Searching for "happy planner"

Mun matka maniaan

Mä olin aina ollut luova. Vuosien saatossa se kuitenkin jäi, kaikki luovuus ja käsillä tekeminen. Mikä tähän oli ajanut? Se kuuluisa ajanpuute tietenkin, mutta myös se vaikeus aloittaa, kun edessä makaa vain tyhjä paperi. Mua aina harmitti, etten saanut piirrettyä, maalattua tai mitään muutakaan enää. En edes tiennyt, osaisinko enää mitään.

Eräänä heinäkuun päivänä tänä vuonna mulla oli harvinaisen tylsää. Makoilin sohvannurkassa ja selasin erään suuren Facebook-ryhmän harrastusketjua. Silmiin osui kuva laatikosta täynnä tarroja ja muuta askartelutavaraa, ja kuvatekstissä luki ”bujoilu”. Sisäinen Ulla ”En ole utelias vaan laajasti asioista kiinnostunut” Taalasmaani nosti heti päätään, ja oli pakko googlettaa noin jännän kuuloinen termi. Ja wau! Jos joku harrastus oli mulle tehty, niin se oli tämä! Olen organisointia, suunnittelua ja eritoten listoja rakastava tyyppi, ja tässä olisi mahdollisuus käyttää myös sitä mussa asuvaa, nukkuvaa luovuutta. Tässä olisi myös tietyt raamit, joiden puitteissa toteuttaa, joten se ratkaisisi tyhjän paperin ongelman. Kalentereita olin tuunaillut teininä, ja muistan sen olleen mukavaa hommaa. Täydellistä – nyt täytyisi vain päästä aloittamaan.

Seuraavat päivät vietin bujoilusta lukien ja tarvikkeita hankkien ja törmäsin sitten jonkun random-blogin kommenttikentässä mainintaan ryhmästä nimeltä Kalenterimania. Tätä kovasti suositeltiin kommentoijan toimesta. No, mähän olen aina ollut jollain tavalla hiukan maaninen (:D) tyyppi, joten tää vaikutti mulle oikein sopivalta ryhmältä. Vähänpä tiesin, minkälaiseen ryhmään päätyisin! Ja vielä vähemmän, mitä se mulle tulisi antamaan.

Ensin en tajunnut oikein mistään mitään ja luin keskusteluja hölmistyneenä. Planneri? HP? Tn? Insertti? Taas Google lauloi. Pikkuhiljaa aloin päästä jyvälle ja olin entistä enemmän innoissani. Nopeasti harrastukseni laajenikin bujoilun lisäksi ihanaan Heidi Swappin kultaiseen Memory Planneriin ja hiukan myöhemmin vielä traveler’s notebookiin. Huomasin myös jo alkuvaiheessa, miten poikkeuksellisen lämmin, aito ja välittävä ilmapiiri ryhmässä oli. Ensimmäistä kertaa aikoihin mulla oli tunne, että olen löytänyt kaltaisiani tyyppejä – sellaisia hiukan hyvällä tavalla hassuja – joiden edessä voi olla oma itsensä ja jotka eivät katso oudoksuen vähän erilaista persoonaa. Näille ihmisille mä halusin jakaa itsestäni ja näihin halusin tutustua.

Ja nyt, vain pari hassua kuukautta myöhemmin, ryhmästä on tullut mulle osa elämää ja jäsenistä tärkeitä, oon tavannut aivan ihania ihmisiä. Tuntuu, että olisin ollut ryhmässä aina ja tuunannut ikäni kalentereita. 😀 Lisäksi mun päivät ovat tämän harrastuksen myötä täynnä inspiraatiota, luovuutta ja hyvää fiilistä. Elämä tuntuu taas kokonaiselta. Oon löytänyt sen puuttuvan palasen jota tarvitsin: Kalenterimanian!

<3: Lotta

Minun kalenterini

Täällä kirjoittelee melko tuore kalenterimaanikko, hei! Kaikki alkoi alkukesästä, kun vanha kalenterini loppui, enkä halunnut ostaa tylsää kaupan kalenteria. Päätin askarrella kalenterin itse. Kiekot kalenteriin ostin Heidin Korttipajasta ja paperit kalenteriin leikkelin joskus Lidlistä ostetusta paperikosta. Rei´ittimellä tein siihen reijät, ja saksilla leikkasin pienet lovet, jotta paperin saa liu’utettua paikoilleen. Tykkään kalenterini sivujen liikkuttelusta. Siivous-trackerit ja lasten lukujärjestykset seuraavat perässä, kun kuukaudet menevät eteenpäin.

Eksyin kerran YouTubessa Amandarachlen kanavalle, jonka kautta tutustuin bujoiluun ja kalenterin koristelemiseen. Sittemmin löysin tieni Facebookin kalenteriyhteisöihin – nyt vähän harmittaa, etten tiennyt tällaisten olemassaolosta aiemmin! Olisin kalenteriholistina ja tussimaanikkona tehnyt kalenterini melko toisenlaiseksi kuin nyt. Sittemmin olenkin joitain sivuja kalenteriini uusinut, koristellut enemmän ja lisäillyt kuukausitrakkereita.

Siitä päästäänkin tämän viikon viikkoaukeamaan! Tombown tussit ovat uusin intohimoni, ja kirjoittelu ihanan värisillä tusseilla on vain niin terapeuttista. Väriksi valikoitui uusimpien tussieni joukosta kaunis ja utuinen sävy: Mist purple 553.

Viikonpäivät kirjasin niin, että Clas Ohlsonilta ostetun sticky note-paperiteipin leikkasin kolmeen kapeaan soiroon, ja kiinnitin paperille.  Teipin päälle kirjoitin viikonpäivät, ja revin teipin pois. Näin sain aikaiseksi efektin boordista, joka on letteringin eli kirjoituksen ”edessä”.

Samaa tekniikkaa käytin to do-listan ja ruokalistan reunuksissa. Teippasin kohdat ja ympärille piirtelin lehtiä. Ruokalista jäi vielä kuvausvaiheessa suunnittelematta, mutta ehkäpä sunnittelen sen myöhemmin..  Sivun sisäreunoihin laitoin vähän washia tuomaan väriä muuten aika vaaleaan viikkoaukeamaan. Viikonlopun kohdalle kirjottelin tuollaisen pikku muistutuksen, että myös itsestään täytyy pitää huolta, ja rakastaa myös itseään.

Pienet koulubussit olen piirrellyt koneella, tulostanut ja leikannut muotoonsa.  Viikko-aukeamasta tuli mielestäni oikein nätti. Viikonloppuna sen askartelin, värit ja kaikki jotenkin kuvastavat minun sen hetkistä olotilaa, olin hieman alakuloinen. Muutenkin syksy ja sen pimeys sekä sateet saavat minut hieman masentumaan. Täytyy ensiviikolle tehdä jotain oikeen reippaita värejä, jospa siitä mielikin kirkastuisi!

Syysterveisin, Jolanda