Searching for "Kollaasi"

Lauran Art Journal matka – katsaus kuluneeseen vuoteen

Postauksessa näkyvä muistikirja on saatu Vihkokaupalta.

Siitä on jo yli vuosi, kun sain käsiini Dingbats Pro -muistikirjan, josta oli tarkoitus tulla ihka ensimmäinen art journalini! Sitä ennen olin vain katsellut muiden upeita tekeleitä, mutta se rohkeus hypätä syvään päähän ja kokeilemaan, oli liian suuri. Ja jos sinulla on samanlaisia ajatuksia, että art journal kiinnostaisi, mutta luulet, ettet osaa, niin kyllä sinä osaat. Jokainen osaa ja jokainen tekee tätä omalla tyylillään, oli se tyyli mitä tahansa. Tämä postaus on sinun merkkisi tarttua härkää sarvista ja aloittaa art journal.

Palatakseni kuitenkin omaan tekemiseeni: tämä matka on ollut sekä onnistumisia että epäonnistumisia täynnä. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja se toimii myös tähän harrastukseen täydellisesti. Olen hakenut omaa tyyliäni tehdä tässä nyt yli vuoden ajan, enkä vieläkään osaa sanoa tarkalleen, mikä on minulle ominaisin tapa tehdä art journalia. Olen tykästynyt kovasti mixed median maailmaan ja nautin siitä, kun pääsen kokeilemaan uusia tekniikoita. Sosiaalisesta mediasta saa niin paljon uutta inspiraatiota ja tekniikkavinkkejä, että tuntuu vuorokaudesta aika loppuvan. Niiden inspiroimana olenkin muutaman työn tehnytkin, esimerkiksi tämän musteläiskä- ja tämän gellityön.

Ryhmän haasteet ovat tuoneet paljon apuja silloin, kun oma inspiraationi on ollut hakusessa tai kaivannut hieman tukea. Haasteissa on se ihana puoli, että ne eivät kuitenkaan liikaa ohjaa tekemistä, toimivat enemmänkin vain tukena inspiraatiolle. Haaste on tässä kuluneiden vuosien aikana myös muuttanut muotoaan ja saanut uusia vetäjiä, mutta yhtä lailla niitä voi onneksi tehdä juuri silloin kuin itselle sopii: hakusanaksi kun kirjoittaa ryhmän puolelle ”art journal haaste”, löytää vaikka ja mitä! Toteutinkin yhden vanhemman haasteen yhdessä art journal postauksessani.

Tähän postaukseen olen koonnut vain muutamia töitä, joista pidän itse erityisen paljon. Niitä on lisää, toki joukossa on (kuten jo aiemmin ylhäällä mainitsin) myös niitä epäonnistuneita teoksia. Olen kuitenkin yrittänyt päästää irti omasta täydellisyydentavoittelustani ja olen kaikesta huolimatta postaillut ryhmään kuvia myös niistä sivuista, mitkä eivät ole itseäni miellyttäneet. Usein olen sen myös kuvan kommentissa maininnut. Hauska juttu onkin, että usein itse onkin se suurin kriitikko. Muut eivät näe niitä pieniä virheitä, mitä olet tehnyt. Muut eivät näe, ainakaan samalla tavalla, minkä takia koko työ on mielestäsi huono tai epäonnistunut.

Olen tämän kuluneen vuoden aikana oppinut käyttämään art journalia myös tapana purkaa tuntemuksia, niin hyviä kuin pahojakin. Taide on omalla tavallaan muuttunut hieman tuntemattomasta asiasta terapiaksi. On todella rentouttavaa vain levittää värejä paperille ilman kummempaa tarkoitusta. Usein näistä tulee hienoja taustoja tuleville töille, joskus ne saavat vain muutaman tekstitarran ja työ on valmis. Art journalin tekemisessä ei ole sääntöjä.

Muistikirja ei ole päässyt näin vuodessa vielä täyteen, mutta kovasti on saanut kaikesta huolimatta täytettä. Tekemistäni hidasti hetkellisesti #the100dayproject, jonka sain marraskuun alussa valmiiksi, mutta toisaalta se herätteli luovuuttani ihan eri tavalla henkiin. Innostuin minikokoisista jutuista ja kollaaseista, mutta en näe sen missään nimessä poissulkevan nyt sytytettyä paloa artteilua kohtaan. Minulla odottaakin kaapissa jo seuraava muistikirja, jahka tämä Dingbats täyttyy.

Ja vielä näin jälkikäteen haluan kiittää isosti Vihkokauppaa ja Sandya, tämä toi minulle ihan uuden ulottuvuuden tekemiseen. Ja Miraa, koska ”pakotit” minut hyppäämään ulos mukavuusalueeltani. Jos et ole vielä tutustunut art journal matkaani aiemmin, niin postaussarjan kaikki osat pääset lukemaan täältä. Vaikka tämä onkin Lauran art journal matkan viimeinen osa, matkani on oikeasti vasta aluillaan. Ihanaa loppuviikkoa!

– Laura S.

Kun minikärpänen puraisi

Olen nyt innostunut oikein kunnolla näistä hieman pienemmistä paperiaskartelun muodoista. Ei varmaan ole ihme, että sadan päivän minitöiden jälkeen sitä katsoo ihan uudelta kantilta näitä pienempiäkin kansikokoja. Ryhmän puolella nämä minijournalit ovat hetken aikaa vilahdelleet ihan jäsenpostaustenkin muodossa, enkä voinut vastustaa kiusausta, kun törmäsin joulukalenteria tilatessani tähän pocket-kokoiseen TOFU rengaskanteen (10,5 X 10,5 cm).

Kalenterina olen muutamaan otteeseen kokeillut rengasplanneria, vain todetakseni, ettei se ole ihan minun juttuni, vaikka ajatus sen muokattavuudesta onkin ihana. Siitä huolimatta uskoin, että tällainen kollaasimuotoinen tekeminen toimii itselläni varmasti. Ennen pientä projektiani olin tehnyt vain ihan muutaman kollaasin art journaliini, mutta näin minikokoisena olen huomannut nauttivani tästä näpertelystä. Melkein kolminkertaiseen kokoon siirryttyä minulla onkin yhtäkkiä ollut tilaa myös tehdä enemmän, eikä pieni koko ole rajoittanut samalla tavalla tarrojen valintaa.

Oma minijournalini on vielä ihan lapsenkengissään, mutta uskon, että meillä on ihanan inspiroivia hetkiä vielä edessämme. Paperipaketteja odottaa kuitenkin käytössä olevan lisäksi toinen, joten valmista pinta-alaa tehdä löytyy kyllä. Tämä on myös ihanaa aivot narikkaan tekemistä. Siinä on jotain todella rentouttavaa ja terapeuttista, kun saa vain selata tarroja, teippejä ja papereita. Kuten minikokoisten korttien kohdalla, en tässäkään suunnittele etukäteen tekemistäni. Työt valmistuvat sen hetken fiiliksen mukaan ja inspiraatiota kumpuaa usein jostain yksittäisestä materiaalista.

Oikein ihanaa alkanutta viikkoa ja ryhmän puolella nähdään varmasti jossain vaiheessa lisää näitä tekeleitä. Joko minikärpänen on puraissut siellä?

– Laura S.