartelutavarat alennukessa. Ostaessa 50 eurolla tavaraa sait 10 euroa alennusta ja sillä summalla sai ihan järkyttävän ison kassillisen erilaisia papereita sekä kaikenlaista muuta tavaraa. Suurin osa näistä on edelleen käyttämättä. Siksi minulla onkin tavoite saada näitä papereita nyt käytettyä, ennen kuin ostan uusia.

Innostun myös nopeasti kaikista uusista tekniikoista ja välillä saatankin ostaa nopeasti uutta tekniikkaa varten tarvikkeita, sitä kummemmin miettimättä. Viime aikoina olen kuitenkin opinut harkitsemaan enemmän, mitä ostan ja mitä en.

Hitin miettiminen olikin mulle haastavampaa. Olen miettinyt pääni puhki, miltä kantilta haluan tätä asiaa ajatella. Tavaroiden ja välineiden kautta vai sen, mitä ei välttämättä voi koskettaa. Tämä ryhmä on tuonut paljon elämääni. Olen saanut uusia ystäviä ja rohkeutta tehdä sekä kokeilla uusia asioita. Olen oppinut paljon uutta esim. mikä on art journal? En ollut kuullutkaan art journalista, ennen Kalenteriamania -ryhmää. Olen myös päässyt kokemaan uutta miittien muodossa, joissa olen päässyt tapaamaan muita harrastajia. Odotan taas kovasti aikaa, jolloin on enemmän miittejä.

Art journal kuuluu myös koko harrastusaikani hitteihin, sillä se on ollut jotain, mitä en tiennyt kaipaavani. Art journal on ollut minulle aivot narikkaan, terapeuttista tekemistä. Olen testannut erilaisia tekniikoita, käyttänyt eri materiaaleja, haastanut itseäni kokeilemaan uusia juttuja ja kaikki tämä on säilössä yksien kansien sisällä. Olen myös osallistunut ryhmässä järjestettävään art journal -haasteeseen. Ne haastavat ja pistävät oikein ajattelemaan, mitä tehdä seuraavaksi ja miten saada se osaksi kokonaisuutta. Art journalin tekemisen kanssa olen myös oppinut sietämään tekemiäni ”virheitä” ja tekemään enemmän ajatustyötä, miksi näen jonkun asian virheenä.

~ Laura H.

Kollaasit kalenterissa

Olen viimein löytänyt uudelleen palon mun ihanaa Hobonichi weeksiä kohtaan ja sen kanssa oman mukavuusalueen ulkopuoelle loikkaaminen ei tunnu yhtään niin pelottavalta, kun aiemmin. Vastapainon löytäminen kahden kalenterin välillä ja tämän hetkinen tyyli tehdä Hobonichia tuntuvat hyvältä.

Tänään esittelen teille yhden tavan koristella täytesivu kalenteriin. Hobonichi weeksissä aukeaman oikea sivu on tarkoitettu muistiinpanoille, mutta omalla kohdallani harvoin sellaiseen käyttöön sille on tarvetta. Olenkin jo pitkään koristellut sivun muulla tavoin.

Olen ihaillut muiden tuunauksia joissa kerrostamalla eri materiaaleja ja tyylejä saadaan aikaan upeita kollaaseja. Aivan kuten monen muunkin asian suhteen, olin tässäkin asiassa pessimisti ja totesin etten kuitenkaan saa mitään yhtä hienoa aikaiseksi. Eihän mun tarvikaan saada. Vuosia tehneenä olen todennut, että parhaat tuotokset syntyvät silloin, kun omaa tekemistään vähiten miettii.

Aloitan aukeaman tekemisen aina reunawashin ja päivämäärätarrojen laittamisella. Washiteippi tarrojen alla peittää samalla Hobonichin omat valmiit viikonpäivät. Tällä tavalla saan raamin aukeamalle ja voin aloittaa oikean puoleisen sivun työstämisen. Ensimmäisenä aukeaman pohjaksi valitsin ruskeasävyisen kuviopaperin, jossa oli samaa maanläheisyyttä kuin viikonpäivissä. Kuukausitarran kaveriksi tarvitsin jotain saman sävyistä ja päädyin lehtikuvioiseen korttiin. Paperin reunat jäivät muutamista kohdista repsottamaan ikävästi, joten pelastin tilanteen MU Life Stylen siirtokuvilla. Olen viimeaikoina tykästynyt siirtokuviin ja niitä päätyi myös muualle aukeamaa pieninä koristeina. Siirtokuvat sulautuvat paperiin minkä vuoksi niitä on helppo kerrostaa eikä paperista tule yhtään sen paksumpi. Parasta siirtokuvissa ehdottomasti on ollut kuitenkin se, miten kauniisti tausta kuultaa niistä läpi.

Kun aukeaman niin sanonut pääelementit ovat valmiit jatkan työstämistä muiden tarrojen lisäämisellä. Halusin pitää aukeaman väripainon edelleen hyvin maanläheisenä, joten valitsin ruskean ja vihreän sävyisiä tarroja mustavalkoisen kaveriksi. Hillityt sävyt tasapainoittavat muutoin runsasta lopputulosta. Omaan silmään aukeamasta tuli sopivan vehreä näin kesäkuun alkuun, kun luonto jatkaa heräämistään.

xoxo Nanna